Tekstit

Ira Sachs: Hetkessä (2023) **½

-
Kuva
  Ira Sachs: Hetkessä (2023) **½ Elokuvan nimi on englanniksi Passage(s). Yhden sanakirjan mukaan sillä on 26 käännöstä suomeksi. Ehkä joku löytää osuvan yhteyden nimien välillä. Parissa eletään ja ajetaan autolla ja polkupyörällä eikä varmaan viime vuosituhannella ' Elokuva perustunee ohjaajan ja pääosan esittäjän Thomasin kokemuksiin tavalla tai toisella. Thomas elää avioliitossa Martinin kanssa, rakastuukin naiseen Agatheen, loukkaa samalla rauhallisempaa Martinia, mutta seksiä vauhdikkaampi Thomas harrastaa vuoroin Martinin ja Agathen kanssa. Martin löytää uuden väliaikaisen miehen. Agathe tulee raskaaksi ja Thomas kertoo sen Martinille ja he suunnittelevat että sitä kautta Thomas ja Martin voivat saada kaipaama nsa lapsen. Agathe kertoo kuitenkin Martinille, miksi se onnistu. Elokuvan vastuuton ja narsistinen Thomas suorastaan etoaa katsojaa - tai siis minua, vaikka Thomas sen osuvasti esittääkin. Harvoin on elokuvassa niin paljon seksiä ja aika usein vaatteet p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jonathan Glazer: The Zone of Interest(2023) ****

-
Kuva
  Joskus vuosituhannen vaiheen tienoilla vierailimme ilmeisesti Spandaun linnoituksessa Berliinissä kuuntelemassa upeata slaavilaistyylistä konserttia. Samalla matkalla meille selvisi, että katsomamme elokuvan päähenkilö Rudolf Höss on tosiasiassa Spandaun vankilan - siis linnoituksen - kuuluisa ja viimeinen vanki numero 7 eli - yli kolme miljoonaa juutalaista keskitysleireillä tapattanut Rudolf Hess (1894-1987) Elokuvassa Höss asuu perheineen osin idyllistä ja säntillistä perhe-elämää Auschwitzin keskitys- ja tuomisvankilan naapurissa. Vankilan sisälle ei edes kurkisteta, nähdään muurit ja piikkilangat, kuullaan ehkä tuskanhuutoja ja ihmetellään piipuista näkyviä liekkejä ja sankkaa savua. Rudolfin puoliso Hedvig rakentaa paikalle ison puutarhan ja opettaa lapsia tunnistamaan niiden kukkia. Rudolf lukitsee illalla kaikki ovat ja sammuttaa valot. Kuuliaiset sotilaat tottelevat kiltisti esimiehiään. Ihmiset puhuva juutalaisista kuin he olivat tavaraa, joista jopa he itse ...
2 kommenttia
Lue lisää

Sally Potter: Ginger ja Rosa (2010) ****

-
Kuva
Ginger ja Rosa   Kuuban tilanne ja ydinsodan vaara 1962 leijuu myös Lontoossa, jossa 17-vuotiaat tytöt G ja R lintsaavat koulusta. Eletään myös uuden seksuaalisen vapauden aikaa. Olin itse vuonna 1962 19-20 -vuotias - enkä lainkaan niin tietoinen sen paremmin maailmantilanteesta kuin seksin vapautumisesta ainakaan omakohtaisesti. Elokuvassa kuitenkin ne kohtaavat "ikuisia" ystäviä G ja R kohtalokkaasti lopulta tuon yksityisen seksi- ja parisuhdepuolen kohdalla vaikka ainakin G:n kohdalla, kun maailmantuska luo siihen valtavan yleispelon ja epävarmuuden. Kummallakin on myös henkilökohtaista taustaa vanhempiensa parisuhteen niin keskeisistä ristiriidoista kuin vanhempina toimimisen taidoista. Kokonaisuus luo lopulta ikuisuuden niin ystävyyden kuin avioliiton - saatikka maailman kestävyyden suhteen suhteellisuuden näkökulman.   Vaskin cineast.fi -alustalts
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lyhytelokuvasarjasta Yksittäistapaus Buduaar ja Tyttöbileet *****

-
Kuva
Tyttöbileet   Yhä ahdistavammilta tuntuvat nämä "me too" - elokuva mitä vanhemmaksi tulen. Toivottavasti ahdistus myös opettaa. osin vastaavia tilanteitakaan ei tässä iässä tule eteen. Mutta onpa sarjalle keksitty osuva nimi. Yleiseksi tavaksi noussut poikien ja miesten tunkeileva fyysinen lähestyminen tyttöjä ja naisia kohti kuitataan väheksyvästi yksittäistapaukseksi - Suomi kun on maailman onnellisin ja miltei tasa-arvoisin maa. Janin mielestä Emmi oli esitelmöinyt Buduaarista päästäkseen Emmin kanssa sänkyyn. Emmi oli pitänyt esitelmän Simone de Beauvoirista. Kannattaa tutustua sarjan teräviin ja tyypillisiin tapauksiin Yle Areenassa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Esa Illi: Toiset tytöt (2015) ****

-
Kuva
Toiset tytöt   Olen katsonut joitain piristäviä ohjaajan lyhytelokuvia. Nyt vuorossa neljän ylioppilaslakki-ikäistä tyttöä- Jessica, Aino, Taru ja Jenny. He purkavat sisäisiä huoliaan tosi hienosti. Suhde äitiin ja isäänkin osoittautuu monen elämäntilanteessa ongelmalliseksi. Jessica, rakastuu sokeasti Lucasiin, joka opiskelee filosofiaa Liettuan Vilnan yliopistossa. Pettyy, ja äiti lupaa muuttaa hänet kypsemmäksi. Hiukan pyöristynyt Aino pakenee isouttaan jääkiekkomaalivahdiksi, monet kutsuvat häntä Dumboksi ja itse hän mieltää olevansa valtava norsu. Tarun saa nuori miehen alku raskaaksi. Äiti on täynnä itseään ja uutta miesystäväänsä, eikä osaa sanoa yhtään viisasta sanaa tyttärelleen. Jennyn äiti taas vaatii tytärtään pitämään ylioppilaslakkia päässään. koska se hänelle merkityksellistä. Jenny ja Taru ystävystyvät läheisiksi, ja "rakastavat" ja tukevat toisiaan. Oi, miten jälleen kerran tällainen yksin enemmän vuosia kuin tytöt yhteensä täyttänyt mies ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Agnes Warda: Cleo viidestä seitsemään (1962) ****

-
Kuva
  Cleo Pariisisssa ja miehen katseessa Lähes minuutilleen reaaliajan, noin kaksi tuntia kestää nuoren laulajattaren Cleon elämässä upeasti Pariisissa kuvattu elokuva. Kerran elokuvassa mies kutsuu naista Cleo-patraksi. Patra viitannee isää tarkoittavaan ja Cleo muinaiskreikan kunnia/loisto -sanoihin. Eli siis Isän kunnia/loisto. Hän voi huonosti, käy lääkärillä ja ennustajalla ja tuon alkuillan viidestä seitsemään hän tulkitsee lähes kaikki tapahtumat puhuvan sen puolesta, että hän saa seitsemältä diagnoosi syöpädiagnoosin kuolemasta. Komean ja kauniin nuoren naisen edestakaisia mielialoja niin ystävänsä Agneten kuin häntä eri tavoin lähestyvien miestenkin kanssa replikoidaan mestarillisesti ja uskottavasti. Yhtä mielenkiintoista on seurata tapahtumia Pariisin liikenteen eloisuutta tuttujen ranskalaisten autojen Citroenin, Peugeotin ja Renault'in ihanassa sekamelskassa. Onneksi ei taitse näyttää Eiffel-tornia eikä Riemukaarta todistukseksi siitä missä ollaan. Elokuvaa pidet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti otsikolla S/he is still her/e (2024) ***

-
Kuva
S/h is still her/e   Sekava ja nopeatempoinen elokuva taas kerran identiteetin etsimisestä. Kysyttiin saako sen jumalalta, yhteiskunnasta ja kulttuurista, perheeltä vai voiko sen rakentaa itse, ja miten taide ja rockmusiikki voi auttaa. Tarinassa pariskunta Gen ja Lady Jaye yrittävät rakentaa yhteisen identiteetin eli pandrogyniapandromian. He pyrkivät kaikin tavoin sukupuoltaan samanlaisiksi kirurgisten fyysisten leikkausten avulla, noudattavat samanlaisia tapoja, pukeutuva samalla tavalla ja ovat kuin yhtä. Filosofiaan kuuluu myös ajatus koko elämän pituisesta onnellisesta tai jopa täydellisestä rakkaudesta. Enempää en rohkene sanoa sisällöstä, ettei mene enemmän pieleen. Identiteetin rakentaminen sinänsä on mielenkiintoine vyyhti. Itse ole käsitettä miettimättä etsinyt sinä kirjoittamalla tekstejä otsikolla Miten minusta on tullut minä. Ainoana lapsen. humanististen tieteiden opiskelijana, työssä kasvattajana ja opettajana, poliittisena osallistuja, koripalloilija ja v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yle : Suomi on eurooppalainen (2022) ****½

-
Kuva
Suomi on eurooppalainen   Monipuolisen, 8-osaisen dokumenttisarjan saatesanat alkavat työelämän keskusjärjestöjen lyhenteillä EK,SAK, STTK ja Akava. On antoisaa seurata itsellekin erilaisia näkökulmia siitä kun Suomesta matkustetaan Eurooppaan, vaikka me suomalaiset asumme Euroopassa. Ja vieläkin - Unioniin liittymisen jälkeen, vasta kun matkustamme Skandinavian ja Baltian eteläpuolelle saavumme Eurooppaan. Melkein sama ilmiö kun joidenkin mielestä todellinen Afrikka alkaa vasta Saharasta etelään. Sarja on ansiokkaasti toteutettu. On osattu hankkia nuoria ja vanhempia, naisia ja miehiä. Ja ihmisiä jotka ovat ajan kuluessa vaihtaneet käsityksensä Suomen EU-jäsenyydestä, Neuvostoliiton hajoaminen on ehkä käännekohta ja samoin isoveljemme Ruotsin teot, Tänään 25.7.26 voi valita katsooko Teemalta psyykkisen kauhun mestariteosta Rosemaryn painajainen ja rauhoittuakseen kauhusta joko katsomalla Akselin ja Elinan tai muutaman 27 minuuttia kestävän osan Suomen eurooppalaisuudest...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Roland af Hällström: Noita palaa elämään (1952) ***½, uusi teksti

-
Kuva
                                                                               Mirja Mane Noita   En muista minkä ikäisenä olen tämän alastomuuskohua ja sensuuria seuranneen elokuvan ensimmäisen kerran katsonut. Varmaan seksuaalihormonit jylläsivät enemmän kun nyt kun katsoin Noitaa eli 22-vuotiasta Mirja Manetta uudelleen. Muutenkin tunnettu näyttelijäkaarti sai vauhtia tapahtumineen kun välillä "tuulen viemää" lisäsi tunnelmaa. Se vei jopa Toivo Mäkelänkin lopulta Noidan syliin. Jotenkin on myös helppo päätellä että elokuva perustuu Mika Waltarin tekstiin. Taikauskoiset vanhemmat miehet ja naiset, kartonosuku, taidemaalari ja tiedemies tekevät aikakontestiin sopivan ja tavallaan uskottavan kokonaisuuden, missä menneisyydellä, hautakuopal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Paavo Vesterberg: Terapia (2025) **

-
Kuva
Tommi Korpela ja Pihla Viitala   Jo itse käsite terapia antaa ties minkälaisia käsityksiä sen merkityksistä. Itse sosiaali-, opettamis- ja hoitotyötä tehneenä voin ajatella että olen antanut terapiaa, mutta ihan työssäni olen myös osallistunut tai saanut terapiaa. Niinpä en ihmettele sitä sekamelskaa ja rajuutta mitä elokuvaan tungetaan. Mutta miksi tungetaan lähes kaikkiin kotimaisiin miespääosiin Tommi Korpela ja tarinaan vielä kuollut mies elävänä istuntoihin selvittämään suhteitaan entiseen rakkaimpaansa. Ei ainakaan lisää uskottavuutta "terapiatodellisuudessa" . Toki näyttelijät onnistuvat monet rooleissaan - varsinkin Alpa Pöysti ja Antti Luusuanniemi, Myös koko jutun taloudellisesti käsittämättömät epäkohdat tuntuvat epäuskottavilta - vai onko arkiviikon terapia joillekin 10.000 euron arvoista ja se kustannukset seuraavat kymmen sukupolven kustannukseksi jääviä. Mitä sillä halutaan kertoa katsojille MTV: tarjoamalla elokuvalla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ingemo Engström: Pako pohjoiseen (1986) ****

-
Kuva
Pako pohjoiseen Johanna   Vastoin lukemaani ja kuulemaani kiritikkiä pidän paljon suomalais-saksalaisesta elokuvasta. Runsaat tähdet annan itse Klaus Mannin kirjan aiheesta eli 1930 luvun nousevan natsi-Saksan vastarintaliikkeen Johannasta, joka pakenee ystävänsä Karinin perheeseen Helsinkiin. Tämä veli Jens on avoimesti Saksan suuruuden lumoissa ja toinen veli Ragnar unelmoi vapaudesta. Johanna rakastuu Ragnariin, ja he jatkavat pakomatkaa niin pohjoiseen kuin Suomessa pääsee. Johanna saa tiedon,että hänen aatteellinen ystävänsä on kuollut, ja tuntee velvollisuudekseen palata kotimaahansa. Paljastuu, että Ragnar ei ymmärrä lainkaan Johanna saksalaista ja ajatuksellista identiteettä. Johanna pääosin vakava ilmeettömyys puhuu itse asiassa ilmeikkäästi hänen pohjimmiltaan surumielistä mielialaansa, ja liikutun sitä katsoessani, Ehkä hän kokeen, että monet ovat menettämässä inhimillisyytensä, toivonsa ja rakkautensa - ei yksin hän. Johannan ja Ragnarin hyvästely on herkkä ja kauni...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kilpailevat eurooppalaisuudet ****½

-
  Dokumenttisarjan Suomi on eurooppalainen 7. osa on täynnä teräviä osuvia yhteenvetoja ja ajatusrakennelmia eurooppalaisuudesta ja erityisesti sen sirpaleisuudesta. Miksi Euroopan Unioini on alunperin pelkkää länttä, mihin unohtui Euroopan Baltian maat, ja siitä etelään , mutta ei kovasti itään menevät maat. Länsi matemaattisluonnontieteetteelinen, idempänä ihminen ja elämä on enemmän kokonaisvaltainen, eettinen ja jopa uskonnollinen.. Saksassa nationalismi määrätään hallinnosta käsin, Ranskassa se on avarampi, sydämen asia, mainitaan.!!br0ken!! Suomi ja sen erityisasema Neuvostoliiton ja Venäjän rajavaltiona, siitä kerrotaan avarasti ja monipuolisesti ja ties mitä, unohtamatta Ukrainaa ja Unkaria. Perussuomalaisetkin pääsevät ääneen ja Vihreistä ainakin Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Vajaassa puolessa tunnissa syntyi paljon mietittävää, kun yritin olla mahdollisimman avoin. Onneksi riitti paljon paikattavia tietojen ja näkökulmien aukkoja Yle Areena
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mikko Mäkelä: Sebastian (2024) ***

-
Kuva
Vanhempi mies ja Sebastian   Onpa taas vaikeasti ymmärrettävä ja kuvailtava omia ajatuksia ja tunteita tälläisesta queer- elokuvasta. Queer on sateenvarjokäsite kaikille sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Poliittisesti queer-näkökulma kyseenalaistaa käsityksiä sukupuolen kaksijakoisuudesta mieheen ja naiseen ja parisuhteen heteronormatiivisuudesta. Tosin queer on toiminut ja voi vieläkin toimia myös halventavana loukkauksena. Mietin esm., mitä vanhempi mies, jolle Sebastian on tarjonnut seksipalvelua, haukkuu tätä huoraksi. Elokuvassa pää osan esittäjän on vuoroin Sebastian ja vuoroin Max. Sebastian tarjoo vanhemmille miehille ilmeisen onnistunutta seksi, Sitä näytetään tosi paljon, niin että katsoja ihmettelee tarkoitusta. Max puolestaan toimittaja, joka aikoo kirjoittaa esikoisteosta digiajan seksityöstä. Julkaisijoille hän kertoo haastattelevansa seksityöntekijöitä. Lopulta nämä roolit törmäävät, ja tilanteen moraaliset sudenkuopat paljastuvat. Sille en voi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jerzy Skolimowski: Kuutamokeikka (1982) ****

-
Kuva
Nowak ja ummikot        Haluan aina puolustaa Puolaa. Sen Solidaarisuus on minun aktiivisimman poliittisen osallistumisen aikaa. Elokuva tapahtumat ajoittuvat vuoden 1981 viimeisiin viikkoihin. Jaruzelski oli julistanut maahan sotatilan. Yhteydet ulkomaillekin katkaistiin ja asevoimat hallitsivat maata ja Solidaarisuuden kannattajia vangittiin. Ehkä kumminkin Solidaarisuus oli alku sille liikkeelle, joka lopulta hajotti Varsovan liiton ja Neuvostoliiton, uskallan epätieteellisesti ajatella. Elokuvan tapahtuvat sijoittuvat kuitenkin Lontooseen ja yhdeenglantia taitavan puolalaismiehen, Nowakin, pään sisään. Hän lähtee kolmen vain puolaa osaavan miehen kkanssa korjaamaan pomonsa asunto. Kapitalistisessa maassa hänellä on aivan liian vähän rahaa selvitäkseen urakasta. Ei auta vaikka hän salaa tietoja ja valehtelee kolmelle ahkeralle miehelle ja samalla ikävöi vaimoaan Annaa, joka viettää aikaa hänen pomonsa kanssa. Selvitäkseen Nowak varastaa kaupasta tavaroita ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Edvin Laine: Yhden yön hinta (1952) ***

-
Kuva
Yhden yön hinta   Elokuvaa väitetään puolidokumentaariseksi Helsingin alamaailmaan sijoittuvaksi ja poliisin työtä kuvaavaksi. Nopeitten otoksien draama vie vahvasti jopa fiktiivisen draaman suuntaan. Niinpä minulle nousevat pintaan erityisesti komeat Punapää Joel Rinne , Poika, nuori Martti Katajisto ja aikansa upeat naisnäyttelijät Tummatukka Rauha Rentola ja Vamppi Eila Peitsalo . Toki mustavalkoinen ajankuva autoineen, maisemineen ja vaatteineen osuu elokuvan valmistumisen eli Helsingin olympiakisojen aika- ja mielenmaisemiin, jolloin olin vajaa kymmenvuotias. En ole aikaisemmin nähnyt enkä ole ihan varma kumpi naista oli Tummatukka ja kumpi Vamppi. Mainittakoon, että Rauha Rentola esiintyi jopa 6-7 elokuvassa vuodessa, mikä mainitaan mm. Guinnesin ennätysten kirjassa Elokuvan voi katsoa oudolla englanninkielisellä tekstillä varustettuna Elonet/Finna sivustolta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesävisa 2026

-
Kuva
  1. Kenen vuonna 1935 syntyneen suomenruotsalaisen kirjailijan teokseen pohjautuu Jörn Donnerin 1978 ohjaama elokuva Män kan inte våldtas eli Miestä ei voi raiskata? 2. Kuka Turussa 1927 syntynyt näyttelijä, runolausuja ilmaisutaidon opettaja murhataan vuonna 1954 elokuvassa Olemme kaikki syyllisiä ja tekee itsemurhan saman vuoden elokuvassa Morsiusseppele? 3. Kuka Kokkolasta lähtöisin oleva näyttelijä ja laulaja näyttelijä esittää tulevaa Raija Mäkeä J uho Kuosmasen elokuvassa Hymyilevä mies (2016)? 4. Mikä vuonna 2020 valmistunut elokuva yhdistää Zaida Bergrothia, Alma Pöystiä ja Krista Kososta ? 5. Tämä elokuva prustuu Hella Wuolijoen salanimellä Juhani Tervapää kirjoittamaan teokseen. Valentin Vaalan ohjaaman elokuvan nimiosassa esiintyy Toivo Mäkelän puolisonakin (1944-79) tunnettu palkittu näyttelijä. Kuka ja minkä niminen elokuva? 6. Tornionjokilaakssoon sijoittuva elokuva, ohjaajansa ensimmäine pitkä elokuva vuodelta 2003. Käsittelee paika...
6 kommenttia
Lue lisää

Jörn Donner: Miestä ei voi raiskata (1978 ) ****

-
Kuva
Eva   En ihmettelisi, vaikka elokuva olisi yksi taideteos raiskauslainsäädännön kiristämisen taustalla. Voisin pitää sitä yhteiskunnallisesti merkittävänä, vaikka ei se niin tiukasti seuraakaan  Märta Tikkasen saman nimistä kirjaa, jonka joskus yli puoli vuosisataa sitten olen lukenut samoin kuin miehensä Henrik Tikkasen Osoitesarjan raadollisen pisteliäitä yhteiskunta-analyysejä. Ehkä pohjana oleva kirja antaa seksiaddiktille ohjaajalle kuitenkin niin vahvan sisältöpohjan, että elokuvaa voi pitää Donnerin parhaana - ja vieläpä ilman edes puolialastomia naisia. Alunperin ruotsinkielinen elokuva tapahtuu 1970-luvun Helsingissä. Raiskatuksi tullut kirjastotyöntekijä Eva kokee rajun teon ravintolaillan päätteeksi. Hän menee niin sekaisen, ettei muista miehestä mitään. Peruukki päässä hän ottaa selvää, että mies on keilailumestari Martin, joka myy Saabeja. Pitkä jahtaus onnistuu häiritsemään niin Martinin yksityiselämää, keilailumenestystä kuin autokauppaa ja lopulta tulee s...
Lähetä kommentti
Lue lisää

James Ivory: Hotelli Firenze (1985) ****

-
Kuva
Eletään aika reilu sata vuotta sitten ja Englannin sääty-yhteiskunnasa.Kaksikymppinen Lucy lähtee Italiaan serkkunsa suojeluksessa sivistymään. Hiukan sulkeutunut Georg asuu isänsä kanssa samassa hotellissa. Jotenkin Georg alkaa kummasti vapautua Lucyn seurassa toki käyttäytyen kummallisesti ja epäsovinnaisesti. Tähän "säädyllinen" Lucy suhtautuu moralisoiden, mutta alkaa jotenkin myös pitää miehestä. Paluu kotiin Lontooseen johtaa Lucyn kuitenkin konservatiiviseen kihlaukseen muodollisen kulttuuripersoonan Cecilin kanssa. Seuraa kuitenkin toinen matka Hotelli Firenzeen, missä mukana ovat kaikki nimeltä mainitut ystävineen. Taitavasti on kuvattu puvuista päätellen ajan yläluokan ilmapiirin ja tapojen sekä säätyristiriidat että niistä vapautuminen. Sen aloittaa kolmen miehen vallaton alastonuintipärskintä, jota Lucykin seuruueineen pääsee pällistelemään. Yle Areena 
3 kommenttia
Lue lisää

Mika Kaurismäki : Haarautuvan rakkauden talo(2009) *

-
Kuva
Kuka kuvassa?   Helppo päätellä miesten elokuva käsikirjoittamaksi ja ohjaamaksi. Se on olevinaan draama, mutta niin epäuskottava - valitettavasti upeitten näyttelijöiden kuten Kati Outisen ja ja Hannu-Pekka Björkmanin näyttelemä mielikuvituksellinen satu - että ainakin kypsän ikään ehtinyt katsoja ei pysy kärryillä saatikka kuvitella todellisuudessa näin tapahtuvan. Ehkä maailma jo valmistusvuonna muuttunut tekijöittensä maailman kuvanpeiliksi Se on totta kai myös fiktio, joita minä arvostan. Ajattelen, että taiteen ja fiktion idea on osoittaa, miten todellisuudessa voi käydä ihmisille ja elämässä paremmin kuin elokuvassa. Nimenomaan tässä mielessä elokuva on tosi epäuskottava alusta loppuun Nimeäisin elokuvan otsikoksi Sekopäisten elämien todellisuus Katsoin elokuvan cineast.fi -tarjonnasta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hannu Leminen: Morsiusseppele (1954) ****

-
Kuva
Aino-Maija T   Annan vuoteen 1902 ajoittuvalle elokuvalle neljä tähteä vain ja oikeastaan Aino-Maija Tikkasen takia. Turussa 15 vuotta ennen minua syntynyt näyttelijä teki minuun murrosikäni alkuvuosina unohtumattoman vaikutuksen Aarne Tarkaksen elokuvassa Olemme kaikki syyllisiä, missä hänen poikaystävänsä surmaa hänet. Sitä ennen elokuvassa näkyy vilaus hänen rinnoistaan. Morsiusseppeleessä hän menee kaupunkilaismiehen ja ylioppilaan kanssa alastomana järveen uimaan, antautuu miehelle ja ajan luokkaerojen seurauksena hukuttautuu samaan järveen. Hän kuolee näyttelijä kaksi kertaa samana vuonna. Parin vuoden jälkeen 1956 Matti Kassilan mestariteoksessa Elokuu hän sen sijaan löytää mukavan poikaystävän. Yhdessä he joutuvat todistamaan kanavanvartijan kohtalokkaan kuoleman. Aino-Maija Tikkanen on varmaan ulkonaisesti nainen minun makuuni. Mutta erityisesti pidän hänen 1950-luvun tyypillisesti tunteita ja mielialoja kuvaaviin ilmeisiin ja liikkeisiin. Ei siis ihme että hän on r...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Catherine Breillat: Viime kesänä (2023) ****

-
Kuva
Theo ja Anne   Catherine Breillat: Viime kesänä (2023) **** Elokuvan pääosassa on lastensuojelutyöntekijä Anne, Elokuvassa hän onnistuu hoitamaa ainakin yhden tytön tilanteen kiitoksen arvoisesti. Itsekin olin 13 vuotta lastensuojelutyöntekijä, ja todennäköisesti joskus myös onnistuimme. Samoin niin Anne kuin minä onnistu(i) sotkemaan henkilökohtaiset ihmissuhteensa. Eli tulee tarina hyvinkin lähelle omia kokemuksia. Breillatin tapana on kuitenkin katsoa tilanteita naisen ja varsinkin naisen seksuaalisuuden kannalta. Mikä sovinnaista, mikä turvallista perheen ja perheen lasten kannalta, mikä mikä Tiukasti ohjaaja rakentaa katsojan tuijottamaan kahden ja kolmen hengen välisiä ilmeitä ja keskusteluja. Aikuinen mies ei ole välittänyt pojastaan, eikä tiedä ketä uskoisi, kun yksi osapuoli triangelista kertoo hänelle totuuden, ja toinen kieltää mitään sen mukaista tapahtuneen. Mainittakoon, että Breillat oli filmin valmistuessa 75 vuoden ikäinen. Ehkä hän on seksiaddikti nii...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ingmar Bergman: Kesäyön hymyilyä (1955) ****½

-
Kuva
Kesäyön hymyilyä   Ehkä elokuva on ohjaajan elokuvataiteellinen analyysi ja diagnoosikin erilaisista käsityksistä, tavoista ja elämänvaiheista rakastaa. Miten himoita rakkautta ja seksiä, mutta pelätä sitä syntinä, olla mustasukkainen - ei puolisostaan, vaan rakastajastaan, solmia avioliitto 16-vuotiaan tytön kanssa ja säilyttää tämän neitsyys, hyväillä puolisoaan ja unelmoida, että hyväiltävänä onkin entinen rakas, kuuluisa näyttelijä tai toimia kuin elokuvan vapaa, iloinen ja kahleeton palvelija Petra eli Harriet Andersson, joka kertoo nuoremmalle neitsytrouvalle kuinka ihanaa on rakastella, jos rakastaa. Elokuva tuo jo nimensäkin mukaa mieleen tekijän edellisen aikaisemman Viettelysten. Siinäkin loistaa jo Harriet Andersson. Ehkä ei aivan turhaan väitetä. että Bergman oli seksiaddikti, sillä myöhemmissä elokuvissa paljasta ihoa alkoi näkyä yhä enemmän. Tässä rakkaus ja seksi sen osana kerrotaan 1800-luvun lopun Skånen säätyläisten ja uskonnollisen moraalin kontekstissa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jacques Adiard: Emilia Perez (2024) ****

-
Kuva
Emilia Perez, Neljä naista   Ei ole huumekartellit, isot rahat ja valtataistelu minun lemppariaihetani. Eivät myöskään musikaalit ja kun vielä sekoitetaan joukkoon transseksuaalisuus ja kuljetaan ajassakin milloin mihinkin suuntaan, niin ei ole minun sanoittaisko tässä tapauksessa "vanhan liiton miehellä" helppo pysyä kärryillä. Niinpä yllätys yllätys, eniten tykkään musiikista, kun niissä on sanatkin käännetty suomeksi, Ja ne koskevat pääasiassa rakkautta, onnen hetkiä ja pettymyksiä eikä niin väliä millaisten sukupuolien tai pari- tai perhesuhteitten välillä. Neljä naisnäyttelijää tekevät loisteliasta työtä, vaikka pakkaavatkin sotkeutumaan aivoissani. En tiedä käsikirjoituksen tai tarinan fiktiivisyydestä, mutta joka tapauksessa siinä on osoitus ihmisten uskaliaista valinnoista muuttaa arvojaan ja tekojaan riistämisestä ja väkivallasta johonkin päinvastaiseen Yle Areena ,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomi on suomalainen: (2017) ****

-
  Taas oivallista itsetietoisuuden lisäämiseksi. Historiaan perustuva dokumentti, joka kertoo miten viime vuosisodan sodat sisällissotaa myöten vaikuttavat identiteettimme. Olen syntynyt keskellä toista maailmansotaa vuonna 1942. Isäni ei paljonkaan kertonut sotakokemuksistaan. Ymmärsin, että hän halusi lähinnä selvitä hengissä, kuten selvisikin. ja niin sain itselleni hyvän isän. Äitini lapsuuden muistot liittyvät sisällisotsan. Silloin Valkoset yrittivät pakottaa hänen veljensä puolelleen. Sen seurauksen veljen mieli murtui, ja hän eli loppuelämänsä sen aikaisissa kunnalliskodeissa. Kummatkin vanhempani olivat kouluttamattomia, mutta tavallisia työläisiä. Meille tuli kotiin aina sekä Turun Sanomat että Sosialisti eli myöhemmin Turun Päivälehti. Tästä voi päätella, milloin minusta tuli ninä. Dokumentti avaa hyvin mahdollisuuden myös muille mahdollisuuden miettiä, millaiseksi hän on kasvanut suomalaisessa Suomessa Yle Areena
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomi Euroop Osa 1 Sota ja rauha

-
  Tärkeä dokumentti ja näkökulma täydentämään oman kotimaan ja Euroopan historian tuntemiseen. Millainen on Suomen mahdollinen eurooppalaisuus? Turkulainenkin lähtee matkalle Eurooppaan, kun lähtee Itämeren poikki lyhyellä lennolle ystävyyskaupunkiimme Gdanskiin. Sielläkin on telakka kuten Turussa, ja kummankin telakan työntekijästä on tullut maansa presidentti. No, Euroopan historia on sotia. Ne ovat toki osa maailman isompien valtiaitten USA:n ja Venäjän/Neuvostoliiton mittelöä. Toki Suomi osallistui osana Ruotsia yhdessä tuhoisimmassa sodassa eli 30-vuotisessa sodassa 1618-1648, siis Euroopan valtioiden keskinäisessä sodassa. Toisen maailmansodan vannottiin vahvasti "Ei enää koskaan". Ja kymmeniä vuosi rauhan jatkuikin, eikä loppunut ihan Neuvostoliiton hajoamiseen eikä Saksojen yhdistymiseen. Mutta Suomi säilytti itsenäisyytensä Neuvostoliiton naapurina, ei yksin, vaan monikäänteisten sotatapahtumien, puolten vaihtojen ja sopimusten jälkeen. Yle Areena
Lähetä kommentti
Lue lisää