Tekstit

Kevyt kotimainen vappuvisa 2024

-
  1. Missä kolmessa Risto Jarvan ohjaamassa elokuvassa Antti Litja esittää miespääosaa? 2. Mainitse ainakin kolme Aki Kaurismäen elokuvaa, missä Elina Salolla on merkittävä rooli? 3. Kuka on ohjannut ja kuka esittää Helene Schjerfbeckiä elokuvassa Helene? 4. Ja ohjaaja ja nimipäähenkilö elokuvassa Tove? 5. Missä Aki Kaurismäen elokuvissa näytetään jo kuolleen Matti Pellonpään valokuva? 6. Elokuvan miesohjaaja ja nimiosan esittäjä nainen kuolivat kumpikin 68 vuotina, jälkimmäinen seuraavana vuonna elokuvan valmistumisen jälkeen (1970 ja 71). Kumpikin tunnetaan paremmin koomisista rooleista. Ketkä ja mikä elokuva? 7. Mainitse kolme Klaus Härön elokuvaa, joiden nimessä mainittu henkilö ei ole suomalainen, kaksi miestä, yksi nainen? 8. Ken ohjaamassa ja minkä nimisessä elokuvassa pääparia esittävät Jarkko Lahti ja Oona Airola? 9. Mainitse naiset jotka ovat esittäneet Koskelan (os. Kivivuori) Elinaa Täällä pohjantähden alla eri versioissa? 10. Kenellä m
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti pikkukaupungeista: Kristiinankaupunki ****

-
  Pohjanmaalla sijaitseva, nykyään noin 6.500 asukkaan kaupunki Suomen toiseksi pienin kaupunki ja ainoa niistä neljästä merenrantakaupungista - muut Tammisaari, Parainen ja Loviisa, missä en ole vieraillut ja joista ruotsinkielinen, vajaa tunnin mittainen dokumentti on tehty. Kaupunki on yksi Pietari Brahen perustama ja saanut nimensä kuningatar Kristiinan tai Pietari Brahen vaimon mukaan. Kaupunki täyttää tänä vuonna 375 vuonna ja se on saanut 1999 perustetun "cittaslow" asemaan: kaupunki kehittyy hitaasti ilman globalisaation kohtuuttomia sivuvaikutuksia. Toki kaupunkiin yhdistettiin vuonna 1973 Lapväärti, Siipyy ja Tiukka. Vaikka cittaslowta ei dokumentissa mainitakaan, se tuntuu kunnioittava periaatetta. Kaupungin kulta-aikaa onvat leimanneet purvelaivatelakat, merenkulku ja merikapteenit ja erityisesti tervan rahtaaminen Tukholmaan. Kaupunkia kutsuttiin jopa Länsi-Suomen Pariisiksi. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan oli yksi Kristiinankaumungin nä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti pikkukaupungeista, Loviisa ****

-
  Enpä ollut aikaisemmin ajatellut että Degerbystä tuli Loviisa Ruotsin kuningattaren etunimen mukaan 1700-luvulla. Vielä suuremman tietoaukon kaunis dokumentti täytti raja- ja linnoituskaupunkina samalla vuosisadalla - ja myös kansalaissodassa, missä saksalaiset karkottivat kaupunkia pari kuukautta hallinneet punaiset. Niinpä keskustassa on saksalaisten päällikön Brandensteinin ja myös Mannerheiminkatu. Mutta ennen kaikkea dokumentti on vanhojen kunnostettujen puutalojen kuvausta, talousaikojen vaihtelua, neljän kunnan, Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään liitosta ja häivähdys ydinvoimalasta, missä itsekin olen "häpeäkseni" vieraillut ja mistä kaupungin asukkaatkin ovat dokumentin mukaan varsin hiljaa. Ilmeisesti kaupungin asukkaat yrittävät säilyttää puutalojen, ja meri- ja kalastuskaupungin imagoa. Toivotanpa menestystä tuolle vanhan ja historian kunnioittamiselle.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maria Fredriksson: Gullspångin ihme (doc 2023)) ****½

-
Kuva
Gullspåmgin ihme?   Sekavia, ristiriitaisia ja hämmentäviä tunteita ja ajatuksia herättävä. Ehkä juuri siksi nuo runsaat tähdet ja tarina tulevat uniinkin, mutta ei pahoihin, vaan kysymyksiin Mengelistä, uskosta ja uskonnosta kahtena eri asiana kuten oikein onkin- niin ja tietenkin DNA :sta ja identiteetistä. geeneistä vai kokemuksista. Itse olen taipuvainen ajattelemaan kokemusten ja ympäristön vaikuttavan geenejä enemmän yksilön elämän kulkuun, vaikka en kielläkään identtisten kaksosten tuntemuksia yhteenkuuluvuudesta ja saman tyyppistä taipumuksista. Kannattaa lukea esim. Elvi Sinervon teos Viljami vaihdokas. No onneksi elokuva ei anna yksioikoista vastausta mihinkään suuntaan, ja siihenkin on niin todistajien lausunnoilla, virallisilla asiapapereilla ja vaikkapa poliisin toiminnalla osuutensa. Yksi kysymys kuuluu, onko identiteetti laillinen ja yyhteiskunnallinen asema, sukulaisuussuhde vai henkilökohtainen kokemus ja mieliala. Elokuvan voi katsoa Areenassa
2 kommenttia
Lue lisää

Dokumentti pikkukaupungeista: Parainen (2024) ****

-
  Olipa sopiva päivä katsoa tarina Paraisista. Sain syyn soittaa yhdeksän päivää nuoremmalle lapsuuden ystävälleni, joka asuu Paraisten Skräbbölessä, ei niin kaukana äitini lapsuudenkodista lähellä kaivosta, missä äitini isä oli töissä. Ja lapsuuden ystäväni tietenkin kertoi katsoneensa vaimonsa kanssa dokumenttia, missä näkyi mm. kalkkikaivoksen toimitusjohtajan Emil Sarlinin alaisilleen pomoilleen rakennuttama talo, Gläntan. Eivät ole niin komeasti koskaan kuulema asuneetkaan. Emil Sarlinin vaimo oli umpisuomalainen Edit Tikkanen, keittäjätteren tytär, mutta hän oppi hyvin elämään uudessa ympäristössään ja asemansa mukaisesti. Pari vuotta sitten kävin nuoremman ystäväni ja myös Lieksasta kotoisin olleen ystäväni kanssa Paraisten keskiaikaisessa, sisältä vavahduttavan kauniissa kirkossa, jota väitetään Turun Tuomiokirkkoakin vanhemmaksi. Hautausmaalla sijaitsee myös Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jakob Tengströmin perhehauta. Sitä ei tosin dokumentissa näytetä. Sen sijaan kerrot
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti pikkukapungeista: Tammisaari (2019) ****

-
  Niinpä - Tammisaarta - Ruotsin aikoinaan pienintä kaupunkia ei enää itsenäisenä ja Ekenäs -nimisenaole. Se on osa Raaseporia. En oikein tiedä miten suhtautuisin Tammisaaren häviämiseen. Joka tauksessa aikoinaan noin sadan asukkaan Tammisaaren lisäksi Kustaa Vaasa perusti Helsingin, minne hän pakotti mm. osia Rauman, Ulvilan ja Porvoon asukkaista muuttamaan: Ilmankos Tammisaari ei ole nykyään Suomen pääkaupunki. Minulle Tammisaari on toisella tavalla traagisen tuttu. Äiitini vanhin, vuonna 1900 syntynyt veli joutui kansalaissodan aikana paikallisten paraistelaisten valkoisten puhutteluun. He yrittivät pakottaa hänet valkoisten riveihin. Joka tapauksessa tämä kieltäytyi, mutta toimenpiteitten seurauksena joutui punaisten vankilaan Tammisaareen. Kokemuksesta seurauksena hän jotenkin hajosi mieleltään. Selvisi Tammisaaresta elävänä vankilasta ja vietti loppuelämänsä Paraisten kunnalliskodissa. Ei enää uskaltanut perheemmekään mukana kulkea kauas Paraisilta, kunnes sairastui ja hänet k
2 kommenttia
Lue lisää

Jouko Aaltonen: Miten korjata maailma (2023) ****

-
 Monipuolinen kertomus vuosisadan alun globalisaatiokriitikkojen ja aktivistien toiminnasta. Aivan automaattisesti alkoi ajatella, miten itse toimi ehkä reilu kaksikymppisenä. Taisin pari kertaa osallistua työväen liikkeen vappumarsseille ja aloin kirjoittaa mielipidekirjoituksia niin Turun Päivälehteen kuin Hyvinkään Sanomiin. Hyvinkäällä liittyin SDP:n  paikallisosastoon jne., mistä olen eronnut joskus viime vusituhannen lopulla Nyt kun katsoin dokumenttia, olin niistä teemoista, joiden puolesta toimittiin hyvin pitkälle samaa mieltä, mutta keinot panivat miettimään. Tärkeä näkökulma oli toiminnan muuttaminen paikalliseksi: Think globally, act locally.  Silloin myös tapahtumat tulivat myös median kautta tutummiksi, kun yrittää olla samalla mediakriittinen.  Dokumentin voi katsoa Areenassa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arvo Tuominen: Axel Berg ***

-
Kuva
Axel Berg   Sokkohaulla arvottu dokumentti vuodelta 2016. En ollut koskaan kuullutkaan mitään Axel Bergistä, (1893 1979) -suomalaistaustaisesta upseerista, tiedemiehestä, visionääristä ja organisaattorista ja punaisesta työn sankarista. Vajaa puolituntia kestävä dokumentti on huolella ja taidolla tehty, eikä sen ansioita ainakaan kokonaan hävitä Putin johtama Venäjän valtion nykypolitiikka: vuoden 1917 vallankumouksen aika hän ei valinnut puoltaan politiikan takia, vaan valtiolta saamansa koulutuksen perusteella. Neuvostoliitossa hänestä tuli nimensä mukaisesti kyBERGnetiikan isä. Hän näki dokumentin mukaan kaikkea sellaista, mitä ei vielä ollut, mutta mikä oli mahdollista. Hän oli tietotekniikan expertti ja internetin edelläkävijä, ja hänen aikanaan rakennettiin laskelmien mukaan toimiva suunnitelmatalous.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Douglas Sirk: Rakasta tänään, huomenna (1958) ****

-
Kuva
Elizabeth ja Ernst   Melodraaman yhden kunnioitetun mestarin, Saksassa syntyneen, mutta USA:ssa vaikuttaneen ohjaajan elokuva toisen maailmansodan tapahtumista ja itärintamalta kolmen viikon loman saaneesta Ernstin kotiseudulleen pommitettuun ja pommitettavaan kaupunkiin, missä hän etsii vanhempiaan kuten myös Elizabeth. He rakastuvat toisiinsa ja onnistuvat menemään naimisiin huolimatta natsi-Saksan juutalaisten tilanteesta ja Hitlerin vallan vastustajien vastarinnasta, vallasta ja keskitysleireistä. Ernstin taustalla on siviilivankien ampumisen jättämät ristiriidat ja syyllisyydet. Kun hän joutuu palaamaan rintamalle Saksan tilanteen ollessa jo lähes toivoton, joutuu hän uudelleen tehtävään huolehtia kolmesta sotavangista. Eräässä arviossa elokuvaa määriteltiin melodraama- huumoriksi. En osaa ajatella sotatilanteen, mielettömyyttä ja tilannetta kuvailevien vitsien olevan huumoria, vaan miesten psyykkinen selviytymiskeino, joka myös joittenkin kohdalla pettää. Elokuvan alk
1 kommentti
Lue lisää

Vatsauksi pääsiäisvisoihin

-
Kuva
                                                                  Mikä kotimainen dokumentti? Hei Mitä tarkoitaa tietovisa? Olen huomannut että yleensä se käsitetään, että vastaus pitää löytää omasta tai omista muisteista ja päistä, ja sitten ehkä antaa vastaus blogiin/kysyjälle ja myös muille. Mutta ehkä tietoa voi myös hankkia kaikista mahdollisista hakulaitteista kartuttaakseen omia tietoja. Mitä hankituilla tiedoilla sitten tekee? Blogin pitäjänä olen saanut erilaisia vastauksia sekä tuntemattomilta että nimensä kertoneilta. Nyt tähän kaksiosaiseen Pääsiäisvisaan sain nimellä varustetun, täysin oikean vastauksen, missä vielä yksi itse anatamani vastaus oli korjattu oikeaksi. Kuvassa elokuvassa Äideistä parhain oli Eero ja hänen biologinen äitinsä, roolinimi Kirsti Lahti, ei mamma Signe Skånesta, kuten muistin. enkä tarkistanut ja tässä turkulaisen Pirjo Hintsasen vastauksia kisaan: 1. Adhemar Ferraira da Silva, Musta Orfeus  2. Kauas pilvet karkaavat, Matti
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aarne Tarkas: Jokin ihmisessä (1956) ***

-
Kuva
                                                           Kauko (Jussi Jurkka) Göteborgin satamassa   Ohjaaja itse pitää elokuvaa parhaanaan, koska siinä ei ole mitään kaunistelua. Varsinkin päähenkilöt Kauko (Jussi Jurkka) ja Osmi (Anneli Sauli) elävät kuin pakkomielteisesti vaistojensa varassa - intohimoisesti ja raa´asti toisiinsa suhtautuen. Ei "turha sivistys" heitä ainakaan riivaa, vaikka tarina perustuu Mika Valtarin tekstiin. Minun Tarkas-elokuvani on kaksi vuotta aiemmin valmistunut "Olemme kaikki syyllisiä", minkä tarina monesti hylätyn miehen kehityksestä vaikutti jopa koulutus- ja ammatinvalintoihini. Tarkaksen lahjakkuus ei ehkä koskaan saanut sijaa aikansa elokuvakulttuurissa, vaan hän ajautui sivuraiteille ja kuoli asunnottomana eikä saanut kokea myöhempää klassikon asemaansa. Hyvinkäällä asuessani 1970-luvulla tutustuin elokuvaneuvos Kari Uusitaloon, joka on kirjoittanut Tarkaksesta lyhyen kirjan Tarkastelua. Uusitalon kanssa väittelimme mm
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsiäisvisa 2024 2

-
Kuva
  5. Andrey Zvyagintsev: Leviathan (2014) Kuolan niemimaalle sijoittuu symbolisen nimen taakse uljas venäläinen elokuva Leviathan. Annan nimelle kolme määritelmää, joista yksi on väärin. Mikä? Elokuvassa Kolja joutuu massiivisen koneiston uhriksi. 1. Filosofi Thomas Hobbesin kirja valistuneesta, suvereenista vallankayttäjästä, jolle kansalaiset luovuttavat vapautuensa saadakseen valtion suojeluksen 2. S/S Great Eastern, aikoinaan maailman suurin laiva (211 x 25 m) Sen vesillelasku epäonnistui useamman kerran ja se sai väliaikaiseksi nimekseen Leviathan 3. Islantilaisen mytologian mukainen koston hirviö, joka on mm. elokuvan Lamb juonen taustalla                                                                           Kolja vangitaan Kolja joutuu oikeuteen 6.Missä saksalaisessa elokuvassa, joka kuvaa tapahtumia DDR:ssä vuodelta 1956, opiskelijat ryhtyvät "epäpoliittiseen" lakkoon väärin julkaistun uutisen takia, jossa kerrotaan ku
6 kommenttia
Lue lisää

Pääsiäisvisa 2024 1 osa

-
Kuva
  1. Kuka Helsingin olympiakisoissa kolmiloikan ME-tuloksella voittanut urheilija esiinty ja missä elokuvassa roolinaan Kuolema. 2. Mistä Aki Kaurismäen elokuvasta ovat valokuvan poika - ja kuka - aikuinen nainen - ja kuka? 3. Kuka sama näyttelij elokuvassa Ihmiset suviyössä (1948) Nokia-nimisenä nuorena miehenä ja muistisairaana isänä Isä meidän -elokuvassa (1993). Ketä ohjasivat elokuvat? Nokia Poika ja isä 4. Kuka ruotsalainen näyttelija esiintyy Stig Larssonin kirjan perustuvassa elokuvassa Miehet jotka vihaavat naisia ja islantilaisessa kauhu- ja kansantaruelokuvasa Lamb.
2 kommenttia
Lue lisää

Timo Linnasalo: Aikalainen (1984) ****

-
Kuva
Filosofian ja etiikan ystävänä pitää luonnostaan Fjodor Dostojevskin (kuva) Kirjoituksia kellarista pienoisromaaniin perustuvasta elokuvasta. Elokuvan nimikin on osuva, ja panee väkisinkin miettimään ihmistä, elämää ja yhteiskuntaa myös juuri nyt. Eikä tilannetta vvähennä, että taphtumat osuvat Venäjälle ja Suomen pääkaupunkiin. Olen lukenut, että idea elokuvan tekemiseen on pääosan esittäjän Paavo Piskosen. Ei siis ihme millä antaumuksella hän osansa esittää. Toki Dostojevskin teksti ja vuorosanat vyöryvät sellaista vauhtia ja voimaa katsojan tajuntaa, että ei ehdi kuin hetken ihastua niin siirrytään jo toiseen "totuuteen", ainakin kirjailijan sen hetkiseen joko universaaliseen tai subjektiiviseen sellaiseen. Jos kiinnostaa moinen, niin Areena näyttää elokuvan, ja sen nimi voi osua hyvinkin aikaan jota elämme
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kansankoti ja hyvinvointivaltio

-
Jos haluaa perehtyä otsikon käsitteiden historiaan , niin kannatta ehdottomasti tutustua Selma lageröfistä kertovaan kaksiosaiseen dokumenttiin Selma Lagerlöfin työ ja elämä (2020). Siitä tulee tänään su 24.3. klo 12:15 jälkimmäinene osa TV Ykkösessä, mutta osat voi katsoa myös Areenasta. Dokumentit kertovat 1858 - 1940 eläneen synnynäisesti lonkkavikaisen näisen näkemyksellisyydestä, mielikuvituksen rikastamasta luomisvoimasta ja henkilöhtaiseti rohkeasta kirjailijasta, ensimmäisestä naisnobelistista, naisten oikeuksien ajasta. Selma Lagerlöf tunnetaan myös Suomen ystävänä. Nyt - (ääri)oikeistolaisessa Suomessa- on täysi syy selvittää mitä hyvinvointivaltio tarkoittaa, ei ainakaan hyvinä tai itseään muita parempina pitävien yhteiskuntana. Niin - ja mistä tulee käsite kansankoti.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Olivia Newman: Suon villi laulu (2022) ***

-
Kuva
Tammia suolla on paljon kaadettu, ehkä sekin kerrotaan kirjassa   Sain vinkin elokuvasta kaupungista maaseutuun muuttaneelta ja jo aikaisemmin luontoon ihastuneelta naiselta. Hän ei arvioinut sitä, mutta en ihmettelisi jos kovasti tykkäisi siitä. Elokuva tarinasta ja lähtöasetelmasta minäkin kovasti pidin, mutta jotakin oikaistiin melko kevyesti. Miten tuonne suomaastoon yksin jääneestä tytöstä tulee varsinainen luonnontutkijanero, joka kirjoittaa luonnonilmiöistä useammankin tieteellisen kirja. Ilmeisesti se selviää tarinan pohjana kirjasta. Eikä elokuvan päähenkilönkään, Kyan, roolihahmo minun mielestäni siihen kovin hyvin osu. Niinpä pääjuonniksi aukeavat Kya kaksi rakkaussuhdetta - Tate ja Chase. Tate opettaa hänet lukemaa ja siten ymmärtämään paremmin suon - tai itse asiassa elämän - lainalaisuuksia. Chase sen sijaan itsekin tietoinen omasta vastuuttomuudestaan, mutta jatkaa sitä Kyan kanssa. Lopulta hän yrittää raiskata Kyan, mutta siihen rämelikka on liian vahva. Chase sitten
3 kommenttia
Lue lisää

Lee Isaac Chung: Minari (2021) ****½

-
Kuva
Jakob ja David, isoäiti ja Monica ja Anne   "Tarkoitatko että me emme voi keskenämme pelastaa elämäämme, vaan että siihen tarvitaan vain rahaa?" Näin sanoo tai kysyy perheen äiti Monica mieheltään Jakobilta. Tätä pidän yhtä omista kokemuksistaan Arkansasissa eläneen ohjaajan elokuvan avainlauseena tarinassa, missä amerikkalaiseen unelmaan takertunut uudisraivaajamies on tullut toteuttamaan identiteettiään. Ja minari puolestaan on hauras korealainen viljelykasvi. Sen hoksaa kotiapulaiseksi Koreasta paikalle tilattu mummo, Monican äiti. Hän auttaa alkuun minaria lähipuron rannassa ikään kuin muistuttamaan niin juurista kuin symboliksi Jakobille vielä mahdollisuudesta - osittaisen katastrofin jälkeenkin. Mummon ja 6-7-vuotiaan pojan Davidin välien selvittely on elokuvan suola, ja isosisko Anne perheen sosiaalinen kitti, varaäiti. Ehkä elokuvan kauneuden, haikeuden ja tasapainoisuuden tunnelma on juuri sama kuin Annen osa. Riitojen ja tilanteitten rauhoittaja ja auttaja, mikä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämäni yksi avainelokuva

-
 on Aarne Tarkaksen Olemme kaikki syyllisiä vuodelta 1954. Se tulee tänään Ykköskanavalta klo 13:25. Ajattelen, että se on vaikuttanut niin opisluainevalintoihin kavatustieteisiin ja filosofian suuntaan, ammatinvalintaan ns. epäsosiaalisten poikien hoitolaitoksiin ja ehkä myöhemmin vielä osallistumiseen kehitysyhteistyöhön Tansaniassa, Ghanassa ja Intiassa. Onkohan sinun, hyvä lukija, jokin vastaava  vaikuttanut vastaavasti elämänvalintoisisi?  Ohjaajan ja elokuvan nimellä löydät lyhyen blogitekstin ja ehkä samaa teemaa koskevia elokuvia. Hyvän arvioinnin elokuvasta voi lukea Niko Jutilan nimellä ja elouvan nimi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Costa-Gavras: Kateissa (1982) ****½

-
Kuva
Sissy Spacek ja Jack lemmon   Sain Kouvolassa asuvalta ystävältäni ja maailmankansalaiselta Timo Bymanilta kirjan Tulion neljä elämää. Taustalla ovat tapahtumat , kun Timo Byman tuli chileläisen pakolaisen Tulio Gaetzin ja hänen silloisen vaimonsa kanssa työpaik alleni Kiljavan opisto lle ja myös kotiimme Hyvinkäälle. Kirjan on ammattitaidolla koonnut yksien kansien väliin jo lakkautetun Eteenpäin -lehden (sd) toimittaja. Lapsuus vuoristossa, missä nyt jo 74 - vuotiaan Tulion äiti elää vieläkin 102-vuotiaana , nuoruus osin kaupungeissa, kun Salvador Allenden demokratia kumottiin ja CIA : n tukemana Augusto Pinochet kaappasi vallan vuonna 1973. Vasemmistolaisessa MIR-liikkeessä toiminut Tulio vietti pitkiä aikoja vankeudessa ja kidutettuna. Kol mas elämä on aikaa pakolaisena Suomessa ja yhä tärkempinä tehtävinä pakolaisten ja maahan muuttajien auttaminen. Sa malla Tulio opis keli suomea ja ammatin sekä rakensi kehitysmaakauppaliikettä. Nykyis i n Tulio ja suomalaisen va
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jaakko Pakkasvirta: Kesäkapina (1970)

-
  Nyt taitaa tulla pelkkää nostalgiaa. Ensinnäkin tyttäreni nimi on Elina, osin Täällä Pohjantähden alla Kivivuoren Elina mukaan. Hänestä tuli sitten Akseli Koskelan puoliso, ja häntä esitti Edvin Laineen samannimisessä elokuvassa Titta Karakorpi. Kesäkapinassa Titta on malliksi ja mainosten luoman kulutuspakon väline - ja lopulta myös uhri. Kuluttaminen kun liittyy omistamiseen ja kun ihmissuhteissakin hänet omistetaan, niin ensin hänestä tulee uhri ja sitten oivan pikkuveljensä (Hannu Oravisto) opastamana. Mainosten kritisointi on aina kuulunut haasteisiini. Kun entisen Kirjatyöntekijöitten liiton kursseilla puhuin opettajana teemasta, sain väliaikaisen kiellon liito ylätasolta opettaa heidän kursseillaan. Liiton jäsenistähän suurin osa oli kirjapainoissa yms. töissä. Postiluukussamme on jo yli 30 vuotta lukenut Ei mainoksia ja puoli tosissani olen ehdottanut paikallislehdille, että voisin maksaa vaikka hiukan enemmän tilauksesta, jos saisin lehden ilman mainoksia. Mainosrahoitt
Lähetä kommentti
Lue lisää

Michel Franco: Uusi järjestys (2020) ****½

-
Kuva
Morsian Marianne   Onko Uusi järjestys vanha vai uusi vai mahdoton? Tulee mieleen kaikki ns. sisällis- tai kansalaissodat, kun katselee Meksikossa tapahtuvaa köyhien ja värillisten hyökkäystä valkoisen yläluokan juhliessa häitä. Vaan Uusi järjestys on lohdutonta. Kehenkään ei voi luottaa ja lopulta uusi järjestys palaa vanhaan, jyrkkään jakoon rikkaiden ja köyhien välillä. Vai toimiiko morsiamen huoli entisestä palvelijastaan, jonka pitäisi päästä leikkaukseen. Ja miten toimivat nykyiset rikkaitten värilliset palvelijat ja työntekijät. Ja miten käy "kapinan" aloittaneitten? Elokuvan tarjoama kuva ei mairittele sen enempää köyhiä ja värillisiä kuin valkoista yläluokkaa. Ja kun rahaa saadaan joittenkin vapauttamiseksi, sekin osoittautuu bluffiksi. Hurjaa ja raakaa katsottavaa. Ihmettelen ettei tullut uniin. Ehkä auttoi kun yölukemisenani kahlasin parikymmentä sivua Outi Lauhakankaan Sitaattimestarin muistelmia (1998) elämästä, yhteiskunnasta, hyvästä ja pahasta, oikeasta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Carl Reiner: Kuollut mies ei palttoota kaipaa (1982) **

-
  Ja taas ammutaan USA:ssa. Niin ja naisen rinnat ja miehen penis pannaan oikeaan asentoon. Ja paljon otteita vanhoista, pitkälti Film noir - elokuvista. Valitettavasti vain harvat tuntuivat tutuilta tai sitten jotenkin epämääräiseltä kaksimielisyydeltä. Sinänsä toki mielenkiintoinen kollaasikokeilu varsinkin amerikkalaisen elokuvan ystäville. Niissähän sattuu ja tapahtuu, vakoillaan, ryypätään, juonitellaan, valehdellaan ja palkkamurhataan. Niin ja sitten keksitään ulkopuolinen paha ja syyllinen - natsi-Saksa naurettavassa juustonhajuisessa salajuonessa, jolla koko Amerikka yritetään rei'ittää pirstaleiksi. Osa huonoista tähdistä menee kun ei itse ole nähnyt noita 1940-luvun elokuvia, ja kaksi tähteä niiden käytöstä. Mustavalkoisuus sopi teemaan.
4 kommenttia
Lue lisää

Ruthless - Monopolys secret history (2023) ****

-
Kuva
Naisen osuus Monopolyn historiassa selviää dokumentissa   Samana päivänä kun täytin 12 vuotta, pidimme maastopyöräilykilpailut Kaarinan hiekkakuopilla. Viestikisan viimeiselle kierrokselle lähdin ensimmäisenä, mutta perääni ampaisi minua pari kolme vuotta vanhempi "kivitalon" poika. Takasuoralla hän oli ohittamassa minua, kun ohjaustankomme tarttuivat toisiinsa. Seurauksena kaaduimme minun puolelleni. Niinpä vietilauantai-illasta suurimman ajan ns. läänisairaalassa. Vasen solisluuni oli mennyt poikki. Vaan sehän ei haitannut pelaamasta Monopolia, jonka olin saanut syntymäpäivälahjaksi. Isäni osallistui yleensä lähes kaikkiin harrastuksiini. Hän oli aika haka Monopolissa hankkimalla aina oranssin väriset Liisan-, Snellmanin- ja Unioninkadut, joihin oli suhteellisen halpaa rakentaa hotelleja ja joutua kun pääsi ns. Vankilasta. Voisin kertoa vaikka mitä. Luulen että vieläkin osaisin ulkoa kaikki ruudut Korkeavuorenkadusta, yhteismaista, sattumista, asemista, laitoksista ja Hel
3 kommenttia
Lue lisää

Marjaana Mykkänen: Pari kolme asiaa Elina Salosta ( ****½)

-
Kuva
Elina Salo   Reilu viikko sitten 70 -vuotta sitten täyttänyt Marjaana Mykkänen on tehnyt ties milloin dokumentin Elina Salosta, naisesta joka on yksi niistä Elinoista, joiden mukaan tyttäreni etunimikin on Elina. Elina Salo (s. 1936 maalaistalossa) opettaa dokumentissa, ettei pidä olla liian varovainen. Ja ettei saa unohtaa, mitä lapsena on ajatellut ja mistä haaveillut. Niinpä hänestä on tullut pitkän linjan poliitikko, maailmanparantaja, nuoria kunnioittava luonnonsuojelija. Dokumentti poukkoilee ja kertoo rakastetun näyttelijämme nuoruuden etsinnästä ja harha-askelista.       Yht´äkkiä ollaankin Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat -elokuvassa. Miten Elina Salo ravintola Dubrovnikin omistajana, rouva Sjöholmina, joutuu sanomaan irti työntekijänsä, ja miltä se tuntuu. Sitä dokumentti ei kerro, miten hän sitten rahoittaa alkuun ravintola Työn. missä Peter von Bagh Silu Seppälän kateenkorvan sijasta tilaakin pullon Koskenkorvaa. Uskallan tulkinta kuitenkin että se tarina on askel
Lähetä kommentti
Lue lisää

Annie Ernaux ja David Ernaux-Briot: Super 8 vuotta (2022) ****

-
Kuva
Elokuva on kuvattu kaitafilmillä   Elokuva kertoo kirjallisuuden nobelistin, ohjaaja Annien ja hän jo aikuiseksi ehtineen poikansa Davidin tekemästä tarinasta. Kuvallisesti se on tallennettu perheen kaitafilmeistä vuosilta 1972 - 1981. Kameran takana on useimmiten filmin valmistuessa jo keuhkosyöpään kuollut ja Anniesta eronnut mies Philippe, nobelisti Annie ja heidän filmin alkaessa 3- ja 7-vuotiaat pojat Eric ja David, sekä Annien työväenluokkataustainen äiti. Elokuvan ääni on jälkeenpäin päälle selostettu Annien ääni. Suurin osatapahtumista on kotoa ja matkoilta. Aluksi kaitafilmillä on paljon maisemia ja esineitä, mutta kirjailija kertoo miten henkilöitten, miten mm. matkojen kuvaukset siirtävät muistot yhteiskuntaa ja ihmisiin. Ehkä Annien äiti ratkaisee näkökulmaa, hän tavallaan osoittaa matkailemisen ulkokohtaisuuden ja vieraantumisen. Sitä myötä tapahtuu myös vähitellen Annien ja Philippen etääntyminen ja välien viileneminen. Matkat kohdentuvat yhteiskunnallisesti
Lähetä kommentti
Lue lisää