Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2021.

Peter Lindholm: Kolmistaan (2008)

Kuva
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kotimaiset olivat usein parisuhdetarinoita, ja enimmäkseen kepeitä, hyväosaisten pippalosellaisia.  Oikeastaan niin on tämäkin, mutta kääntyy yllättäen perinteisen sitoutimisen puolustuspuheeksi. Hyvä niin, ainakin tässä tilanteessa, ajattelen itsekin ikäni ja kokemukseni perusteella. Päähenkilöä Mariaa pettävä Toni ihastuu Janitaan ja Janita Toniin. Toni kertoo tilanteen Marialle, joka ei vain silmittömästi suutu tilanteesta tai hauku Janitaan lumpuksi. Pienet lapsetkin puhuvat Marialle sitoutumisen puolesta, ja Toninkin halu säilyttää avioliitto, kerrotaan vähintäin sanallisesti. Lopulta kolmikko tapaa toisensa. Nytkin minulle käy niin, että haluan uskoa, että se mitä tapahtuu, on mahdollista... Tulkitsen niin, että vanhemman naisen, Marian, avioerojuristin, viisaus ratkaisee tämän kolmikon tilanteen kypsään suuntan. Sen sijaan toisen kolmikon, Marian perinteisen menestyvän sikailijaveljen kolmiodraama hajoaa käsiin hänen syrjähyppynsä rehellisyyd

Tänään mytologiaa ja nykyajan ahdistustusta Teemalta

  Yorgos Lanthimes: The Killing of a Sacred Deer   (2017) Elokuvan nimeä ei taas voitu jostakin käsittämättömästä syystä kääntää suomeksi. Vaan minullepa tuli mieleen suomalaisen elokuvan klassikko Valkoinen peura, Mirjami Kuosmasen ja Erik Blombergin mestariteos vuodelta 1952 Mutta otsikon elokuvassa on kysymys pyhän peuran tappamisesta, kun kotimaisessa elokuvassa syntymässään kirottu Pirita muuttuu peuraksi ja tappaa miehen. Kummassakin on toki kysymys mytologiasta. Uudemmassa elokuvassa viitataan Agamemnoniin, joka ylpeilee, kun ampuu jousellaan peuran. Tästä Artemis suuttuu, ja vaatii hyvitykseksi Agamemnonin uhraamaan tyttärensä Ifigeneian. Elokuvan perheen pää Steven on kirurgi, jonka käsissä kuitenkin 46 -vuotias potilas kuolee. Hän salaa tämän vaimoltaan Annalta, tyttäreltään Kimiltä ja pojaltaan Bobilta. Steven ystävystyy kuitenkin kuolleen potilaan 16 - vuotiaan pojan Martinin kanssa. Tämä vaatii samantyyppistä hyvitystä kuin antiikin tarussa. Miten Martin sen aiko

Nora Fingscheidt: Systeeminmurskaaja (2019)

Kuva
Entisenä länsimaisen valtion lastensuojelelutyöntekijänä, ns. suojelukasvatuksellisen poikien vastaanottokodin johtajana 13 vuotta tomineena menee aluksi kyllä hyvinkin sanattomaksi tätä elokuvaa katsoessa. Silloin 1970-luvulla puhuttiin epäsosiaalisisuudesta, ja totta vie kyllä elokuvan yhdeksänvuotias Benni  on epäsosiaalinen ja ennen kaikkea väkivaltainen. Nyt - tuo fiktiivinen hahmo  - onkin neuropsykiatriseksi luokiteltu. Niin olisi varmaan luokiteltu hyvinkin vastaanottokotimme monet pojat, joista yksi tuli meille muistaakseni kahdeksanteensa sijoituspaikkaansa - ja sytytti siten vastaanottokotimme palamaan. Ja tietenkin hänet sijoitettiin yhdeksänteen paikkaan muistaakseni 13-vuotiaana. Vaan systeeminmurskaaja Benni, tuo attribuutti tarkoittaa ensi kädessaä lastensuojelun kritiikkiä mutta lopulta koko yhteiskunnan arvomaailman nurinkurisuutta. Tämä on hyvä muistaa, kun menet anatamaan äänesi kunnallisvaaleissa. Toisaalta minulle tulee jälleen mieleen psykiatri Alice Miller ja hä

Aki Kaurismäki: Le Havre (2011)

Kuva
Monet sanovat, että Akin elokuvista toiveikkain tai optimistisin nykymaailman ongelmia käsittelevä elokuva on tämä Satama, mikä lähtöpaikan käsitteenä on jo vaikka Arielissa. Ja toisaalta, että pessimistisin yksinäisyyden kuvaus on Laitakaupungin valot. Muistatko, mitkä ovat mukiloidun vartijan viimeiset sanat Laitakaupungissa. Jos muistan oikein niin: "En minä tähän kuole". Tähän opimistisuuteen liittyen kerron: miten ystäväni, jonka kanssa Sataman kävimme katsomassa, tulkitsi Marcel Marxin vaimon Arlettyn (Kati Outinen) kyllä kuolleen vakavaan sairauteen, ja että elokuvassa näytetty tilanne kukkivine kirsikkapuineen on kaunis metafora hyvän ihmisen poismenolleja muistolle. Ehkä sekin on osa tuota Akin käsittämättömän upeata optimismia muistaakseni vielä osuvan ranskalaisen ikiklassikkomusiikin säestämänä. Itse tykkäsin eniten siitä työssään kyynistyneestä poliisista, joka lopulta löytää oman sydämensivistyksensä ja oikeudenmukaisuuden tajunsa. Itse maahanmuuttajapakolainen

Ingmar Bergman: Viettelysten ilta (1953)

Kuva
Mestarin alkukauden teoksen suomennos on harhauttttava. Gycklarnas afton voisi tarkoittaa vaikka ilvelijöitten ellei suorastaan narrien ilta...  Köyhän sirkusseurueen pomo Albert tulee nöyryytetyteksi ja petetyksi kerta toisensa jälkeen. Teatteriposeurueen pomo herra Sjöberg pilkkaa sirkusta, virkavaltakaan ei hyväksy kulkuetta, entinen vaimo Agda torjuu tylysti, nuori morsmaikku Anne pettää ja tämän petoksella vietellyt teatteritähti Frans hakkaa vielä tappelussa sirkusyleisön edessä  Albertin. Albert tarttuu aseeseen, uhkaa tappaa itsensä, mutta ampuukin sen sijaan sirkuksen vetonaulan, karhun. Karavaani jatkaa alakuloista matkaa. Elämä on elokuvassa toivotonta ja ympäristönä yksitoikkoinen Skåne ja sen sateet. Muutama vuosi myöhemmässä viiden tähden elokuvassa Seitsemäs sinetti , ilveilijät sentään pelastuvat vaikka ritari pelaakin viikatemiehen kanssa shakkia - ja häviää. Minun ehdoton Bergman -suosikkini on Mansikkapaikka . Harriet Andersson (Anne) ja Ingmar Bergman

Jason Reitman: Tully (2018)

Kuva
Tully tulee loppuunväsyneen ja kolmennen lapsen Mian syntymästä lisää ahdistuneena kuin enkeli Marloa ja hänen viisihenkistä perhettä auttamaan öisin, jotta Marlo voisi nukkua rauhassa yösyöttöön saakka. 26-vuotias Tully ehtii ajatella elämän ja ongelmia, ja siksi hän osaa neuvoa Marloa lähinnä kysymällä tilanteista, missä, päällisin puolin normaali perhe pysyy koossa vain Marlon venymisen ansiosta. Noin 15 vuotta vahemman Marlon ja Tully ystävyys  - suorastaan toistensa elämän pelastaminen - on kuin raikas mutta lämmin tuulahdus, joka tuntuuu auttavan kaikkia osapuolia Marlon miestä myöten.Toki se vaatii myös riskinottoja. Kun Marlo ja Tully lähtevät alkuyöksi irrottelemaan, mies vastaa poliisille ettei Marlo yleensää jätä lapsia keskenään kotiin. Hän ei huomaa, että hän itse oli kotona lasten kanssa. Ja Tully on kylliksi viisas - ja kypsempi kuin Marlo - pitääkseen huolta, ettei Marlon ja hänen hieno suhteensa muutu keskinäiseksi riippuvuudeksi, vaan pikemminkin oman tahdon tai itsen

Hoksnokkavisa ja vastaukset

 Ohjeet/säännöt Tehtävänä on ratkaista joun tässä blogissa esiintyvä elokuva, sen ohjaaja, rooli hahmo tai näyttelijä. Vihjeet voivat olla paitsi suomenkielellä myös esim. ruotsiksi, englanniksi, sakssaksi tai vaikkapa joitakin yleisesti tunnettuja sanoja latiansta, italiasta tai venästä. Voi keksiä myös ratkaisun, joka on eri mitä laatija tarkoittaa. 1. Kaksi suomalaista varsin tuoretta elokuvaa. a) Kuusi kirjainta, kaikki vokaalit samoja, mutta eri konsonantit  b) kuusi kirjainta, molemmat konsonantit samoja,, vokaaleja yhteensä neljä, mutta kaksi on samaa  a) Helene  b) Aurora   2. Amerikkalainen ohjaaja, joka on tehnyt yhden vaikuttavimmista sodanvastaisista elokuvista:     Etunimi on Laaksosävel, sukunimi alkaa yhdella USA:n presidentin nimellä, mistä pudotetaan viimeinen kirjain ja lisätään pesa Dalton Trumbo (Sotilaspoika, Johnny got his gun) 3, Kotimainen elokuva. Aluksi kaksi toistensa vastakohtaa tarkoittavaa adjektiivia ja lopuksi substantiivi, mitä ei kannata uskoa, kaikki

Aleksei Zvjagintsev: Rakkautta vailla (2017)

Kuva
Onpahan hurja tarina moraalikadosta. Vaarana tietenkin on, että me suomalaiset tulkitsemme sen lähinnä vain Venäjän tai jonkin ihmisoikeuksia pohjoismaita enemmän loukkaavan maan tyypilliseksi ongelmaksi. Tulipa mieleen, että juuri eilen luin lehdestä että lyhyen ajan sisällä Turussa kuusi nuorta on kuollut huumeisiin. Minkälaista moraalia heidän kasvuyympäristössään on harrastettu. Rakkautta vailla tuntuvat tässä elokuvassa olevan kaikki päähenkilöt: 12-vuotias Aljosa, hänen vanhempansa, jotka ovat eroamassa ja joilla kummallakin on jo uusi suhde, jonka avulla uskovat kaiken muuttuvan hyväksi. Ja ennen kaikkea kumpikaan vanhemmista ei halua Aljosaa häritsemään tulevaa onnean. Ja tämän haluttomuuden Aljosa kuulee, ja häviää. Aljosan isä on jo saattanut raskaaksi tulevan kumppaninsa, jonka äiti pitää uutta suhdetta "edullisena". Aljosan äiti taas ei ole sanojensa mukaan koskaan rakastanut pojan isää, vaan elänyt liitossa "käytännön syistä". Nyt uusi mies tarjoaa häne

Auringonpimennys Yle Teemalta tänään 20.5.

Tänään Yle Teemalta voi katsoa Bertrand Tavernierin elokuvan Auringonpimennys. Nimen voi ajatella symbolisoivan vaikka pääheinkilön muuttumista perverssiä moraalia edustavaksi kostajaksi Ranskan jossakin siirtomaassa Länsi-Afrikassa 1930 -luvulla. Tässä blogissa on elokuvasta kirjoitettu teksti . Se on julkaistu 9.10.2010

Edvin Laine ja Victor Tregubovits: Luottamus (1976)

Kuva
Suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistuotantona kuvataan erityisesti vuoden 1917 loppua, jolloin niin P. E. Svinhufvud kuin V. I. Lenin ovat ratkaisemassa, hyväksyykö Neuvostoliitto Suomen itsenäisyyden. Asuin 1970-luvun Hyvinkäällä ja osallistuin paikallispolitiikkaan ymmärtämättä kovinkaan paljon erilaisia suhtautumistapoja itänaapuriin ja suomettumisväitteisiin. Sattumoisin osallistuin nuorisovaltuuskunnan jäsenenä reilu vuosi elokuvan valmistumisen jälkeen ystävyyskaupunkivierailulle Kostromaan. Kymmenen hengen valtuuskunnassa oli mukana kaksi ns. vähemmistökommunistia ja yksi sanoisinko sydämeltään kommunisti, joka olisi antanut vaikka housunsa, jos toinen niitä enemmän tarvitsisi. Meistä pidettiin ruhtinaallisen hyvä huolta, jopa niin hyvää, että vapaapäivänämmekään emme saaneet lähteä keskenämme Volgan yli varsinaiseen Kostroman keskustaan. Vierailu antoi paljon ajattelemisen aihetta suhtautumisessa kommunismiin ja onnistuinkin pahoittamaan toisen laitavasemmistolaisen miele

Kevätkuvavisa

Kuva
Kuvat ovat numerojärjestyksessä ylhäältä alas. 1. Mikä elokuva? 2. Mikä elokuva? 3. Mikä elokuva? 4. Kuva Kurt lapsena - Mikä elokuva? 5. Kuka näyttelijä ja mikä elokuva? 6. Ketkä kaksi suomalaista näyttelijää? Äiti ja tytär. 7. Mikä elokuva. Kuva Jiri Menzel ja Peter Simoninisesch Mikä on Jiri Menzelin kuuluisa klassikkoelokuva. Tarkoin vartioidut junat 8. Kuva Sotaelokuva. Mikä elokuva? 9. Kuva Annikki ja Kati: Mitkä kaksi iskelmää Annikki Tähti laulaa elokuvassa Mies vailla menneisyyttä? 10. Kuva koululaiset. Mikä elokuva? 1. 2. 3.  4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Mike Nevel: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (2018)

Kuva
Sainpa hyvältä tietokilpailuystvältäni vihjeen elokuvasta, joka muuten olisi mennyt sivu suun.  Toisen maailman sodan loppumisaikoihin sijoittuva elokuva Guersnayn saarelta Englannin kanaalissa. Saksan hallinnassa Elizabeth perustaa elokuvan nimen mukaisen juuri ja juuri sallitun piirin. Sen jälkeen Elizabeth katoaa. Lontoossa asuva kirjailija Juliet saa kirjeen sikafarmari Dawseylta ja Juliet matkustaa saarelle. Pian selviää, että saarelaisilla on Elizabethista varsin ristiriitaisia mielipiteitä. Sodan ilmapiiriä kuvaa, ettei sen vastakkaisten osapuolten yksilöiden ystävyys- saatikka rakkaussuhdetta helposti hyväksytä. Itse vajavaisesti toisen maailmansodan tapahtumia olisi toki voinut valottaa enemmänkin. Uskallan kuitenkin puolustaa näkemystä, että yksilödraamojen ja tragedioinkin avulla voi kertoa uskottavasti sodan mielettömyydestä. Niinpä elokuva kääntyykin toisen rakkaussuhteen vähitellen puhkeavaksi kuvaukseksi, missä osapuolet olivat toki samalla puolella jo sodassa. Eikä m

Seppo Huunonen: Karvat (1974)

Käsittämättömän tappamisen ja epäuskottavuuden huippua. Ilmankos saman romaanin, Kohti perikatoa pohjalta Jean-Luc Godard on tehnyt 1965 elokuvan Hullu Pierrot. Mitähän Karvat-nimi tarkoittaa? Viitataanko sillä naispääosan jo alussa näytettyjä kainalokarvoja tai sitten myöhemmin pariinkiin otteeseen vilautettua alapään mustaa kolmiota - tai mihin liittyy tunnuslaulu Karvasamba, jonka Ritva Oksanen esittää. Elokuvassa on paljon ensikertalaisia tai muuten kokemattomia näyttelijöitä. Toisaalta ihmettelen niinkin kokeneen näyttelijän kuin Mikko Majanlahden suostumista moiseen kohellukseen. Mikkohan oli  Tampereen Työväen teatterissa niin näyttelijänä kuin johtajana ja johti myöhemmin viitisen vuotta myös Turun kaupunginteatteria. Naispääosan esittäjän, tanssija Arjan Virtasen kohdalla rooli on jäänyt ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Elokuvan moraalin epäuskottavuus "tavalliselle keskivertosuomalaiselle" on poliisikauhusta loppuratkaisuun käsittämätön ja tympeä.

Klaus Härö: Äideistä parhain (2005)

Kuva
Ainakin kahdessa arvostelussa kriitikot syyttävät ohjaajaa laskelmoidusta sentimentaalisuudesta. Voi voi, pitäisikö sotalapsen, äidin, joka hänet sotalapseksi lähettää ja tämän aluksi pettymyksekseen vastaanottaneen äidin mielenliikkeistä kertoa kylmän rationaalisesti ja puhtaan asiallisesti. Ja liimata päälle muutama tilasto ikään kuin tämä kertomus ei olisikaan itsessään tarpeeksi tunteita herättävä.tai uskottava. Elokuvan teemoja ovat syyllisyys, katumus ja häpeä, sekä lopulta myös sovitus ja anteeksianto. Elämän suuria kysymyksiä on mielestäni mahdotonta kuvata tunteettomasti. Toki myös Eeron ulkopuolisuuden tunne ja kielitaidottomuus on vahvasti mukana. Ehkä em. kriitikot ovat muuttuneet työnsä myötä asiantuntijarooliin jämähtäneiksi, hieman kyynistyneiksi miehiksi (?), joiden sielunmaisemassa ei ole paljonkaan tilaa tunteille ja moraalille. Tässä yksi kohtaus elokuvasta: Sosiaalityöntekijä Grävnäs saapuu noutamaan Eeroa. Hänen on on aika lähteä takasin Suomeen. On hyvästijätön ai

Aki Kaurismäki: Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994)

Vajaassa tunnissakin voi elokuva kertoa  elämästä jotain oleellista. Siitä on näyttöä mm. Kieslowskin Dekalogin eli Kymmenen käskyä -sarjan lyhytelokuvatulkinnat. Kaurismäen Tatjanalla ei ole suoraa kosketusta käskyihin. Se on komedia siitä, että ihmiset - vanhanaikaisesti sanoen miehet ja naiset tai suomalaiset ja ulkomaalaiset - voivat yhteisellä matkalla mustalla Volgalla ystävystyä enemmän ja aidommin kuin YYA-sopimuksessa ja juhlapuheissa tai esim. Luottamuselokuvassa kerrotaan. Tuttua Akia on, että ollaan menossa satamaan ja vielä tutumpaa että Matti Pellonpää juo pullon koskenkorvaa noin vain ja että Kati Outinen puhuu muuta kuin äidinkieltään. Itse olen usein turhan vakavamielinen, ja silloin ehkä tämänkin elokuvan herkullisimmat dialogit voivat mennä sivu suun. Rentomielisemmät nauttikoot enemmän tänään 8.5. Ylen Teemalla.

Krzysztov Kieslowski: Lyhyt elokuva tappamisesta (1988)

Kuva
Ihmisarvo tai inhimillisyys on kovilla nykyisessä Puolassa, vaan niin se oli mestariohjaajan mukaan myös 1980-luvulla. Rakkauden ja unelmien puute on monessa kuuluisaan Dekalogiin eli Kymmenen käskyn tulkintoihin perustuvan elokuvan keskeinen kritiikki. Eikä vähiten niin kuudenteen käskyyn perustuvassa Lyhyt elokuva rakkaudesta kuin viidenteen perustuvassa Lyhyt elokuva tappamisesta. Voisin ehkä pitää ensin mainittua parhaimapana ja eniten tunteitani koskettavana elokuvana. Olen nähnyt sen kolme kertaa, kaksi kertaa hiukan toivoa antavana, ja kerran hyvinkin pessimistisenä versiona. Tappamisesta en ole nähnyt kuin suorastaan toivottoman version. Nuori Jacek ei varmaan ole saanut paljonkaan rakkautta osakseen ihmissuhteissa. Hän ajautuu riitaan taksikuskin kanssa rahasta ja lopulta tappaa tämän. Hammurabin lakeja tutkinut asianajaja on sattumoisin tavannut  Jacekin aiemmin ja kohtaa tämän oikeudessa taksimiehen murhasta syytettynä. Ei löydä asianajakaan ulospääsyä vallitsevista oike

Nadine Labaki: Kapernaum - kaaoksen lapset (2018)

Kuva
Elokuvan nähtyäni oli pakko nukkua yön yli, ettei tekstistä tulisi yhtä sekasortoinen, mihin elokuvan nimi viittaa. Libanonin Beirutin slummeihin sijoittuva elokuva on enimmäkseen epätoivoinen tarina uskomattomista pakolaisiin ja erityisesti pakolaislapsiin kohdistuvista vääryyksistä. Niinpä sen päähenkilö Zain haastaakin vanhempansa oikeuteen syyttäen heitä lasten synnyttämisestä todellisuuteen, missä elämä on pelkkää henkiinjäämistaistelua. Kun kuuntelee Zainin isää oikeudessa, on kuin tämä siteeraisi raamattua kun hän perustelee miehenä olemista: "lisääntykää ja täyttäkää maa". Sen hän toki sanoo hieman toisin sanoin. Ja kun katselee elokuvan slummien todellisuutta, tulee kyllä lasten oikeuksien näkökulmasta automaattisesti mieleen, että lasten synnyttäminen siihen ympäristöön tulisi kriminalisoida. Zainin vanhemmat myös myyvät tämän 11-vuotiaan siskon vanhemmalle miehelle vaimoksi, mikä koituu tytön kohtaloksi. Zain lähtee kotoa. Nokkelana 12-vuotiaana hän selviää päivä k

Kotimaisen vappuvisan vastaukset

1.Kuka esittää Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa räätäli Aadolf Halmetta? Hän toimi aikoinaan mm. Suomen näyttelijäin liiton hallituksen puheenjohtajana Kalevi Kahra 2. Kuka lähiaikoina kuollut muusikko esittää yliopiston sosiologian alaan kuuluvaa tutkivaa opiskelijaa Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Vihreä leski ? Matti "Fredi" Siitonen 3. Kenen ohjaama on dokumenttielokuva Melancholian 3 huonetta Mikä sota on elokuvan tapahtumien taustalla? Pirjo Honkasalo, ns. Tsetsenian sota 4. Missä lehdessä julkaistiin ensimmäiset Tove Janssonin Muumi-aiheiset sarjakuvat? Minkä niminen oli lehden päätoimittaja ja Tove Janssonin lyhytaikainen avopuoliso? Ny Tid, Atos Wirtanen 5. Kenen taiteilijan, josta on lähiaikoina tehty elokuva, muistomerkissä lukee näin: Luulen että vain paluu yksinkertaisuuteen ja rauhaan vaatimattomuuteen voi pelastaa maailman. Helene Schjerfbeck 6. Ketkä kaksi tunnettua taiteilijaa esiintyvät Mikko Niskasen elokuvassa Lapualaismorsian omana itsenä

Sally Potter: The Party (2017)

Kuva
Naisen ohjaama terävä tragedia englantilaisen, yläluokkaisen,  poliittisen älymystön tapaamisessa, missä juhlitaan yhden naisen, Janetin nousua pienpuolueen johtoon ja varjohallituksen ministeriksi. Mukana on Janetin superrationaalinen, vanhempi mies Bill, kyynisen  realistinen April ja hänen saksalainen elämäntapaparantajamiehensä Gottfried, lesbopari, jonka nuorempi nainen, Jinny odottaa kolmosia ja vanhempi on feministisen alan professori Martha. Hän on nuoruudessaan ollut Billin kanssa pari kertaa sängyssä sekä tolkuttoman hermostunut Tom, jonka nuorella vaimolla Mariannella ja Billillä on vuoden kestänyt suhde. Jokainen tuo omat traumansa kiehauttamaan tapahtumat yli äyräitten ja odotetun, vaan kaikkea muuta kuin mukavaan suuntaan. Elokuvassa ihmisten sanat ja teot ovat vuoroin yhteiskuntapoliittisia kissanhännänvetoja ja vuoroin keskinäisiin mustasukkaisuuksiin ja salaisuuksien paljastumisiin liittyviä äärimmäisiä tunteenpurkauksia. Myös pistooli tulee mukaan ja käsi, jossa ase

Vappuvisan kootut perustelut

Olen saanut tutuiltani kommentteja liian hankalista kysymyksistä. Eikä ole ensimmäinen kerta. Usein käy niin että, itselle tärkeät asiat eivät ole merkittäviä muille. Niinpä tässä jatkona henkilökohtaiset perustelut siihen miksi kysin juuri niitä. Josistakin perusteluista selviää myös vastauksia, joistakin ei. Niinpä perustelut voivat osittain toimia lisävihjeinä. Huomenna laitan pelkät, itse etsimäni vastaukset. Kotimainen elokuvavisa 1.Kuka esittää Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa räätäli Aadolf Halmetta? Hän toimi aikoinaan mm. Suomen näyttelijäin liiton hallituksen puheenjohtajana Peruste: Räätäli Halme on ollut aikansa yhteiskunnallisen tilanteen henkilö, johon samaistun. Toimii sorrettujen puolella, mutta ei halua tarttua aseeseen eikä väkivaltaan. Ja Kalevi Kahra työntekijöitten ammattiliiton johtaja. 2. Kuka lähiaikoina kuollut muusikko esittää yliopiston sosiologian alaan kuuluvaa tutkivaa opiskelijaa Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Vihreä leski ? Perus