Rakkaudesta elokuvaan

Tämä kuva on kysymyksestä numero ?   Juhannusvisa 2022 Nämä kysymykset ovat ehkä vaikeita, mutta osin tarkoitettu etsimään katsottavaksi, elleivät jo ole tuttuja. Osa kysymyksistä on olevinaan yleissivistäviä, osa muistiin ja tiedonhakuun perustuvia ja osa suosituksia katsoa mainittu elokuva. Samalla voi miettiä ko. elokuvan sanomaa/opetusta 1. Mitä tarkoittaa elokuvan Vivarium nimi? 2. Kuinka monta ihmistä esiintyy Viktor Kossakovskyn dokumenttielokuvassa Gunda ? 3. Mitä tarkoittaa ja mistä juontuu venäläiselokuva Leviathan nimi? 4. Mikä on pääosan miehen roolietunimi elokuvassa Mies joka rakasti järjestystä? 5. Minkä niminen naisnäyttelijä tappoi peuraksi muuttuneena häneen rakastuneen miehen ja kuka oli tuo miesnäyttelijä ? Kuka ohjasi tämän ja minkä nimisen ulkomailla palkitun kotimaisen elokuvan 1950-luvulta? 6. Ketkä kaksi ohjaajaa ovat tehneet upean elokuvan Simo Puupposen eli Aapelin teoksen Pikku Pietarin piha - pohjalta? 7. Minkä n

Yksi kuva puhuu enemmän    Katsoin elokuvan uuden ystäväni yllyttämänä ja hänen kanssaan. Olisi jäänyt kesken, jos yksin olisin yrittänyt. Ystäväni oli elokuvan aiemmin nähnyt, ja auttoi minua pysymään juonessa mukana. Minun teki mieleni lähinnä laskea aseitten, laukausten ja kuolleitten määrää. Ihmettelin ja mietin mielessäni, oliko Enkelten kaupungin todellisuus 1950-luvulla tuollaista ja poliisit ja muu (väki)vallankäyttö sellaista, mitä elokuva kertoo. Ja onko se muuttunut ja jos niin mihin suuntaan. No Trump on vaihdettu Bideniksi, mutta aborttilakeja yritetään kiristää ja Kivääriliitto vastustaa aselupien rajoittamista Ennen kaikkea mietin kuitenkin, miten moisen hervottoman tappamiselokuvan seuraaminen vaikuttaa katsojan sielunmaisemaan. Tuleeko ihmisestä turta väkivallalle, ei tietenkään yhden elokuvan seurauksen, mutta ... Tiedän että monet sanovat, että he katsovat elokuvia vain viihteenä ja ajankuluna, eivätkä ne hetkauta heidän arvojaan mitenkään. He pyst

  Sarjakuvataiteilija Alison Bechdel laati aikoinaan testin, jolla mitataan sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta elokuvissa. Ollakseen tässä suhteessa tasa-arvoinen elokuvan on toteutettava seuraavat kolme kriteeriä 1. elokuvassa esiintyy vähintäin kaksi nimettyä naishahmoa 2. jotka juttelevat keskenään 3. jostakin muustakin kuin miehistä Tämä ei ole tietenkään tieteellinen, mutta mielenkiintoinen testi. Muistelepa tällaisia elokuvia ja kerro konkreettisesti

  Ehkäpä katsoin tämän elokuvan Ingrid Bergmanin ja hänen klassisen kauniin kampauksensa takia. Alan kuitenkin kiinnostua enemmän elokuvasta, kun siinä Catherine eli I.B. onkin kiinnostunut Napolin historiasta ja museoista, Pompeijista ja Capristakin. Minä kun opiskelin latinaa yliopistossa ja oppiaineen nimi oli virallisesti Rooman kirjallisuus. Tällaiset muistot riittivät tykkäämiseen Vanhemman ja lapsettoman pariskunnan, Cathrinen ja Alexin rakkaus on hiipumassa ja he kulkevat Napolissakin enemmän erikseen kuin yhdessä. Catherine muistelee myös runoilijaystäväänsä ja Alex yrittää kaupata perintöhuvilaansa. Ehkä he yrittävät tehdä myös toisiaan mustasukkaisiksi. Sananvaihdot tulevat aina vain kiivaimmiksi ja erosta jo sovitaan. Ehkäpä Ingrid Bergmanin aviomies Rosselini yrittää loppuratkaisulla todistaa että Italia on rakkauden sekä historian ja perinteitten kunnioittamisen maa

Hannu Karpo ja Ensio Itkonen   Jo aikoinaan kun katsoin Yleltä Karpolla on asiaa - ohjelmia, minulla heräsi ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. Eikä myöhemmin Maikkarilla näytetyt jutut sitä muuttaneet, koska niin harvoin avasin moisen kanavan. Itse olen yrittänyt - äidinmaidosta näkemyksen imeneenä - katsoa elämää ja yhteiskuntaa syrjäytettyjen ja "luusereitten" näkökulmasta. Niinpä yksi koulutus- ja ammatinvalintaani vahvasti vaikuttanut elokuvakin on Aarne Tarkaksen Olemme kaikki syyllisiä. Ristiriidan aiheuttanee tapa, millä syrjäytettyjä Karpo esittää. Ymmärrän hyvin niitä, jotka kuvaavat Karpon näyttöjä sosiaalipornoksi. Toki toisaalta julkisuuteen Karpo nosti näkökulmia, jotka johtivat lainsäädännön muuttumiseen - ja asenteiden esim. alkoholismiin - suuntaan jos toiseenkin. Toki vanhat, mustavalkoiset maisemat ja poliisit herättävät nekin väriensä mukaisia muistoa. Onkohan niissä Karpon ohjelmissa mitään juttuja koulukodeista? Pitänee ottaa selvää.

  Latinaakin opiskelleena aloin heti miettiä, mitä nimi tarkoittaa. En tiedä onko eduksi vai haitaksi selvittää se ennen elokuvan katsomista. Mutta ristiriitaisia tunteita herättää tämäkin elokuva, jota scifi- ja kauhusellaiseksi nimitetään. En ole kummankaan tyypin ystävä, ne kun käsittelevät usein äärikokemuksia eivätkä "normaalia" draamaa suhteellisen arkisista elämän ilmiöistä - sanokaamme vaikka Jim Jarduschin Paterson- tai Jaakko Pakkasvirran Jouluksi kotiin -elokuvista. Ehkä elokuvan dystopia -tunnelmaa masentaa, kun on tottunut ajattelemaan, että tulevaisuus tehdään nyt ja itse. Mutta ajattelemaan se saa. Kysymys saattaa olla kapitalismin ja kuluttamisideologian vallasta. Sen seurauksena elämä ajautuu nurkkaan ja vaihtoehdottomuuteen. Lopputuloksena niin vallan käyttäjät kuin sen asiakkaat lopulta hautaavat toisiaan. Ei edes välillä pilkahtava "äidinvaisto" tuo pelastusta

Torikauppias Jormalainen,  Risto Salmi   Tänään esitettävästä elokuvasta toinen ohjaaja teki vuonna 1977 suurin piirtein saman tarinan vuonna 1977. Tässä kysymyksiä tästä uudemmasta elokuvasta. 1) kuka ohjasi 2) minkä niminen elokuva 3) kuka elokuvan roolihenkilö sanoi olevansa kuin tuo elokuvan nimi 4) mikä todellisuuden aviopari näytteli elokuvassa valokuvaaja Hurmetta ja hänen vaimoaan Valmaa 5) entä torikauppias Jormalaista

 Huomenna 4.6. juhlitaan ylioppilaita  Etsipä suomalainen elokuva, minkä nimessä on sana ylioppilas. Jos olet yli sata vuotta vanha, voit muistaa sen

  Nämä tähdet tulevat osin assosiaatiosta tämän päivän keskusteluun tekoälystä. Kummassakin niin tekoälyssä kuin elokuvan teemassa  - on tavallaan kysymyksessä todellisuuden ja virtuaalisen vastaavan suhteesta. Jätän tekoälyn sikseen toteamalla, että näen siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Mabuse taas on psykoanalyytikko, hypnotisoija, ulkomuotonsa manipuloija, rahan väärentäjä, korttihuijari, Mabuse korttihuijarina ties mikä. Ennen kaikkea ahne ja moraaliton rikollinen, joille toisten ihmisten tuho ei merkitse mitään. 1920 -luvulla valmistuneesta elokuvasta kriitikot analysoivat sen kertovan I maailmansodan turhautuneesta ilmapiiristä kohti 1930 -luvun tapahtumia Saksassa.. Oli miten oli, mutta omiin tunnelmiini. Musta mykkäelokuva vaatii näyttelijöiltä ilmeikkyyttä, vauhtia ja liikettä, fyysistä taituruutta. Eikä niin sanottu teatraalisuus tai ylinäytteleminen tule mieleenkään ainakaan häiriöinä, pikemminkin nostalgisina nautintoina. Kun lisäksi itse tarina on aja