Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2023.

Simon Lenger Wilmont: Sirpaleiden talo (2022) ****

Kuva
Alina ja Sasa   "Kuin lapsi uskoinkin että onni on ihmeellinen sirpaleet särkyneet nyt on jäljellä onnestain" Tuo iskelmä tulee mieleen Itä-Ukrainaan sijoittuvasta turvakodista kertovan tanskalaisohjaajan dokumentista. Ohjaaja on onnistunut saavuttamaan luottamuksen Koljan, Alinan ja Sasan kanssa. Sinänsä raastava - taustalla sota, työttömyys, köyhyys, halpa viina lohdutuksena, perheitten hajoaminen ja sirpaleina pienet lapset, jotka sijoitetaan turvakotiin. Kumpikaan vanhemmista ei pidä yhteyttä kehenkään ystävyyttä. Alina ja Sasa keskustelut kertovat synkistä tulevaisuuksista, Kolja lukee satua, minkä hän tulkitsee, ettei ihmisiin kannata luottaa. Mutta sinänsä turvallisessa turvallisten aikuisten keskellä lapset oppivat pitämään huolta toisistaan. Tytöt Alina ja Sasa tappelevat ja tulevat parhaiksi kavereiksi, Kolja, vaikka tekee lainvastaisuuksia, oppii huolehtimaan pikkusiskostaan Krystnasta. Toivoa ystävästä ja toisista välittämisestä myös tulevaisuude

Antti Lempiäinen: Toinen raide ****

  Dokumentin nimi on metafora. Sen merkitystä on mielenkiintoista arvuutella. Joka tapauksessa elokuvan tekijän näkökulman kunnioitus nousee arvoasteikossa tarinan edetessä. Minulle elokuvan tapahtumapaikat - Imatra ja Helsingin Roihuvuori tuoreina tuttavuuksina - helpottavat tarina yhteiskunnallisen viestin ymmärtämistä. Vaikka luokkaerot ja eriarvoisuus eivät nouse pääosiin, ne voi hahmottaa taustalla. ja toisaalta että, lapsuuden ystävyys voi kantaa, kun ymmärretään molempien eri elämäntilanne. Viisas ja lämmin kaiken kaikkiaan, ei pätkääkään yksittäisten ihmisten moralisointia, vaan kelpo annos yhteiskunta-analyysiä

Einari Paakkanen: Karaokeparatiisi (2022) ****½

Kuva
Parkinsonin tautia sairastava Elina   Aika sanomattomaksi vetää, kun suomalaiset eivät puhu,vaan laulavat tunteista. Viidestoista yö, Bensaa suonissa, Isoisän olkihattu, O len kuullut on kaupunki tuolla, Satulinna , Moottoritie on kuuma, Hassisen kone ja Paratiisi . Ja vaikka mitä, S uomen tunnetuin karaokevetäjä Evi ajaa ympäri Suomea ja erityisesti pohjoisen lumituiskuissa : hän käy lievittämässä - jopa halaamassa - ihmisten ikävää, surua ja yksinäisyyttä, mutta ilman sentimentaalisia ylilyöntejä. Laulut, joista useimmista kuullaan dokumentissa vain osa, puhuvat puolestaan, ja hienosti laulun esittäjän taustaan ja kokemukseen sopien . Erityisen sympaattisesti mielenkiintoiselta tuntuu yksinhuoltajaisä Kari ja tämän murrosikäinen tytär Kiia ja heidän kömpelön lämmin suhteensa. Isällä on autokorjaamo, missä hän laulaa karaoke a , kunnes vihdoin uskaltaa mennä karaokebaariin. Elina sairastaa Parkinsonin tautia, mutta pystyy selviämään siitä ystävänsä tuella - ja vauhdikkaan punk

Jean-Luc Godard: Keskipäivän aave (1963) ****

Kuva
Kaksi "kaunotarta"   Alberto Moravian romaanin Il Diprezzo (1954) ja Godardin Le Mepris nimet merkitsevät kumpikin suomeksi halveksunta tai väheksyntä. Niinpä elokuvan nimi onkin käännetty suomeksi Keskipäivän aave. Yksi analyyttinen tapa katsoa elokuva on miettiä, mitä suomenkielisen nimen antaja on tarkoittanut. Onneksi katsoin elokuvan tutkimatta alkuperäisiä nimiä. Ja niin kävi selväksi että aviovaimo Camille (Brigitte Bardot) alkaa vähitellen halveksua yhä enemmän miestään Paulia ( Michel Piccoli). Lemmen yön jälkeen alkaa alamäki ehkä siitä, kun Paul antaa elokuvatuottajan viedä Camillen urheiluautollaan keskenään tapaamispaikalle ja myöhästyy itse puoli tuntia. Upporikas tuottaja haluaisi elokuvaan lisää seksiä. Taustana elokuvassa  on elokuvan tekeminen ja sen arvojen ja suuntauksista väitteleminen. Pitää tehdä elokuvaa Odysseuksesta ja Penelopesta, seireeneistä, uskottomuudesta ja kostosta. Elokuvassa elokuvaa ohjaa saksalainen legendaarinen ohjaaja Fritz Lang (

Christos Nikou: Omenat (2020) ****

Kuva
Ensimmäinen tehtävä: Polkupyörällä ajaminen   Koronapandemian päästyä melkoiseen vauhtiin tosielämässä ilmestyy tämä elokuva, missä ihmiset menettävät muistinsa omasta menneisyydestään epidemian tavoin. Noin viisikymppiset, mies ja nainen pääsevät tai joutuvat asiantuntijoiden uuden identiteetin rakentamisen ohjelmaan. He saavat kumpikin oman asunnon, ja tehtäviä, joiden mukaan toimia. Niiden kautta he tutustuvat toisiinsa, mutta kummassakaan ei syty mitään inhimillistä. He vain kuuliaisesti tekevät annetut tehtävät. Naiselle annetaan tehtäväksi iskeä toinen henkilö, viedä tämä vessaan ja naida hänen kanssaan siellä. Vähän ajan päästä mies saa saman tehtävän. He ottavat toisistaan ja tapahtumista ohjelman mukaisesti valokuvia. Niitä ohjelman kehittäjät kehuvat. Yhden tehtävän mukaan miehen pitää huolehtia kuolemaa odottavaa miestä. Ehkä sen tehtävän  tapahtumat saavat aikaiseksi jotain inhimillistä, kun tuo mies kuolee. Jos oikein ymmärrän, niin elokuvan alussa mies vie kukkia

Alan J. Pakula: Sofien valinta (1982) *****

Kuva
Sofien valinnan kohde   Huikea toisen maailmansodan ja natsiajan kokeneen puolalaisen Sofien (Meryl Streep) henkilöhistoriallinen tarina on samalla avaava historian kertaus. Vuoteen 1947 ja Brooklyniin sijoittuvassa tarinassa on kysymys myös ystävyyden kääntymiseksi kolmiodraamaksi. Sofia kanssa samassa talossa asuu hänen kiihkeä kumppaninsa amerikanjuutalainen Nathan (Kevin Kline) ja amerikkalainen aloitteleva kirjailija Stingo (Peter MacNicol). Monet kuvaukset elokuvasta jättävät minun mielestäni liian pienelle huomiolle Nathanin juutalaistaustan siinä, miten kiihkeästi hän rakastaa Sofieta ja hetken päästä huutaa ja haukkuu tätä puolalaiseksi lutkaksi. Taustalla tässä piilee se, miten Puolassa suhtauduttiin holokaustiin. Nathanin ristiriitainen käyttäytymine selitetään tarinassa skitsofrenialla. Niinpä Stingosta tulee myös Sofien uskottu, jolle Sofie julmien takaumien kautta kertoo pala palalta oman valintansa ja syyllisyytensä. "Mutta totuus ei auta sinua ymmärtämää minua&q

Kaksi lyhytdokumenttia

  Maailman onnellisin kansa (12 min.) Löysin kahdenlaista "onnea". Ensimmäisessä Suomi on voittanut ilmeisesti jääkiekon maailmanmestaruuden. Viinapuollon kanssa lähes alastomat nuoret juhlivat, kahlaavat ja hyppivät Havis Amandan vesialtaassa . Toinen "onnen" kokemus on yksin veneessä istuva ihminen luonnon rauhassa keskellä ei mitään. Välillä näytetään synkkää kerrostaloa ja kerrotaan, että yli puoli miljoonaa suomalaista syö psyyken lääkkeitä. Paljon tehdään myös itsemurhia, joten se nostaa jäljelle jäävien onnellisuusastetta Culottées - Tienraivaajat 1.osa (30 min) Nimi taitaa tulla ranskankielisestä sanasta Pikkuhousut, joka on Le Monden julkaisema blogi. Siinä kuten tässä animaatiossa kerrotaan lyhyitä elämäkertoja naisista, jotka raivanneet tietä johonkin uuteen. Minulle tuttuja olivat tanssija Josephine Baker, näyttelijä Margared Hamilton Adams Familysta ja Tove Jansson. Mielenkiintoisia noin kolmen minuutin pituisia elämänkertoja. Molemmat

Michael Powell ja Emeric Pressburger: Musta narsissi (1947) ***½

Kuva
Ylisisar  - Deborah Kerr  Enpä olisi uskonut elokuvaa sen lavasteista (Himalaja) ja upeista väreistä ihastuneena lähes itseni ikäiseksi. Sen sijaan teema on vanhahtava - vai onko - nunnien tukahdetun seksuaalisuuden ja Mustan narsissin eli länsimaista vapautta symbolisoivan parfyymin tuoksun vihreässä huivissa herättämä ristiriita. Jälkimmäistä edustaa shortseissa ja jopa ilman paitaa esiintyvä karvarintainen mies. Hän edustaa myös jonkinlaista realismia, kun tekopyhä kristinuskon siveys ja alkeellinen luonnon taikausko kohtaavat uskomattoman komeissa maisemissa jyrkän vuorenseinämän reunalla. Aivan jyrkän rotkon reunalla ylisisar soittaa kelloa niin, että tottunut elokuvan katsoja osaa aavistaa jotain ratkaisevaa ja ehkä pahaa sellainen ennustaa. Ainakin kaksi nunnaa tuo mies saa pois tolaltaan ja muistelemaan tai kaipaamaan Mustan narsissin lumoa ja kutsua, ja hiukan taitavat miehenkin turtuneet tunteet herätä horroksesta Aivan jyrkän rotkon reunalla ylisisar soittaa kelloa niin

Vastaukset naistenpäivävisaan

  Kansainvälien naistenpäivän kunniaksi Elokuvavisa, missä vastaukset liittyvät naiseen 1. Kuka on säveltänyt musiikin elokuvaan? Armotonta menoa - hoivatyön lauluja (2022) ja kuka on sen ohjannut? Anna-Mari Kähärä ja Susanna Helke 2. Kuka on ohjannut kouluväkivallasta kertovan belgialaisen elokuva Leikkikenttä (2021) ? Laura Wandel 3. Kuka Ykspihlajassa kasvanut kulttuuriperheen keskimmäinen viidestä sisaruksesta on esiintynyt mm. Juho Kuosmasen mykkäelokuvassa Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012) sekä Markku Pölösen elokuvassa Oma maa (2018) ? Oona Airola 4. Kirjallisuuden Nobel-palkitun kirjaan perustuu elokuva Jerusalem (1996) . Kuka kirjailija ja kuka elokuvan ohjaajan vaimo esittää siinä Karinia? Selma Lagerlöf ja Pernilla August 5. Kirjallisuuden Finlandia-palkitun naisen romaaniin löyhästi perustuva elokuva vuodelta 2021. Kenen kirjailijan romaani ja kuka Turussa asuva näyttelijä naispääosassa? Rosa Liksom ja Seid i Haarla (Hytti

Lisävihjeitä lihavoituna Elokuvavisa kansainvälisen naisten päivän kunniaksi

Kuva
Äiti ja tytär   Kansainvälien naistenpäivän kunniaksi Elokuvavisa, missä vastaukset liittyvät naiseen 1. Kuka on säveltänyt musiikin elokuvaan? Armotonta menoa - hoivatyön lauluja (2022) ja kuka on sen ohjannut? 2. Kuka on ohjannut kouluväkivallasta kertovan belgialaisen elokuva Leikkikenttä (2021) ? Elokuvassa pikkusisko yrittää pelastaa isoveljensa kiusaalmiselta 3. Kuka Ykspihlajassa kasvanut kulttuuriperheen keskimmäinen viidestä sisaruksesta on esiintynyt mm. Juho Kuosmasen mykkäelokuvassa Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012) sekä Markku Pölösen elokuvassa Oma maa (2018) ? Tunnetumpi osa nyrkkeilijä Olli Mäen kihlattuna elokuvassa Hymyilevä mies 4. Kirjallisuuden Nobel-palkitun kirjaan perustuu elokuva Jerusalem (1996) . Kuka kirjailija ja kuka elokuvan ohjaajan vaimo esittää siinä Karinia?  Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat Göstä Berlignin taru ja Peukaloinen villihanhien maassa 5. Kirjallisuuden Finlandia-palkitun naisen romaaniin löyhästi perustu

Lauri Törhönen: Palava enkeli (1984) ****

Kuva
Hoitaja ja omapotilas   Mielisairaalaan sijoittuva yhtä aikaa traaginen ja julma, mutta myös uskottavan koskettava tarina psykoosin todellisuudesta. Se oli aikoinaan menestys, eikä syyttä, ja onneksi alan työntekijät puolustivat näkemyksiä sen realistisuudesta, kun sitä syytettiin mm. kevyeksi ongelmafilmiksi. Olen nähnyt sen kolme vuotta sen jälkeen, kun olin lähtenyt ns. epäsosiaalisten poikien vastaanottokodista. Nyt kun katsoin, tulee mieleen, että olisiko minunkin pitänyt lähteä aikaisemmin, ja miten olimme  usein avuttomia auttamaan niitä poikia. Ja miten itsekin olin mukana sellaisissa henkilöstön välisissä kuvioissa, mistä elokuvakin kertoo. Uuden, nuoren hoitajan Tuulikin (Riitta Viiperi ) omapotilaaksi annetaan Katariina, ilmeisesti sairaalan vaikein potilas Tuulikki joutuu aivan liian lujille, vaikka yrittää hyvää hyvyyttään parhaansa. Katariina tekee itsemurhan. Lopulta Tuulikki yövuorollaan järjestää tanssit suljetulla osastolla ja Hiski Salomaa laulaa "meill

Jean-Luc Godard: Nainen on aina nainen (1961) ***

  Ranskan niin sanotun uuden aallon puhdas tyylittely. Toistuvat ja arvoitukselliset parisuhdepelin vuorosanat kuvaavat uuden aallon vapautta ja itsenäisyyttä - ja toisiaan rakastavien - naisen ja miehen suhdetta. Elokuvan nimi voisi olla myös La donna e mobile tai Matti Ijäksen Lahja. Elämän iloinen lasta haluava nainen ja kuivan oloinen virkamies, joka ei halua lasta, hakevat ratkaisua, mies tarjoaa ratkaisuksi toista miestä lapsen siittäjäksi. Toistot ja tekstilliset selitykset - lienevätkin nekin uuden tyylin temppuihin - mutta enemmänkin ärsyttivät. Ilo oli katsella ja seurata Angelan(Anna Karina) ilmeikästä, ja näyttelevään juonitteluun ja toisaalta todellisiin haluihin perustuvaa , otsikkoon osuvaa työtä - stripties -tytöstä lasta haluavaan naiseen. Mukavilta tuntuivat ajan ja uuden aallon viittaukset esim. Jules ja Jim- elokuvaan ja Ranskan ympäriajon viisinkertaiseen voittajaan Jacques Anqueteliin