Rakkaudesta elokuvaan

Le Havre   Tänään 25.10. lapsuudenystäväni Piku täyttäisi 84 vuotta. Vaan hän menehtyi vajaa kolme kuukautta sitten rakkaansa ja meren lähellä Kustavissa. Pikun tulkinnan mukaan pääroolin Marcel Marxin vaimo Arletty (Kati Outinen ) sairastui kuolemanvakavasti. Elokuvassa näytettiin herkkä kohta, missä valkokukkaiset kirsikat olivat Arlettyn kanssa osa tapahtumaa. Pikun tulkintana kirjoitinkin että juhla metafora hyvä ihmisen menehtymiseen. Ikuisen romanttisena ajattelen, että Arletty selvisi hengissä. Tai niin että muistotilaisuudessa puhutaan ihmisestä hyvää ja lohtua läheisille. Muistan myös lukeneeni jotain samansuuntaista Aki Kaurismäen sanoneen eli katsoja ja kokija saa itse valita tulkintansa.

  Joissakin elokuvan  Miesten vuoto arvioissa mainitaan, että vihdoinkin miehet saavat puhua. Yksinkertaisesti tulee mieleen, että kumman sukupuolen arvoja ja asenteita, tapoja ja lausumattomia sääntöjä esimerkiksi ihmisten välisiä ristiriitoja kotomaassamme käytännössä ratkaistaan, ainakin enne ne viedään virkavallan tai oikeuden ratkaistavaksi. En kerro omaa näkemystäni. No näissä saunoissa ympäri Suomea melko iäkkäät miehet uskaltautuivat puhumaan, joskus jopa pitkään jatkuneen yksinäisyyden pelastavista tekijöistä kuten lapsista. Mutta miksi jonkin synkän tapahtumasarjan takana ovat miesten fyysiset, tekniset ja paremmin palkatut matka- ja ylityöt jotka jo sinänsä erottavat ja hajottavat perheen jäseniä toisistaan. Itse ole varmaan yli kymmenen vuotta käynyt vakituisesti Turussa Petreliuksen pienehkössä uimahallissa, ja totta vie kyllä sielläkin miehet puhuvat niin lauteilla kuin pukuhuoneessa muustakin kuin formuloista ja jääkiekosta. Varsinkin sairaudet ovat tu...

  Hän  ei ole Sensuela Muistan latvialaistaustaisen ohjaajan vahvan ja jopa kestävän erotiikan rohkeana esittäjänä, mutta tässä tulee hänen viimeinen ja todellinen limbo. Se kertoo niin mauttomasti ja taustoja avaamatta erilaisia parisuhteita päätapahtumapaikkoina ovat sänky, sauna ja maksullisetkin paikat, missä naiset ovat ilman rihman kiertämää. Ja Sensualan kohdalla jopa alapään mustaan karvoitukseen sekaan miehen sormen pääsevät koskettelemaan. Niin sitä edetään kauniista Lapin maisemista sodan päätyttyä syntiseen pääkaupunkiimme ja varmaan vielä Hampuriinkiin. Seksistä tienaamaan. Vaan Sensuelan kunnon isä ja poromies seuraa perässä, ei tiedä aina mikä tyttären ja kaverinsa puheissa on satua ja mitä totta. Jonkun tarina mukaan isä seuraa vieressä rohkeimpia tilanteita ja joistakin versioista on jotain raakattu, kunnes palataan ihanaan Lappiin sodassa alas pudonneen lentäjän kunniaksi tehdylle komealle ristille. Katsoin elokuva Elonetistä

                                                             Psykiatri ja silmälääläri Ehkäpä elokuvan nimen itsestään selvä selitys on, että yhteisössä ihminen ei voi elää yksityisesti. Ei edes nauhoitettuihin haastatteluihin, kliinisiin tarkkuuteen ja koviin faktoihin tukeutunut psykiatri tai hänen entinen miehensä silmälääkäri sille tielle ajautuvat uudelleen toisensa löytäessään. Psykiatri naispotilas on tehnyt itsemurhan, joka liittyy ajallisesti hänen äitinsä kuolemaan ja perintöön. Potilaan mies ja tytär sopivat molemmat syyllisiksi, ja psykiatrinkin historiasta kaivetaan esiin vaihtoehtohoitojen ja hypnoosin avulla natsisaksan historiaan liittyviä epäselvyyksiä ja tapahtuman jälkiselvittämiseen osuvia peittely-yrityksiä. Kannattaa olla tarkkana, ettei helposti usko, kuka puhuu totta. Ehkäpä ain...

No other Choice   Olen varmaan liian vanha ymmärtääkseni kapitalismin ja markkinatalouden kärjistettyä kriittistä elokuvaa, missä yksi sen pitkäaikaisista paperitehtaan ammattilaista irtisanotaan tehtävistään Etelä-Koreassa. Niinpä hän valitsee pahimmat kilpailijat tuhotakseen heidät tieltään vaarantaakseen niin perheensä ja taitavan muusikkolapsensa tulevaissuun. En pysy oikein juonessa saatikka sen moraalissa mukana, vaikka toki henkilötkin menevät välillä sekaisin. Ja mahdottomilta tuntuvat ylilyönnit - niin ihmisten ampumiset kuin heidän kaivamiset maahan ja puiden istuttamiset heidän päällensä. Ratkaisustakaan en tiedä mitä ajatella. Sellonsoittajatytön isä saa lopulta työpaikan täydellisen yhteiskuntakoneiston digitekoälyn työpaikalle yksin kilometrien pitkässä jonossa paperirekkojen jonossa. Väistelee koneita ja hallitsee tuotantoa jne. Ehkä olen niin iäkäs, etten osaa nauttia enkä kuvitellakaan moisia ristiriitoja ennen kuin ne koskevat henkilökohtaisesti its...

Agnes ja Hansi   Onneksi katsoin nuorempien elokuvaystävien kanssa. He osasivat luontevammin paikata itselleni avoimeksi jääneitä käsikirjoituksesta jätettyjä aukkoja, ei millään ”totuuksilla”, vaan mahdollisuuksilla. Agnes ja Hansi asuvat Oslon lähelle pystytetyssä leirissä ja tienaavat jonkinlaiseen kumppanuuteen perustuen Hansin valmistaman viinan hinnalla laitonta rahaa. Lääkärin tarkastuksessa Agnes saa kuulla, että täysi raitistuminen mahdollistaa, että hän saisi tavat noin 10 vuotiaan tyttärensä, Leahin. Agnes onnistuu raittiudessa, mutta ei ymmärrä varhain alkanutta vaskulaarista dementiaansa. Se tuottaa hänelle täydellisen shokin Leahin kohdalla Hansikin on unohtanut tai joka tapauksessa jättänyt postittamatta Agneksen viranomaisille kirjoittamansa anomuksen. Kun Leahin kohtalo selviää, Agnes ja Hansi lopulta jatkavat ilmeisesti elämäänsä toisiinsa tukien. Katsoimme elokuvan Cineastista

  Sinikka Hannula Minusta tuntuu vahvasti, että katsoisin vaikka kuinka monta elokuvaa, missä yhdessä pääosassa esintyy Sinikka Hannula.Niin luontevasti ja hänelle sopivassa roolissa tuo nainen, ainakin jossakin vaiheessa ohjaajan puoliso ja keiden lapsi olikaan Naiset elokuvan taapertaja Pikku-Heikki. No, elokuvassa äidin nimi Ritva Ja miten suurimmat osat saivatkin lapsi ja äiti. Onkohan elokuva saanut nimensä niin erilaisista naisista ja onneksi pääosassa rakastamani näyttelijä Sini kka Hannula. Tässä elokuvassa ei päästä merelle, ja pahiksena ja pyssy kädessä koheltaa Ritvan entinen aviomies ( Kaj Lind ), ja siinäkin Ritva pelastaa miesystävänsä Kalen ( Ossi Ahlapuro ). Ja miten kaikki tapahtuu väkivallattomasti, ilman väkeviä viinoja ja uskottavasta. Ex-mies kuulee lapsen itkua ja lähtee, Kaleakaan ei heti kuulu takaisin, vaan Ritva palaa itkevän Pikku-Heikin luo, ottaa tämän syliinsä ja rauhoittelee vuoteeseen. Voi miten kaunis loppu! Eivät edes liikkeitten jouluik...

Jaska ja Sini   Ohjaajan puolison ja kotimaisen uuden aallon ja hänen trilogiansa päähenkilön, Si ni kka Hannulan mielestä hän on tuoreimmillaan tässä elokuvassa, missä on kirjailija/taiteilija Jaakko P akkasvirran rakastettu, odottaa tämän lasta, ja minunkin on pakko ihastua hänen oikealle puolisolleen ehdottamaan teemaan: oman ylioppilaslakkipiirin ja se elämään. Taiteilija Jaskan ja meren tyttären Sinin tarina jatkuu trilogian kolmannessa ja ainoassa värielokuvassa Meren juhlat. Ei ole kyllä mahdotonta ymmärtää jatkumoa, kun hoksaa Jaskan taiteilijasielua ja siihen tarrautumista sekä hänen ilmeistä miehistä viehätysvoimaansa nuorissa naisissa. Vaan kun luen, että vuonna 1937 syntynyt Sinikka Hannula elää vieläkin, tulee minulle nyt kummallinen kaipuu saada tietää mitä hänelle kuuluu, sillä muistan nähneeni nuo kolme elokuvaa silloin 1960-luvulla – ja nyt uudelleen – kolmena päivänä peräkkäin Elonetissä

Sinikka Hannula ja Jarno Hiilloskorpi   Keskimmäinen ”uuden aallon” yhden perustajaohjaajan trilogian Rakas … , (1961) Yksityisalue, (1962) ja Meren juhlat (1963) elokuvista, pääkaupungin keski- tai yläluokan elämästä niin mantereella kuin karussa saaristossa, mutta komeaksi rakennetussa kesähuvilassa. Onhan kysymyksessä arkkitehdin luomus. Itse asiassa arkkitehdin itsemurha keskeinen teema saattaa olla ajankohtainen arkkitehtuuri tai sen kritiikki: sen muodot ja saavutettavuus arjen ahertajille. Sattumoisin minun vanhempani hankkivat elokuvan valmistumisvuonna ensimmäisen vesivessalla ja kaukolämmityksellä varustetun 61 neliön vaatimattoman, mutta käytännöllisen kerrostaloasunnon Turussa rauhallisen raitiovaunupysäkin vieressä, mistä saatoimme kaikki kolme kulkea niin töihin tai opiskelemaan. Yksityisalueessa arkkitehti kulkee Helsingin ruuhkassa pitkässä yksityishenkilöautossa modernisti sisustetusta kodistaan isoon työtilaansa ja lähes kaikki miehet pukuun ja solmioo...

                                                                               Meren juhlat   Elokuva täyttyy merimuistoista, sillä molemmilla pitkäikaisilla elämänkumppaneilla on ollut paikkoja meren äärellä. Jälkimmäisen muistokirjoituksessa mainitsen hänet ”meren lapseksi ja saariston tyttäreksi”. Ja yhtä ketterästi ja kätevästi kuin hän käsitteli venettä, hyppi siihen ja siitä ja sieltä pois, yhtä sutjakkaasti Meren juhlien Sini (Sinikka Hannula) ja hänen exänsä Jaska (Jaakko Pakkasvirta) hoitavat hommansa Se näytettiin elokuvassa monta kertaa. Minun ja kumppaneitteni merikokemukset liittyvä Turun ja rehevään saaristoon, elokuvan puolestaan Helsingin kallioiseen ja harvaan saaristoon, mutta täysin elin sen tunnelmissa mukana, vaikka en tekst...

  Eeva-Kaarina Volanen ja Rauli Tuomi Ranskalaisen Guy de Maupassantin (1850-1893) tekstiin perustuva elokuva on ehkä ohjaajansa paras draama, eikä aikakontekastiin suhteutettuna ole ihme että pääosan esittäjä Eeva-Kaarina Volasta siitä kiitetään ja sitä pidetään hänen läpimurtoelokuvanaan mistä hän sai pääpalkinnon. Enkä ihmettele vaikka pari vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen itsemurhan tehnyt Rauli Tuom i olisi saanut vastaavan miesosan palkinnon, jos elokuvan rakenne olisi vaatinut häneltä yhtä suurta ja vaativaa osaa. Kaiken kaikkiaan samoin tuntuu siltä että näyttelijät joutuivat panemaan sekä tunteensa, ilmeensä, asentonsa että sanomansa tosissaan liikkeelle. Myös tutun oloinen luonto, hevoset ja ratsastaminen olivat vahvasti kuvaaja hallinnassa. Välillä suorastaan pelotti, ettei kukaan tosissaan kaatunut tai loukkaantunut, vaikka ei sellaista toki ainakaan näytetty. Katsoin elokuvan Elonetin sivuilta. Siinä ei ollut mukana ruotsinkielistä tekstitystä, miten lien...

Toivo ja Anne   Varmaan pettymys seksiä ja paljasta ihoa odottavalle katsojalle Donnerilta. Mustavalkoinen Helsingin keskusta ja saaristo sen sijaan ovat oiva panostus ja lisä Donnerin kotikaupungin ajankuvalle, ja samalla ruotsalaisen Annen ( Harriet Andersson ) vertailulle Tukholmaan ja ehkä muka myös Berliiniin, missä hän oli tavannut arkkitehti Toivon ( Matti Oravisto ). Tämä oli selvinnyt sekä sodasta että syövästä. Mistään ihan seikkailusta ei elokuva kerro, vaan pikemminkin Annen ”sahaamisesta” henkisesti kahden miehen, Toivon ja ranskalaisen liikemiehen välillä, joka oli seurannut Annen mukana tätä Itämerta ja Suomenlahtea pitkin pääkaupungista toiseen. Arkkitehtuurisesti ja ehkä elävimmästi Toivo vie Anne lapsuutensa purkamista odottavaan puutaloasuntoon. Siellä heidät lupsakasti ottaa vastaan vanha nainen ( Senni Nieminen ) ja pihan lapset, joiden suomea Anne ei ymmärrä lainkaan. Annen ja Toivon välillä on kuitenkin paljonkin, ehkä läheisyyttä ja hellyyttäkin, ...

Saul ja Sylvia   Ensin paljon omakohtaista taustaa   Huikean paljon omia muistoja. Ensimmäinen ns. mieskurssi noin 35 vuoden takaa, minä vanhimpana osallistujana, nuorimpana osallistujana pedofili ja kaksi ilmeisesti homomiestä, minä sopivasti vaimon aloitteen tekemän avioerotilanteen jälkeen, mutta samanaikaisesti irtoamasa yksioikoisesta heteroseksuaalisesta parisuhdeajattelusta. Mieskurssin saunat ja miesten keskeiset pesut eivät olleet pelkkiä läpihuutojuttuja, tehtävät ja keskustelut avoimia, haastavia ja lopulta lämpimiä, ehkä mieluummin läheisemmiksi tekeviä kuin toisistamme erottavia, yhtään selkeätä alfa- tai mahcomiestä en kokenut kohtaavani. Mutta erilaisia elämänarvoja ja kohtaloita sitäkin enemmän. Olen myös viettänyt kuukauden opiskelijana Minnesota-hoitoa antavassa alkoholistien hoitopaikassa.  Myöhemmällä iällä olen elänyt rakkauden täyttämässä parisuhteessa naisen kanssa. Hän sairastui muistisairauteen. Ja elokuvassa - voi miten ihmeellisen kau...

Juri ja isä Matthias   Nikolai Ceaucescun aikana kävin ensimmäisen kerran niin etelässä kuin Romaniassa. Olimme ajatelleet seurata miten Varsovan liiton maassa vietetään vappua, joka sattui torstaihin, vaan tuotannollisista syistä vappu siirrettiinkin lauantaihin. Toki lippuja liehui ikkunoista ja Bukarestin keskuspuistossa miehet pelasivat ahkerasti shakkia jo torstaina. Tämä elokuva sijoitu pieneen uskonnolliseen kylään ja nykyaikaan Transylvaniassa. R.M.N tarkoittanee jotain ruumiinavauksen tapaista, jonka kohteena on pieni kylä. Lukija voi itse mielessään sijoittaa tapahtumat mihin päin Suomea oma ajattelu vie. Yhtä kylän miestä, Matthiasta on haukuttu mustalaiseksi Saksassa. Se on hänelle liikaa ja hän palaa kotikylään, missä häntä odottaa sekasortoinen tila niin henkilökohtaisesti kuin sosiaalisesti. Pieni poika Juri, ja tämän äiti Anna, jonka kanssa hän ei elä parisuhteessa, Matthiaksen aivosairas isä sekä entinen panokaveri Csilla. Sosiaalisesti ristiriitoja ylläp...

                                                                       Liana-Kaarina ja Toivo Mäkelä Tähdet on taas annettu pääosin näyttelijöille aikaperspektiiviin suhteutettuna ja muistellen, miten elokuva-alan suomalaiset mogulit ovat yrittäneet tehdä lahjakkaista ja viinaan menevistä näyttelijöistä yhden lajin tyyppejä. ”Kuussa” tämän kohtalon saa kokea Elsi eli Liana-Kaarina ,´(s.1937) jonka Särkkä sai menemään alastomana uimaan juotettuaan tälle konjakkia, ja niin tulee ensi toukokuussa lopulta raitistuneesta seksipommista 90 vuotias. Hiukan samantyylistä kohtelua on saanut kokea saman elokuvan Sten eli Toivo Mäkelä (1909 -1979) , jonka ilmeet peittävät lähes aina jonkinlaisen salaisuuden tai valheen. Elokuvassa sen sijaan kuolee Reino eli Esko Salminen ( s.1940). Hän on...

Eva Volger   Tiedäkö mita tarkoittaa anasyrma, En ainakaan minä tiennyt, mutta nyt selviää että se on naisen sukuelinten paljastaminen katsojille näiden pilkkaamiseksi jostakin nykytodellisuuden ilmiöstä. Elokuvassa sen tekee vihjeistä päätellen Suomen ex-pääministeri Sanna Marin tai tämän kaksoisolento. Tämän jalkeen hän Eva Volger nimisenä harhailee erämaassa ja tapaa alitajunnassa myyttimaailman omituisia hahmoja. En yrittämlläkään ymmärtänyt sen pitemmälle. Sensijaan minulle tulivat mieleen tietyntyyppiset painajaisunet, joiden takaa löydän omia eksymisiä tai perille pääsemättömyyksiä, syyllisyksiä, seksuaalisia onnistumisia ja epäonnistumisia. Mutta vaikka jonkin verran olen tutustunut satujen ja tarinoiden perustyyppeihin , en ole osannut verrata monien uniaiheiden hahmoja niihin. En kuitenkaan halua sellaisia unia kauheasti katsella, joten jääköön molempien – Anna Eriksonin ja Sanna Marinin, joiden upeita puolia ihailen – filosofointi. Elokuvan voi katsoa Yle Aree...

Keneltä on paketti?   Kun olin kansakoulun kolmannella luokalla, New York ja Lontoo olivat maailman kaksi suurinta kaupunkia – molemmat niukasti 10 miljoonan asukasta. Mumbai (hindujumala Mumbadevin äiti) – silloin Bombay (hyvä satama) – elokuvan tapahtumapaikkoja nykyään ehkä noin 15 miljoonaa asukasta. Tarina kuvaa naisen elämän tarpeita ja todellisuutta universaalisesti, herkästi ja kauniistikin. Kaiken lisääsi päähenkilöt ovat sairaanhoitajia – mainittakoon että tämän päivän Turun Sanomien (27.9.26) mukaan Turun alueen tulevista kansanedustajaehdokkaista noin puolet on hoitoalan työntekijöitä) Intiassa missä Suomen eriarvoisuutta maailman väkirikkaimmassa ja vaikutusvallaltaan kasvavassa Intiassa kuvaavat kastit ja uskonnot sekä maailman suurimmat avioliittomarkkinat, joissa kaupataan perheen tyttäriä. Omakohtaisesti tutuinta oli kohtaus Intian valtameren rannalla kohtaus rantaravintolassa yön pimeydessä - hyvä että emme lämämänkumppanini Marjan kanssa kanssa hukkun...

                                                                Louise ja Johnny Nimen voisi kääntää vaikka ”ilman yhteiskunnan turvaverkkoja”. Päähenkilö Johnny on älykäs ja keskusteluissa ylivoimaisen valloittava ja osuva Manchesteristä Lontooseen ajautunut mies, joka menee entisen tyttöystävänsä Louisen luo ja valloittaa siellä Sophien. Kenellekään heistä ei ole omaa asuntoa, säännöllisiä ihmissuhteita eikä järkevää työpaikkaakaan. Johnny jatkaa matkaansa ja tapaa kummallisissa tilanteissa eläviä ihmisiä, tulee pahoinpidellyksi ja ajautuu takaisi Louisen vuokra-asuntoon, missä myös vuokraisäntä on käyttänyt taloudellista asemaansa naisia kohtaan. Kaiken kaikkiaan vaikeasti katsottava elokuva inhottavuutensa takia. Ei oikein pääsen yhteskunnallisen rakenteenkaan sisälle. Kuitenkin älykäs ja ...

Mauritz Stiller: Gösta Berlings saga (1924)***** Beakta de fem stjärnorna jag har gett åt Gösta Berling. De grundar sig på mina mycket personliga ungdomsminnen. Till exempel var svenska modersmål för min mamma som var från Pargas. Jag hade också många släktningar i Stockholm, som jag har besökt många gånger. Filmen inspelades mestadels på Ekeby gård, fastän denna Ekeby fanns i Värmland, och man kan höra ”Ack Värmeland du sköna, du härliga land” nästan liksom Jussi Björling (1911- 60) sjöng den. Nämligen under somrarna 1963 och -64 arbetade jag och lärde mig svenska i Uppsala Ekeby Ab. Där köpte jag ett emaljerat ugnkärl, som gick sönder för en vecka sedan, efter 60 års flitiga bruk. Dessutom är ek mitt favoritträd. Den första (1909) kvinnliga Nobelpristagaren i litteratur Selma Lagerlöf (1859 -1940) skrev Gösta Berlings saga och jag fick boken för att läsa, när jag studeradede Nordisk filologi på Turun yliopisto. Jag kommer aldrig att glömma, att ”Gösta Berling var en avsatt präst”...

Lilla elefanten drömmer på Greta Garbos park I Södermalm   Gösta Berling och Greta Garbo Varokaa näitä antamiani tähtiä! Ne perustuvat niin henkilökohtaisesti omaan persoonallisuuteni nuoruuden aikaisiin muistoihini. Ne liittyvät rakkauteeni ruotsin kieleen, joka oli äitini äidinkieli. Ne liittyvät myös Uppsala Ekebyn tehtaisiin, missä olin 1960 -luvulla kahtena kesänä töissä, ja josa ostamani uuniastia hajosi tasan viikko sitten. Gösta Berlingin tarinan tapahtumapaikka on Ekebyn kartano Värmlannissa. ”Ack Värmeland du sköna, du härliga land”, lauloi Jussi Björling. Gösta Berlings saga oli myös ensimmäinen Turun yliopiston Pohjoismaisen filologian opintojen kirja, jonka sain silloin luettavaksi. Se oli myös oppikoulun opettajani, legendaarisen opettajan Karin Miettisen suosittelema sekä kirjoittajanobelisti Selma Lagerlöfin kuin itse teoksen osalta. Vaan vasta nyt löysin siitä yli kolmetuntisen elokuvaversion, missä oli ruotsinkielinen kuvista irrallinen teksti ja musiikkia – ...

Amir ja Narges Ei pysty uutiskatsaus osumaan niin syvälle vieraan maan todellisuuteen kuin sen oman maan taitelija Iranista Kaspian meren ranalla. Nuoret Amir ja  Narges rakastavat aidosti toisiaan, mutta  kuuluvat eri yhteiskuntalokkaan. Selviää että Narges naitetaan sille "kuka maksaa eniten" - maan tapa  Amir joutuu rehellisyydestä poispotkituksi työstään ja hakee työtä laittomasta kalastuslaitoksesta ansaitakseen rahat avioliittoon. Vaan hämäräperäisessä paikassa  hän joutuu ristiriitaan yhteiskunnan  vallitsevien ja  rikollisten olosuhteitten, vai pitäiskö sanoa suoraan kapitalistisen riirton uumenissa.  Hän tekee ratkaisun, joka tuntuu hyvältä mutta vaaralliselta tai jopa mahdottomalta. Hän lähtee kuljettamaan ystäväänsä Omidia avoperämoottoriveneell maailman suurimman järven yli Azerbaitxaniin Luonnonvoimat voittavat ja niin Omid, hänen tavaransa ja palkkiorahat putoavat veneestä aaltoihin.  Amir  selviää ja hän vie kalastuspaikan kätk...

Humise Humiseva harju vuodelta 1939 on minun nuoruuteni klassikoitten klassikko. Emily Bronten samannimisen ja ainoaksi jääneen romaanin mukaan. Olen katsonut 1950-luvulla, ja musitan sen sisällöstä jonkin verran . Esimerkiksi sen että Heacliffiä. miespaaäossa oli valkoihoinen  Laurence Olivier , kun Arnoldin elokuvassa lähes tuntematon, tummaihoisempi, n......ksi kutsuttu Solomon Glave nuorempana..Ilman naitä henkilötietoja jokaisen pitäisi tietenkin lukea Emily Bronten romaani tai edes katsoa Itse pääsin vuoden 2011 valintaan jotenki mukaan. Sen eriarvoisuus - nyt  myös rasismi - oli koko ajan taustalla Vääryyden kierre- se muuttuu koston kierteeksi. -onko tuttua niin henkilökohtaisella tasolla kuin valtiojohtajien vallannhalun tasolla.  Ei siis ihme että Emily Bronten kirjasta on tehty ties kuinka monta enemmän tai vähemmän onnistunutta elokuvaa tai sarjaa  katsottavaksemme Elokuvasta voi nauttia ja oppia cineast -tarjonnassa         ...

Emma Mackay Emily Brontena Emily  Bronte (1818- 1848) on Englannin Yorkshiressa elännyt runoilija ja kirrjailija, jonka ylivoimaisesti kuuluisin, salanimellä kirjoitettu teos on Humiseva Harju. Se on puolestaan elokuvahistorian yksi tunnetuimpia ja pidetyimpiä elokuvia, joka kuvaa aikansa kultuurin sopimattoman eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten rakkauden tuhoon tuomittuna. Emily keroo mainitun runoilijan ja hänen sisarustensa, yhden veljen ja kahden siskon elämästä kirkollisessa ja papillisessa ympäristössä Humiseva harjun syntytarinana. Siinä kiihkouskonnollisuus tuhoaa alkavan rakkauden Muistan nähneeni Humiseva harjun joskus nuoruusvuosinani tietämättä tarinan taustaa, Onpahan opettavasita katsoa elokuva Emily, vaikka tosin sen rakkaussuhteen ristiriitaisuus tai epäuskottavuus kolahtaa, vaikka kuinka totta olisikin Yle Areena

Berlin Alexanderplatz Olen katsonut Fassbinderin 14-osaisen sama-aiheisen televiosarjan ehkä vuonna 1990 yhtä tai kahta osaa lukuunottamatta. En muista enkä ymmärtänyt paljonkaan sen teemoja, mutta sellainen pakkomielle syntyi, että kun elämänkumppanini kanssa 2000-luvun akuvuosina teimme matkan Berliiniin oli ajettava metrolla Alxanderplatsii pinnallisrti tutustumaan. Nyt kasomani komletuntinen elokuva ei vastannut paljonkaan muistikuviani. Se oli puhdasta nykyaikaista rikoselokuaa: huumeliiga ja armotonta vallankäyttön sen sisällä, pakolaisteemaa ja rasismia, prostituutiota, autohurjastelua, ampumista ja kuolemia, "sielu, sydän, rakkaus" ja miten päähenkilö Francis yrittää olla hyvä mustaihoinen ihminen vääristyneessä maailmassa.   Pakkomielle oli sekin katsoa kun vielä cineastin sivuilla ei selvinnyt kovin helpsti, ettei se ollutkaan lyhennelmä Rainer Werner Fassbinderin mammutista. Pettymys tuli. Uskallankin olla sitä mieltä, että ellei mitään tiedä Fassbinderin sarjas...