Aki Kaurismäki: Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994)

Vajaassa tunnissakin voi elokuva kertoa  elämästä jotain oleellista. Siitä on näyttöä mm. Kieslowskin Dekalogin eli Kymmenen käskyä -sarjan lyhytelokuvatulkinnat.

Kaurismäen Tatjanalla ei ole suoraa kosketusta käskyihin. Se on komedia siitä, että ihmiset - vanhanaikaisesti sanoen miehet ja naiset tai suomalaiset ja ulkomaalaiset - voivat yhteisellä matkalla mustalla Volgalla ystävystyä enemmän ja aidommin kuin YYA-sopimuksessa ja juhlapuheissa tai esim. Luottamuselokuvassa kerrotaan. Tuttua Akia on, että ollaan menossa satamaan ja vielä tutumpaa että Matti Pellonpää juo pullon koskenkorvaa noin vain ja että Kati Outinen puhuu muuta kuin äidinkieltään.

Itse olen usein turhan vakavamielinen, ja silloin ehkä tämänkin elokuvan herkullisimmat dialogit voivat mennä sivu suun. Rentomielisemmät nauttikoot enemmän tänään 8.5. Ylen Teemalla.