Rakkaudesta elokuvaan

                                                                Louise ja Johnny Nimen voisi kääntää vaikka ”ilman yhteiskunnan turvaverkkoja”. Päähenkilö Johnny on älykäs ja keskusteluissa ylivoimaisen valloittava ja osuva Manchesteristä Lontooseen ajautunut mies, joka menee entisen tyttöystävänsä Louisen luo ja valloittaa siellä Sophien. Kenellekään heistä ei ole omaa asuntoa, säännöllisiä ihmissuhteita eikä järkevää työpaikkaakaan. Johnny jatkaa matkaansa ja tapaa kummallisissa tilanteissa eläviä ihmisiä, tulee pahoinpidellyksi ja ajautuu takaisi Louisen vuokra-asuntoon, missä myös vuokraisäntä on käyttänyt taloudellista asemaansa naisia kohtaan. Kaiken kaikkiaan vaikeasti katsottava elokuva inhottavuutensa takia. Ei oikein pääsen yhteskunnallisen rakenteenkaan sisälle. Kuitenkin älykäs ja ...

Mauritz Stiller: Gösta Berlings saga (1924)***** Beakta de fem stjärnorna jag har gett åt Gösta Berling. De grundar sig på mina mycket personliga ungdomsminnen. Till exempel var svenska modersmål för min mamma som var från Pargas. Jag hade också många släktningar i Stockholm, som jag har besökt många gånger. Filmen inspelades mestadels på Ekeby gård, fastän denna Ekeby fanns i Värmland, och man kan höra ”Ack Värmeland du sköna, du härliga land” nästan liksom Jussi Björling (1911- 60) sjöng den. Nämligen under somrarna 1963 och -64 arbetade jag och lärde mig svenska i Uppsala Ekeby Ab. Där köpte jag ett emaljerat ugnkärl, som gick sönder för en vecka sedan, efter 60 års flitiga bruk. Dessutom är ek mitt favoritträd. Den första (1909) kvinnliga Nobelpristagaren i litteratur Selma Lagerlöf (1859 -1940) skrev Gösta Berlings saga och jag fick boken för att läsa, när jag studeradede Nordisk filologi på Turun yliopisto. Jag kommer aldrig att glömma, att ”Gösta Berling var en avsatt präst”...

Lilla elefanten drömmer på Greta Garbos park I Södermalm   Gösta Berling och Greta Garbo Varokaa näitä antamiani tähtiä! Ne perustuvat niin henkilökohtaisesti omaan persoonallisuuteni nuoruuden aikaisiin muistoihini. Ne liittyvät rakkauteeni ruotsin kieleen, joka oli äitini äidinkieli. Ne liittyvät myös Uppsala Ekebyn tehtaisiin, missä olin 1960 -luvulla kahtena kesänä töissä, ja josa ostamani uuniastia hajosi tasan viikko sitten. Gösta Berlingin tarinan tapahtumapaikka on Ekebyn kartano Värmlannissa. ”Ack Värmeland du sköna, du härliga land”, lauloi Jussi Björling. Gösta Berlings saga oli myös ensimmäinen Turun yliopiston Pohjoismaisen filologian opintojen kirja, jonka sain silloin luettavaksi. Se oli myös oppikoulun opettajani, legendaarisen opettajan Karin Miettisen suosittelema sekä kirjoittajanobelisti Selma Lagerlöfin kuin itse teoksen osalta. Vaan vasta nyt löysin siitä yli kolmetuntisen elokuvaversion, missä oli ruotsinkielinen kuvista irrallinen teksti ja musiikkia – ...

Amir ja Narges Ei pysty uutiskatsaus osumaan niin syvälle vieraan maan todellisuuteen kuin sen oman maan taitelija Iranista Kaspian meren ranalla. Nuoret Amir ja  Narges rakastavat aidosti toisiaan, mutta  kuuluvat eri yhteiskuntalokkaan. Selviää että Narges naitetaan sille "kuka maksaa eniten" - maan tapa  Amir joutuu rehellisyydestä poispotkituksi työstään ja hakee työtä laittomasta kalastuslaitoksesta ansaitakseen rahat avioliittoon. Vaan hämäräperäisessä paikassa  hän joutuu ristiriitaan yhteiskunnan  vallitsevien ja  rikollisten olosuhteitten, vai pitäiskö sanoa suoraan kapitalistisen riirton uumenissa.  Hän tekee ratkaisun, joka tuntuu hyvältä mutta vaaralliselta tai jopa mahdottomalta. Hän lähtee kuljettamaan ystäväänsä Omidia avoperämoottoriveneell maailman suurimman järven yli Azerbaitxaniin Luonnonvoimat voittavat ja niin Omid, hänen tavaransa ja palkkiorahat putoavat veneestä aaltoihin.  Amir  selviää ja hän vie kalastuspaikan kätk...

Humise Humiseva harju vuodelta 1939 on minun nuoruuteni klassikoitten klassikko. Emily Bronten samannimisen ja ainoaksi jääneen romaanin mukaan. Olen katsonut 1950-luvulla, ja musitan sen sisällöstä jonkin verran . Esimerkiksi sen että Heacliffiä. miespaaäossa oli valkoihoinen  Laurence Olivier , kun Arnoldin elokuvassa lähes tuntematon, tummaihoisempi, n......ksi kutsuttu Solomon Glave nuorempana..Ilman naitä henkilötietoja jokaisen pitäisi tietenkin lukea Emily Bronten romaani tai edes katsoa Itse pääsin vuoden 2011 valintaan jotenki mukaan. Sen eriarvoisuus - nyt  myös rasismi - oli koko ajan taustalla Vääryyden kierre- se muuttuu koston kierteeksi. -onko tuttua niin henkilökohtaisella tasolla kuin valtiojohtajien vallannhalun tasolla.  Ei siis ihme että Emily Bronten kirjasta on tehty ties kuinka monta enemmän tai vähemmän onnistunutta elokuvaa tai sarjaa  katsottavaksemme Elokuvasta voi nauttia ja oppia cineast -tarjonnassa         ...

Emma Mackay Emily Brontena Emily  Bronte (1818- 1848) on Englannin Yorkshiressa elännyt runoilija ja kirrjailija, jonka ylivoimaisesti kuuluisin, salanimellä kirjoitettu teos on Humiseva Harju. Se on puolestaan elokuvahistorian yksi tunnetuimpia ja pidetyimpiä elokuvia, joka kuvaa aikansa kultuurin sopimattoman eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten rakkauden tuhoon tuomittuna. Emily keroo mainitun runoilijan ja hänen sisarustensa, yhden veljen ja kahden siskon elämästä kirkollisessa ja papillisessa ympäristössä Humiseva harjun syntytarinana. Siinä kiihkouskonnollisuus tuhoaa alkavan rakkauden Muistan nähneeni Humiseva harjun joskus nuoruusvuosinani tietämättä tarinan taustaa, Onpahan opettavasita katsoa elokuva Emily, vaikka tosin sen rakkaussuhteen ristiriitaisuus tai epäuskottavuus kolahtaa, vaikka kuinka totta olisikin Yle Areena

Berlin Alexanderplatz Olen katsonut Fassbinderin 14-osaisen sama-aiheisen televiosarjan ehkä vuonna 1990 yhtä tai kahta osaa lukuunottamatta. En muista enkä ymmärtänyt paljonkaan sen teemoja, mutta sellainen pakkomielle syntyi, että kun elämänkumppanini kanssa 2000-luvun akuvuosina teimme matkan Berliiniin oli ajettava metrolla Alxanderplatsii pinnallisrti tutustumaan. Nyt kasomani komletuntinen elokuva ei vastannut paljonkaan muistikuviani. Se oli puhdasta nykyaikaista rikoselokuaa: huumeliiga ja armotonta vallankäyttön sen sisällä, pakolaisteemaa ja rasismia, prostituutiota, autohurjastelua, ampumista ja kuolemia, "sielu, sydän, rakkaus" ja miten päähenkilö Francis yrittää olla hyvä mustaihoinen ihminen vääristyneessä maailmassa.   Pakkomielle oli sekin katsoa kun vielä cineastin sivuilla ei selvinnyt kovin helpsti, ettei se ollutkaan lyhennelmä Rainer Werner Fassbinderin mammutista. Pettymys tuli. Uskallankin olla sitä mieltä, että ellei mitään tiedä Fassbinderin sarjas...

  Oikeita vastauksia ovat vain naiset Etunimeni Leo on latinan kielessä luonnollisen sukunsa perusteella maskuliini , mutta taipuu poikkeuksellisesti.Taipumista minäkin harjoiittelen, etten yht´äkkiä katkea. Siksipä tässä kysymyksiä, jotka liittyvät tavalla tai toisella naisiin elokuvissa. Vastaus yhteen kysymykseen 1. Kuka esittää elokuvassa Yliaika naista, joka ajaa yhteiskunnallisen ja vakavan tilanteen takia, että Suomessa ihmisen korkeimmaksi ihmisiäksi säädetään 70 vuotta. Pirkko Hämäläinen 2. Kuka suomalainen nainen ohjasi dokumenttielokuvan Melankolian kolme huonetta? Kuka on tuon naisen elämänkumppani, tunnettu kirjailija? Pirjo Honkasalo, Pirkko Saisio 3. Poikkeuksellisen raikas elokuva Tove saanut kiitettäviä arvioita. Kuka on ohjannut elokuvan, kuka esittää Tove Janssonia ja kuka Vivica Bandleria?on latinankiek Zaida Bergroth, Alma Pöysti ja Krista Kosonen 4. Kuka on kirjoittanut teoksen Pelon maantiede ja kuka ohjannut samannimis...

Varpunen ja tytär  Ihana, ranskalaiseksi tunnistettava elokuva Marseillen ja meren maisemista. Miksi kodinhoitaja ja siivooja Maria varastelee kuin varpunen, mihin hän tarvitsee enemmän rahaa kuin palkka riittää, mihin miehensä rahat menevät, entä keiltä hän nappaa varoja ja miten, Minkä korvike raha tai omaisuus kenellekin aikuiselle on, niin vanhukselle, keski-ikäiselle kuin nuoremmillekin. Hahmot ovat todellisia ja kokonaisia, yhteiskunnan muutoksen eri aikoina ja oluhteissa kasvaneita elämän ylä- ja alamäissä kouliintuneita. Ongelmat ja ristiriidat ratkaistaan sanojen, ajatusten, tunteiden ja arjen tekojen tasolla.. Ei tarvita voimaa, väkivaltaa saatikka aseita. Anteeksikin voidaan antaa, syytteet lainvalvojillekin voidaan perua, kun muistellaan mieluummin kauniita kuin ikäviä tapahtumia menneisyydestä ja jaksetaan uskoa tulevaisuuteen Yle Areena

Vavahduttava ja ei vielä nyt niin pelottava kuin se voi lähulevaisuudessa olla. Itsekin torjuin jotenkin helposti, että pitäisi miettiä elokuvan mahdollisuutta. Miten ilmastomuutos, yhteisten verovarojen hupeneminen, eliniän piteneminen, sosiaali- ja terveysmenojen paisuminen saavat aikaan, että korkein sallittu elinikä Suomessa saa olla korkeintaa 70 vuotta.  Naispäättäjä kertoo, että me teemme tämän yhdessä, ja että hänenkin nimiinsä ristitään katu, jota pitkin voi kävellä, ei tietenkään niin komea kuin Mannerheimintie. Lex 70 -lain keskeisin ajaja kertoo tästä isolle ihmisjoukolle täyttäessään nuo 70 vuodet , tanssii poikansa kanssa, isä on menehtynyt ja itse istuu vuoteella verenpunainen malja kädessä. Sitä ei kerrota, toimiiko laki takautuvasti. Areena tarjoaa 11 minuuttia vakavaa ajattelua tulevaisuudesta

Lienee Laura  Alun viina- ja rikoskeskeisyys oli aiheuttaa televisioni sulkemisen. Muutenkin vankilassa istuvan isän neljästä aikuispojasta vain Läde vaikuttaa tolkulliselta miehenalulta, jotta veljekset voivat ottaa alle kymmenvuotiaan siskopuolensa Saaran äitinsä lykkäämänä jotenkin uskottavasti tavallaan erilaisten alfaurosten huolehdittavasksi. Muutekin koko tarinassa on epäuskottavuutta riittämiin, mutta fiktioon se joskus kelpaa, joskus ei. Anyway el kuvan edetessä aloin pitää sen toivorikkaassa konseptiss mita Jäde ja Saara rakensivat ja saivat uudelta ystävältä Lauralta tukea tenavatähtiem kisoissa Pohjois-Karjalasta ja Joensuusta alkaen hiukaaaaan Pitkä kuumaa kesää  muistatten. Elokuvan nimi tuo ironisesti ieleen sanonnan "ei helmiä sioiile" Se  passaa hyvin Yle Areenan ystävile

Metrossa  On kuuluma film noir -klassikko. No olkoon. Joka tapauksessa elokuvassa ammutaan ainakin kahta henkilöä, miehe lyövät toisiaan ja naistakin ja nainenkin lyö miestä, kunnes suudellaan ja valehdellaan minkä ehditään. Mukana  on vakoilijoita, FBI ja kylmän sodan kommunismi(viha). Itse taskuvaraskaan ei ollut riittävän isänmaallin ajan ilmapiirissä. Vähän niin kuin nykyään. Mihinkään uutiseenkaan ei voi varauksetta luottaa puhmattakaan ouheisiin, osoitetietoin tai suudelmiin. Mutta toisiaan suutelevat huonittelijat pääsevät vapaaksi - ainakin joksikin aikaa-  Tunnen paljon ihmisiä, joiden mielestä Taskuvaras ansaitsisi viisi tähteä. Miksi, mitä elokuvasta oppii? Omat pisteensä voi tarkistaa katsomalla meininkiä New Yorkin metrosta alkaen Yle Areenassa

Sirat Hitaan alun jälkeen tarina ja elokuva nappaavat minut väkisin mukaansa. Alan pelätä tytärtään etsivän miehen ja hänen poikansa matkan puolesta kalliorinteillä, keskellä autiomaata. He kulkevat eri autoissa, mutta peräkkäin, muiden reivaajien mukana – ilmeisesti Marokossa, missä sotajoukot liikkuvat ja levittävät miinoja. Reivaajilla on mukanaan elektronisen musiikin kaiuttimet. Yksi ajoneuvo putoaa jyrkänteeltä vieden mukanaan yhden uhrin. Muut lähtevät etsimään ja auttamaan, mutta tuloksetta. Toivottomassa tilanteessa, keskellä tyhjyyttä, joku puhkeaa raivoon, johon muut vähitellen yhtyvät. Yksi innostuu ja huutaa "lisää jytinä" – hänen kohtalonaan on räjähdys. Silloin he tajuavat olevansa keskellä miinakenttää. Tytärtään etsivä ja nyt myös poikansa menettänyt mies uhmaa kohtaloa ja lähtee kävelemään kohti läheistä, kohoavaa vuoristoa osumatta miinaan. Miten muiden käy tässä huikeiden maisemien, pitkien otosten ja ihmeellisen äänimaailman elokuvassa, jää nähtäväksi. Ka...

Taas yksi "klassisen tyhmä" rikoskomedia kuten ystäväni sanoi tyyppiä james bond, mistä en minä jaksa kiinnostua pakottamallakaan . Siinä sekoittuvat kampaajat tai parturit, ruumis, huumeet, petokset, vartijat, epäselvä ja ohut tarina ja epäuskottava juoni. Ihemmettelen on maailma tyhjänpäiväinen ja  kummallinen tai elokuvataide joillekin niin matalaoksainen, että se tuottaa tämän elokuvan vertaisia sekopäiväisyyksiä Ehkäpä jo muuten mielialahäiriön alkumatkan kulkija löytää tarinasta jonkun mallikseen etsiessään itselleen identiteetin pohjaa. Yle Areena  

Io Capitano   Olen vieraillut Gambiassa , ja elokuvan noin 16 vuotiaitten serkusten Sedoun ja Moussan naapurissa Senegalissa pyörähtämässä sen muurien ja piikkilankojen takana elävän upporikkaan perheen kotona. Pelotti. Ja myös yli miljardin asukkaan Intiasta. Afrikasta on tuttuja kehitysyhteistyöystäviä Tansaniasta, Keniasta ja Ghanasta. En voi ylpeillä saavutuksilla , mutta tämä elokuvan todellisuus palautti mieleen kaikki niin Suomen kuin koko Euroopan äärioikeiston ylläpitämät ennakkoluulot ja valheet, jotka maahanmuuttajien niskaan on ahdattu. Kasvottomat, ahneet ja raakalaismaiset salakuljettajat, Saharan autiomaan kuuma kuivuus, Libyan lahjottavat viranomaiset ja Senegalissa vallitseva taika- ja kristinuskon yhdistämä tietämättömyys ovat huran yhdistelmä nuorille, jotka haluavat päästä Eurooppaan soittamaan taitavaa ja vauhdikasta musiikkia ja tulla kuuluisiksi, Tuo laivaan ahdettu ylikuorma äitejä ja lapsia, eri ikäisiä epätoivoisia köyhiä työttömiä, yksi viimeis...

  Ira Sachs: Hetkessä (2023) **½ Elokuvan nimi on englanniksi Passage(s). Yhden sanakirjan mukaan sillä on 26 käännöstä suomeksi. Ehkä joku löytää osuvan yhteyden nimien välillä. Pariisissa eletään ja ajetaan autolla ja polkupyörällä eikä varmaan viime vuosituhannella ' Elokuva perustunee ohjaajan ja pääosan esittäjän Thomasin kokemuksiin tavalla tai toisella. Thomas elää avioliitossa Martinin kanssa, rakastuukin naiseen Agatheen, loukkaa samalla rauhallisempaa Martinia, mutta seksiä vauhdikkaampi Thomas harrastaa vuoroin Martinin ja Agathen kanssa. Martin löytää uuden väliaikaisen miehen. Agathe tulee raskaaksi ja Thomas kertoo sen Martinille ja he suunnittelevat että sitä kautta Thomas ja Martin voivat saada kaipaama nsa lapsen. Agathe kertoo kuitenkin Martinille, miksi se onnistu. Elokuvan vastuuton ja narsistinen Thomas suorastaan etoaa katsojaa - tai siis minua, vaikka Thomas sen osuvasti esittääkin. Harvoin on elokuvassa niin paljon seksiä ja aika usein vaattee...

 Korjaus allaolevaan: Rudolf Hess ja Rudolf Höss ovat kaksi eri henkilöä. Rudolf Hess oli natsisaksan kakkosmies hirmutekoineen ja istui Spandaun vankilassa loppuelämänsä. Rudolf Höss palveli natsisakd´ksaa ei tehtävissä, tässä elokuvassa perheineen kodissaan keskitysleirin naapurissa ja toimi leirin komendanttina Joskus vuosituhannen vaiheen tienoilla vierailimme ilmeisesti Spandaun linnoituksessa Berliinissä kuuntelemassa upeata slaavilaistyylistä konserttia. Samalla matkalla meille selvisi, että katsomamme elokuvan päähenkilö Rudolf Höss on tosiasiassa Spandaun vankilan - siis linnoituksen - kuuluisa ja viimeinen vanki numero 7 eli - yli kolme miljoonaa juutalaista keskitysleireillä tapattanut Rudolf Hess (1894-1987) Elokuvassa Höss asuu perheineen osin idyllistä ja säntillistä perhe-elämää Auschwitzin keskitys- ja tuomisvankilan naapurissa. Vankilan sisälle ei edes kurkisteta, nähdään muurit ja piikkilangat, kuullaan ehkä tuskanhuutoja ja ihmetellään piipuista näkyviä lie...

Ginger ja Rosa   Kuuban tilanne ja ydinsodan vaara 1962 leijuu myös Lontoossa, jossa 17-vuotiaat tytöt G ja R lintsaavat koulusta. Eletään myös uuden seksuaalisen vapauden aikaa. Olin itse vuonna 1962 19-20 -vuotias - enkä lainkaan niin tietoinen sen paremmin maailmantilanteesta kuin seksin vapautumisesta ainakaan omakohtaisesti. Elokuvassa kuitenkin ne kohtaavat "ikuisia" ystäviä G ja R kohtalokkaasti lopulta tuon yksityisen seksi- ja parisuhdepuolen kohdalla vaikka ainakin G:n kohdalla, kun maailmantuska luo siihen valtavan yleispelon ja epävarmuuden. Kummallakin on myös henkilökohtaista taustaa vanhempiensa parisuhteen niin keskeisistä ristiriidoista kuin vanhempina toimimisen taidoista. Kokonaisuus luo lopulta ikuisuuden niin ystävyyden kuin avioliiton - saatikka maailman kestävyyden suhteen suhteellisuuden näkökulman.   Vaskin cineast.fi -alustalts

Tyttöbileet   Yhä ahdistavammilta tuntuvat nämä "me too" - elokuva mitä vanhemmaksi tulen. Toivottavasti ahdistus myös opettaa. osin vastaavia tilanteitakaan ei tässä iässä tule eteen. Mutta onpa sarjalle keksitty osuva nimi. Yleiseksi tavaksi noussut poikien ja miesten tunkeileva fyysinen lähestyminen tyttöjä ja naisia kohti kuitataan väheksyvästi yksittäistapaukseksi - Suomi kun on maailman onnellisin ja miltei tasa-arvoisin maa. Janin mielestä Emmi oli esitelmöinyt Buduaarista päästäkseen Emmin kanssa sänkyyn. Emmi oli pitänyt esitelmän Simone de Beauvoirista. Kannattaa tutustua sarjan teräviin ja tyypillisiin tapauksiin Yle Areenassa

Toiset tytöt   Olen katsonut joitain piristäviä ohjaajan lyhytelokuvia. Nyt vuorossa neljän ylioppilaslakki-ikäistä tyttöä- Jessica, Aino, Taru ja Jenny. He purkavat sisäisiä huoliaan tosi hienosti. Suhde äitiin ja isäänkin osoittautuu monen elämäntilanteessa ongelmalliseksi. Jessica, rakastuu sokeasti Lucasiin, joka opiskelee filosofiaa Liettuan Vilnan yliopistossa. Pettyy, ja äiti lupaa muuttaa hänet kypsemmäksi. Hiukan pyöristynyt Aino pakenee isouttaan jääkiekkomaalivahdiksi, monet kutsuvat häntä Dumboksi ja itse hän mieltää olevansa valtava norsu. Tarun saa nuori miehen alku raskaaksi. Äiti on täynnä itseään ja uutta miesystäväänsä, eikä osaa sanoa yhtään viisasta sanaa tyttärelleen. Jennyn äiti taas vaatii tytärtään pitämään ylioppilaslakkia päässään. koska se hänelle merkityksellistä. Jenny ja Taru ystävystyvät läheisiksi, ja "rakastavat" ja tukevat toisiaan. Oi, miten jälleen kerran tällainen yksin enemmän vuosia kuin tytöt yhteensä täyttänyt mies ...

  Cleo Pariisisssa ja miehen katseessa Lähes minuutilleen reaaliajan, noin kaksi tuntia kestää nuoren laulajattaren Cleon elämässä upeasti Pariisissa kuvattu elokuva. Kerran elokuvassa mies kutsuu naista Cleo-patraksi. Patra viitannee isää tarkoittavaan ja Cleo muinaiskreikan kunnia/loisto -sanoihin. Eli siis Isän kunnia/loisto. Hän voi huonosti, käy lääkärillä ja ennustajalla ja tuon alkuillan viidestä seitsemään hän tulkitsee lähes kaikki tapahtumat puhuvan sen puolesta, että hän saa seitsemältä diagnoosi syöpädiagnoosin kuolemasta. Komean ja kauniin nuoren naisen edestakaisia mielialoja niin ystävänsä Agneten kuin häntä eri tavoin lähestyvien miestenkin kanssa replikoidaan mestarillisesti ja uskottavasti. Yhtä mielenkiintoista on seurata tapahtumia Pariisin liikenteen eloisuutta tuttujen ranskalaisten autojen Citroenin, Peugeotin ja Renault'in ihanassa sekamelskassa. Onneksi ei taitse näyttää Eiffel-tornia eikä Riemukaarta todistukseksi siitä missä ollaan. Elokuvaa pidet...

S/h is still her/e   Sekava ja nopeatempoinen elokuva taas kerran identiteetin etsimisestä. Kysyttiin saako sen jumalalta, yhteiskunnasta ja kulttuurista, perheeltä vai voiko sen rakentaa itse, ja miten taide ja rockmusiikki voi auttaa. Tarinassa pariskunta Gen ja Lady Jaye yrittävät rakentaa yhteisen identiteetin eli pandrogyniapandromian. He pyrkivät kaikin tavoin sukupuoltaan samanlaisiksi kirurgisten fyysisten leikkausten avulla, noudattavat samanlaisia tapoja, pukeutuva samalla tavalla ja ovat kuin yhtä. Filosofiaan kuuluu myös ajatus koko elämän pituisesta onnellisesta tai jopa täydellisestä rakkaudesta. Enempää en rohkene sanoa sisällöstä, ettei mene enemmän pieleen. Identiteetin rakentaminen sinänsä on mielenkiintoine vyyhti. Itse ole käsitettä miettimättä etsinyt sinä kirjoittamalla tekstejä otsikolla Miten minusta on tullut minä. Ainoana lapsen. humanististen tieteiden opiskelijana, työssä kasvattajana ja opettajana, poliittisena osallistuja, koripalloilija ja v...

Suomi on eurooppalainen   Monipuolisen, 8-osaisen dokumenttisarjan saatesanat alkavat työelämän keskusjärjestöjen lyhenteillä EK,SAK, STTK ja Akava. On antoisaa seurata itsellekin erilaisia näkökulmia siitä kun Suomesta matkustetaan Eurooppaan, vaikka me suomalaiset asumme Euroopassa. Ja vieläkin - Unioniin liittymisen jälkeen, vasta kun matkustamme Skandinavian ja Baltian eteläpuolelle saavumme Eurooppaan. Melkein sama ilmiö kun joidenkin mielestä todellinen Afrikka alkaa vasta Saharasta etelään. Sarja on ansiokkaasti toteutettu. On osattu hankkia nuoria ja vanhempia, naisia ja miehiä. Ja ihmisiä jotka ovat ajan kuluessa vaihtaneet käsityksensä Suomen EU-jäsenyydestä, Neuvostoliiton hajoaminen on ehkä käännekohta ja samoin isoveljemme Ruotsin teot, Tänään 25.7.26 voi valita katsooko Teemalta psyykkisen kauhun mestariteosta Rosemaryn painajainen ja rauhoittuakseen kauhusta joko katsomalla Akselin ja Elinan tai muutaman 27 minuuttia kestävän osan Suomen eurooppalaisuudest...

                                                                               Mirja Mane Noita   En muista minkä ikäisenä olen tämän alastomuuskohua ja sensuuria seuranneen elokuvan ensimmäisen kerran katsonut. Varmaan seksuaalihormonit jylläsivät enemmän kun nyt kun katsoin Noitaa eli 22-vuotiasta Mirja Manetta uudelleen. Muutenkin tunnettu näyttelijäkaarti sai vauhtia tapahtumineen kun välillä "tuulen viemää" lisäsi tunnelmaa. Se vei jopa Toivo Mäkelänkin lopulta Noidan syliin. Jotenkin on myös helppo päätellä että elokuva perustuu Mika Waltarin tekstiin. Taikauskoiset vanhemmat miehet ja naiset, kartonosuku, taidemaalari ja tiedemies tekevät aikakontestiin sopivan ja tavallaan uskottavan kokonaisuuden, missä menneisyydellä, hautakuopal...