Rakkaudesta elokuvaan

Sissy Spacek ja Jack lemmon   Sain Kouvolassa asuvalta ystävältäni ja maailmankansalaiselta Timo Bymanilta kirjan Tulion neljä elämää. Taustalla ovat tapahtumat , kun Timo Byman tuli chileläisen pakolaisen Tulio Gaetzin ja hänen silloisen vaimonsa kanssa työpaik alleni Kiljavan opisto lle ja myös kotiimme Hyvinkäälle. Kirjan on ammattitaidolla koonnut yksien kansien väliin jo lakkautetun Eteenpäin -lehden (sd) toimittaja. Lapsuus vuoristossa, missä nyt jo 74 - vuotiaan Tulion äiti elää vieläkin 102-vuotiaana , nuoruus osin kaupungeissa, kun Salvador Allenden demokratia kumottiin ja CIA : n tukemana Augusto Pinochet kaappasi vallan vuonna 1973. Vasemmistolaisessa MIR-liikkeessä toiminut Tulio vietti pitkiä aikoja vankeudessa ja kidutettuna. Kol mas elämä on aikaa pakolaisena Suomessa ja yhä tärkempinä tehtävinä pakolaisten ja maahan muuttajien auttaminen. Sa malla Tulio opis keli suomea ja ammatin sekä rakensi kehitysmaakauppaliikettä. Nykyis i n Tulio ja suomalaisen va

  Nyt taitaa tulla pelkkää nostalgiaa. Ensinnäkin tyttäreni nimi on Elina, osin Täällä Pohjantähden alla Kivivuoren Elina mukaan. Hänestä tuli sitten Akseli Koskelan puoliso, ja häntä esitti Edvin Laineen samannimisessä elokuvassa Titta Karakorpi. Kesäkapinassa Titta on malliksi ja mainosten luoman kulutuspakon väline - ja lopulta myös uhri. Kuluttaminen kun liittyy omistamiseen ja kun ihmissuhteissakin hänet omistetaan, niin ensin hänestä tulee uhri ja sitten oivan pikkuveljensä (Hannu Oravisto) opastamana. Mainosten kritisointi on aina kuulunut haasteisiini. Kun entisen Kirjatyöntekijöitten liiton kursseilla puhuin opettajana teemasta, sain väliaikaisen kiellon liito ylätasolta opettaa heidän kursseillaan. Liiton jäsenistähän suurin osa oli kirjapainoissa yms. töissä. Postiluukussamme on jo yli 30 vuotta lukenut Ei mainoksia ja puoli tosissani olen ehdottanut paikallislehdille, että voisin maksaa vaikka hiukan enemmän tilauksesta, jos saisin lehden ilman mainoksia. Mainosrahoitt

Morsian Marianne   Onko Uusi järjestys vanha vai uusi vai mahdoton? Tulee mieleen kaikki ns. sisällis- tai kansalaissodat, kun katselee Meksikossa tapahtuvaa köyhien ja värillisten hyökkäystä valkoisen yläluokan juhliessa häitä. Vaan Uusi järjestys on lohdutonta. Kehenkään ei voi luottaa ja lopulta uusi järjestys palaa vanhaan, jyrkkään jakoon rikkaiden ja köyhien välillä. Vai toimiiko morsiamen huoli entisestä palvelijastaan, jonka pitäisi päästä leikkaukseen. Ja miten toimivat nykyiset rikkaitten värilliset palvelijat ja työntekijät. Ja miten käy "kapinan" aloittaneitten? Elokuvan tarjoama kuva ei mairittele sen enempää köyhiä ja värillisiä kuin valkoista yläluokkaa. Ja kun rahaa saadaan joittenkin vapauttamiseksi, sekin osoittautuu bluffiksi. Hurjaa ja raakaa katsottavaa. Ihmettelen ettei tullut uniin. Ehkä auttoi kun yölukemisenani kahlasin parikymmentä sivua Outi Lauhakankaan Sitaattimestarin muistelmia (1998) elämästä, yhteiskunnasta, hyvästä ja pahasta, oikeasta

  Ja taas ammutaan USA:ssa. Niin ja naisen rinnat ja miehen penis pannaan oikeaan asentoon. Ja paljon otteita vanhoista, pitkälti Film noir - elokuvista. Valitettavasti vain harvat tuntuivat tutuilta tai sitten jotenkin epämääräiseltä kaksimielisyydeltä. Sinänsä toki mielenkiintoinen kollaasikokeilu varsinkin amerikkalaisen elokuvan ystäville. Niissähän sattuu ja tapahtuu, vakoillaan, ryypätään, juonitellaan, valehdellaan ja palkkamurhataan. Niin ja sitten keksitään ulkopuolinen paha ja syyllinen - natsi-Saksa naurettavassa juustonhajuisessa salajuonessa, jolla koko Amerikka yritetään rei'ittää pirstaleiksi. Osa huonoista tähdistä menee kun ei itse ole nähnyt noita 1940-luvun elokuvia, ja kaksi tähteä niiden käytöstä. Mustavalkoisuus sopi teemaan.