Rakkaudesta elokuvaan

Mart Laar, Eestin nuorena pääministerinä   Dokumentissa käytetään maasta suomeksi aina nimeä Viro, minä haluan käyttää Eesti-nimeä. Sen ovat maan alkuperäiset asukkaat minulle opettaneet. Eestin villejä vuosia (noin vuodet 1991-1995) Isänmaa -puolueen johtajan Mart Laarin ja mm. Tarton yliopiston professorin, sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Marju Lauristinin johdolla voisi kutsua myös luovaksi hetkeksi. Silloin piti rakentaa taloudellisesti toimiva ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio ikään kuin tyhjän päälle. Omalla kansalla ja maassa asuvilla venäläisillä ei ollut siitä esimerkkiä eikä mallia. Suomea pidettiin ystävänä ja Ruotsin moderaattien Carl Bildt oli nuoren Mart Laarin hyvä ystävä. Upeasti elokuva kertoo villien vuosien protesteista. Ostettavaa ei kaupoissa näkynyt, mitä tehdä ruplilla, kun oli jo oma raha kruunu, mihin eläkeläisten rahat riittävät, entä miten protestoivat venäläiset ja miten päästä venäläisistä sotavoimista. Välillä käydään minu...

Lee ja Jack   Onkohan tämä joku vähän epätavallisempi versio somesta? Taitava kirjailija tai kirjoittaja laatii kirjeitä kuuluisin julkkisten intiimeistä jutuista. Ihmisethän on opetettu tykkäämään paljastuksista ja sensaatioista. Ja niitä kirjoittamalla pettynyt ja alkoholisoitunut kirjailija Lee Israel tienaa satasia elääkseen ja juodakseen päivä kerrallaan. Kumppanikseen hän löytää rupsahtaneen narkkarin Jack Holtin, ja niin päivä sujuvat vauhdikkaasti, kun ihailija ja kirjakauppiaat ovat valmiita ostamaan Leen taitavasti aikansa kirjoituskoneilla ja aikansa paperille kirjoitettuja möttöjä. Ehkä ne täyttävät suurkaupungin kaupallisuuden tyhjentämiä sieluja. Kauppa ainakin käy ja setelit vaihtavat omistajaa kirjakauppiaalta kirjailijalle ja tältä kapakanpitäjälle. Vaan sitten joku alkaa epäillä kirjeitten aitoutta ja kirjailija saa melkoisen elämäänsä rajoittavan tuomion. Tällöin hän alkaa kirjoittaa tarinaa, mistä itse asiassa tulee nähdyn elokuvan käsikirjoitus. Vinksahtanutta...

  Selma Vilhunen: Pitääkö mun kaikki hoitaa (2011) **** Olen ollut keskittymiskyvytön ja aikaansaamaton jonkin aikaa rakkaan elämänkumppanini Marjan menehtymisen takia. Tämän moni blogiani seuraava tietääkin. Lyhytjännitteisyyttäni kuvaa, että jaksoin katsoa melkein seitsemän minuuttia kestävän elokuvan, joka on päässyt jopa sarjassaan Oscar-ehdokkaaksi. Hauskahan se oli, vastoinkäymisistä huolimatta ei tullut nelihenkisessä perheessä pahempaa riitaa saatikka kiroamista tai väkivaltaa. Tähtiä annankin reilusti positiivisuudesta ja uskosta parempaan. Oikeastaan elokuvan nimen "Pitääkö" voisi muuttaa sanaksi "Anna" ja muuttaa kahden viimeisen sanan järjestystä. Ja sitten uskoa, että kaikenhoitaja oppii jopa jakamaan tehtäviä kommellusten jälkeen. Minun mielentilaani erinomaisen terapeuttinen seitsenminuuttinen ja tämä blogitekstitauon puhkaiseminen lisäksi

  Juhannusvisa 2024 Visassa kysymykset koskevat kaikki tässä blogissa mainittuja elokuvia 1. Kuinka monta Frank-nimistä henkilöä on Aki Kaurismäen elokuvassa Calamrin union ___15______ 2. Missä vuoden 1965 tsekkoslovakialaisessa klassikossa pääosaparin roolietunimet ovat Andula ja Milda __Vaaleaverikön rakkaus, ohj. Milos Forman__________________________________ 3. Missä poliisien työtä koskevassa elokuvassa radiosta kuuluu juttu, missä mainitaan että "Bulgaria kärsii kansallista Alzheimeria" Elokuvassa eletään aikaa, jolloin on kulunut 30 vuotta Berliinin muurin kaatumisesesta. ___Yöpartio_______________________________________ 4. Mistä neljästä Suomen meren rannikon pikkukaupungista kertoo tässä blogissa mainittu ruotsinkielinen dokumentti pikkukaupungeista Tammisaari, Parainen, Loviisa, Kristiinankaupunki ___________________________________________________ 5. Keneen sopii seuraavat määreet a) hän sa...

Andula ja Mildan vanhemmat   Visassa kysymykset koskevat kaikki tässä blogissa mainittuja elokuvia 1. Kuinka monta Frank-nimistä henkilöä on Aki Kaurismäen elokuvassa Calamrin union _________ 2. Missä vuoden 1965 tsekkoslovakialaisessa klassikossa pääosaparin roolietunimet ovat Andula ja Milda _________________________________________ 3. Missä poliisien työtä koskevassa elokuvassa radiosta kuuluu juttu, missä mainitaan että "Bulgaria kärsii kansallista Alzheimeria" Elokuvassa eletään aikaa, jolloin on kulunut 30 vuotta Berliinin muurin kaatumisesesta. __________________________________________ 4. Mistä neljästä Suomen meren rannikon pikkukaupungista kertoo tässä blogissa mainittu ruotsinkielinen dokumentti pikkukaupungeista _____________________________________________________ 5. Keneen sopii seuraavat määreet a) hän sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon v. 1909, b) hänen yksi kuuluisimpia romaanejaan on ...

Frank   Olen nähnyt elokuvan joskus 1980 luvun lopulla. En silloin varmaan ymmärtänyt siitä paljon mitään, enkä myöskään pitänyt. Nyt katsoin uudestaan. Hoksaan että siinä kerrotaan sellaisten meidän nykyään itsestään selvien, lähes pakollisten maan tapojen ja epäoikeudenmukaisuuksien paljastamisesta ja rikkomisesta - myös laittomasti. Minua kiusaakin ihmisten tappamiset ampumalla, sen sijaan nykyisenä taloudellisen eriarvoisuuden kasvuaikana sen sijaan maksamatta jääneet 15 Frank-nimisten miesten palvelut ja niitten lyhyet ja ymmärrettävät motiivit osuvat. Vain harvat elokuvan tekijöiden eli sisäpiirin - rock-muusikot mukaan lukien - sanalliset ja konkreettiset "viisaudet" avautuvat katsojalle, ehkä helsinkiläisille paremmin kuin muille. Matkataanhan elokuvassa työläiskaupunginosa Kalliosta rikkaitten Eiraan ja meren rantaan, mistä voi vielä lähteä kahden hengen soutuveneellä Eestiin, huom. ei Viroon. Tangosukupolven musiikista vastaavat Olavi Virta omalla kappal...

  Milos Forman: Vaaleaverikön rakkaus (1965) ****½ Sain aamulla viestin ystävältäni, että tänään su 16.6. tulee televisiosta hänen nuoruutensa kohokohta Aki Kaurismäen Calamari unioni, hänen nuoruutensa kohokohta. Itse puolestani kerroin eilen jälkikasvulleni, että otsikon tsekkielokuva on yksi minun nuoruuteni helmi. Se piikittelee osuvasti ja pienieleisesti suunnitelmatalouden omituisia seurauksia. Pikkukaupungissa naiset valmistavat kenkiä, mutta miehiä ei siellä ole kuin sotilasjunalla tuotuja reserviläisiä. 16-vuotias Andula ei vanhoista parroista välitä, ja orkesterin pianisti puhuu tytön ympäri sänkyseuraksi. Andulan viaton rakkaus saa hänet hakeutumaan Mildan kotiin tämän vanhempien luo. Seuraa toistaan mainiompia moraalikeskusteluja sekä yhden, kahden ja kolmen ihmisen sänkykohtauksia. Ei ole elokuvassa varsinaisia voittajia tai häviäjiä, ei sankareita eikä luusereita. Itse varsin pitkään työläisperheen kilttinä mammanpoikana varttuneena elokuvassa on jotain yhtä a...

Isä ja tytär   Turistimaana suosittu Espanja - tai espanjalaiset - näyttävät elokuvassa perin erilaisilta kuin lähinnä eteläisessä osassa vierailleet matkailijoitten mieli- tai muistikuvat kertovat. Vauhdikkaan, elävän, kiireisen ja jopa usein meluisan elämänmenon sijaan ohjaaja - kesken jääneessä tarinassa - näyttää meille tarinan pohjoisesta, noin 600 kilometriä turistikohteita pohjoisemmasta, aika ajoin lumisestakin, vuoristoisesta paikkakunnasta.. Yksilötasolla on kysymys teini-iän alusta aikuisuuden alkuun ulottuvan Estrellan kasvutarinasta. Historiaa draamaan tuo tytön isä Augustin. Elokuva sijoittuu vuosien 1957 ja noin 1965 välille. Isä Augustin on nuoruudessaan riitaantunut oman isänsä kanssa sisällissodan (1936 -39) puolista, ja Augustin on hävinneen puoleen edustajana istunut vankilassakin, kunnes sitten muuttaa rauhaan pohjoisen vuoristoon. Estrella on "isin tyttö", ja alkaa vähitellen ottaa selvää isän menneisyydestä, kun tämä käyttäytyy arvaamattomast...

  Tämä maa on hieman vaikeasti seurattava, mutta lopulta vakuuttava tarina teknologisen kehityksen iro n iasta Alcarrasin paikkakunnalla Kataloniassa. Perinteistä hiilinielua edistävä persikkaviljelmä saa väistyä vihreän vallankumouksen aurinkopaneelien tieltä, sillä aurinkoahan Espanjassa riittää, tietää suomalainen turistikin. Elokuva on neorealistinen perhedraama yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa. Perheen vanhin, Vaari muistaa kiitollisuudella tapahtumat siitä miten persikkaviljelmät saatiin hänen sukunsa haltuun. Hänen poikansa Quimed ja perheensä hoitavat viljelmää, keräävät satokauden päätteeksi hedelmät ja kuljettavat ne tukkuliikkeeseen. Korvaus on työstä vaatimaton. Vaikeuksia ja ristiriitoja aiheuttaa m yös se, ettei suku voi osoittaa omistavansa viljelemäänsä maata. Perhettä uhkaa häätö aurinkopaneelivalmistajien taholta, ja Quimedin veli on Quimediltä salaa mukana siinä puuhassa . Quimedin perheen kaksi vanhinta lasta Roger ja Mariona, ovat jo saaneet vai...

American Beauty   Siitä on siis neljännesvuosisata kun näin tämä usskomattoman ankaran elokuvan, toisaalta amarikkalaisen unelman täydellisesti särkevän, salaisuuksia vähitellen paljastavan, sisäisen harmauden peittämisen kulisseilla, tyttärensä 14 -vuotiaaseen ystävään ihastumisen henkisesti lähes kuolleen miehen herättämisen - ja kaiken seurauksena traagiset tapahtumat,. Muistan että siihen aikaan se oli yksi harvoista amerikkalaisista elokuvista, joista noina aikoina pidin. Muisti voi tehdä tepposet, mutta tekee mieli katsoa elokuva uudelleen, vaikka mielentila on kaksijakoinen - toisaalta uteliaisuus tarkentaa kokemusta, toisaalta aavistus kokemuksen ahdistavuudesta

Markku Toikka Raihikaisena Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus voi pitää kirjallisuuden klassikkona. Ja pian alkaa käydä niin, että ainakin Ranskassa ja Suomessa Aki Kauirismäen elokuvia voi huolella valikoiden alkaa nimittää klassikoiksi. Harkitsen omalta kohdaltani, että Rikos ja rangaistus kuuluisi niihin. Elokuvassa kysytään, onko oikeutettu kosto rikos ja onko syyllisyys rangaistus. Ja samalla se on kuin Peter von Baghin dokumentti Helsinki ikuisesti

 Vajaan varttitunnin lyhytelokuva Portugalin pikkukaupungissa Guimaresissa tavernaa pitävävästä kapakoitsijasta (Ilkka Koivula) yhden päivän aikana. Kaunis fadomusiikki viehättää miestä, mutta tavernan menu ja ympäristö eivät houkuttele asiakkaita. Kertooko elokuva Portugalissa pitkiä aikoja viettäneen ohjaajan kaipuusta tutumman musiikin kuuntelijaksi, vaikka Baddingin. Parturi ja kengankiillouskaan eivät auta löytämään kohdetta miehen ostamille kukille eikä omasta vaatimattomasta asunnostakaan löydä kumppania. Kissalle toki voi jättää maitoa oven ulkopuolelle.  Elokuvasta tykkäämistä helpotti oma kokemus kahden rakkaan läheiseni kanssa vierailu Lissabonissa ja sen  fado-kaupunginosassa. Voi katsoa Areenassa.

Suojaava taivas  Hei Mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonommin kestän hellettä. Ja niin kuin ennenkin, silloin minulle tulee mieleen yksi minulle tärkeä elokuva eli Bernardo Bertoluccin Suojaava taivas. Siitä on kokemuksellinen, lyhyt teksti tässä blogissa nimihaulla. Amerikkalaisten turistien ja luoteisen Afrikan todellisuuksien kohtalokas yhteentörmäys. Via Playsta ainakin voi hankkia sen katsottavaksi myöhäisillan hämäryyteen  

  Tapasin reilu viikko siiten kolme entistä työkaveriani. Olimme aikoinaan kaikki töissä Helsingin kaupungin lastensuojelutoimessa, minä vuosina 1969 - 1981, ns. epäsosiaalisten poikien vastaanottokodin johtajana, toinen mies Nuorten työkodin johtajana ja kaksi naista avohuollon sosiaalityöntekijöinä. En tiedä, miten pitkään he tekivät työtä lastensuojelussa eli olivatko he vielä samalla alalla 1997. jolloin dokumentti Karkotetut Helsingin Vesalasta valmistui. Luultavasti.  Ehkä he ovat olleet jossain tekemisissä vastaavan ankeuden ja vaikeuksien keskellä: päihteet, huumeet, väkivalta, hajonneet perheet, aikuisten työttömyys, yhteiskunnan palvelujen puute. Päähenkilöitä yhdistää kummankin perheessä tapahtunut väkivaltainen kuolema. Tunsin usein itseni voimattomaksi 10 - 15-vuotiaitten vastaanottokodin poikien kasvattajana. Nyt - katsottuani dokumentin - en ihmettele, että lastensuojelu on nuorten huumekuolemineen ja väkivaltarikoksineen yhä useammin niin lehtien otsikoissa k...

Je´vida pakkosuomalaistamiskoulun jonossa   Saamelaisten kohtaloa Suomessa vielä 1980 -luvulle saakka avautuu vaikeasti minulle, jolle Lapin ihmisten kohtalot, elinolosuhteet ja luonto ovat jääneet varsin vieraiksi. Mutta poikani herättämä uteliaisuus ja "filmihulluus" saa minut hieman luntaten katsomaan ensimmäistä koltansaamenkielistä elokuvaa. Se kertoo Je´vidan eli myöhemmin Iidan elämästä. Hän on joutunut yhteiskunnan pakkosuomalaistamista ajavan koululaitoksen ja oman elämänsä raskaitten muistojen uhriksi tai vangiksi, ja lopulta häpeää saamelaistaustaansa. Kuolleen siskonsa tyttären Sannan kanssa hän matkustaa kotitilalle. Iida yrittää tuhota muistojaan polttamalla mm. valokuvia ja suunnittelee myyvänsä tilan. Sanna puolestaan tuntee kummallista kaipuuta metsään. Hän haluaa maalata sitä, vaikka ei tunnista juuriaan. Lopulta vanha Iida löytää heidän Ukin kanssa yhteisellä kalaretkellä hukkaamaan puukon. Se saa hänet kertomaan Sannalle tämän kaipuun juuret. Elokuva k...

Äiti Halley ja tytär Moonee   Yhdysvaltojen suuria tulo- ja luokkaeroihin viitannee elokuvan nimi. Vieressä on Disney World missä, rahalla saa mitä tahansa helikopterilentoja myöten ja tapahtumapaikkana lähellä sijaitseva motelli Magic Castle. Motellia pyörittää Bobby, ja siellä asuvat Halley, vielä itsekin keskenkasvuinen äiti ja kuusivuotias tyttärensä Moonee muiden lasten kanssa. Elokuvan mukaan Florida projektia kuvaa myös valtavan suurten ja värikkäiden mainosrakennelmien maailma ja toisaalta motellin ja sen asukkaiden arjen ankeus. Ankeuteen eivät Moonee, hänen kaverinsa eikä aina äitikään suostu. Yhtä aikaa villi ja söpö Moonee keksii vaikka mitä keinoja arjen tekemiseksi lasten vauhdikkaaksi ja hurjaksi leikiksi. Välillä äiti ja tytär ratkaisevat rahahuolia kyseenalaisin keinoin. Hobbya toisaalta ärsyttää niin lasten kuin pulaan ajautuvan Halleykin temput. Hän kuitenkin hoksaa näiden tilanteet, ja pelastaa heidät, kun näkee millä asialla jotkut vieraat motellissa asioiva...

Hei  Tänään voi katsoa teemalta Tavianin veljesten Tähtikirkas yö, historiallinen, mutta aika väkivaltainn juttu Euroopan sodista. Usein blogiini palaavat kaksi katsottua elokuvaa. Dalton Trumbon Sotilaspoika, jota pidän yhtä aikaa sodanvastaisimpana ja samalla hyvästä kertovasta - hoitaja Kareen - elokuvana.  Toinen palaava on Komandarevin Sofiasta ja Bulgariasta kertova Yöpartio, kun Berliinin muurin sarkymisesta on kulunut 30 vuotta ja Bulgaria elää muistisairautta menneestä. Poliisipartiot joutuvat ristiriitatilanteisiin ja lopulta mauistisairautta potevien potilaiden hoitokotiin. Koskee niin henkilökohtaisesti kuin poliittisesti.

  1. Missä kolmessa Risto Jarvan ohjaamassa elokuvassa Antti Litja esittää miespääosaa? 2. Mainitse ainakin kolme Aki Kaurismäen elokuvaa, missä Elina Salolla on merkittävä rooli? 3. Kuka on ohjannut ja kuka esittää Helene Schjerfbeckiä elokuvassa Helene? 4. Ja ohjaaja ja nimipäähenkilö elokuvassa Tove? 5. Missä Aki Kaurismäen elokuvissa näytetään jo kuolleen Matti Pellonpään valokuva? 6. Elokuvan miesohjaaja ja nimiosan esittäjä nainen kuolivat kumpikin 68 vuotina, jälkimmäinen seuraavana vuonna elokuvan valmistumisen jälkeen (1970 ja 71). Kumpikin tunnetaan paremmin koomisista rooleista. Ketkä ja mikä elokuva? 7. Mainitse kolme Klaus Härön elokuvaa, joiden nimessä mainittu henkilö ei ole suomalainen, kaksi miestä, yksi nainen? 8. Ken ohjaamassa ja minkä nimisessä elokuvassa pääparia esittävät Jarkko Lahti ja Oona Airola? 9. Mainitse naiset jotka ovat esittäneet Koskelan (os. Kivivuori) Elinaa Täällä pohjantähden alla eri versioissa? 10. Kenel...

  Pohjanmaalla sijaitseva, nykyään noin 6.500 asukkaan kaupunki Suomen toiseksi pienin kaupunki ja ainoa niistä neljästä merenrantakaupungista - muut Tammisaari, Parainen ja Loviisa, missä en ole vieraillut ja joista ruotsinkielinen, vajaa tunnin mittainen dokumentti on tehty. Kaupunki on yksi Pietari Brahen perustama ja saanut nimensä kuningatar Kristiinan tai Pietari Brahen vaimon mukaan. Kaupunki täyttää tänä vuonna 375 vuonna ja se on saanut 1999 perustetun "cittaslow" asemaan: kaupunki kehittyy hitaasti ilman globalisaation kohtuuttomia sivuvaikutuksia. Toki kaupunkiin yhdistettiin vuonna 1973 Lapväärti, Siipyy ja Tiukka. Vaikka cittaslowta ei dokumentissa mainitakaan, se tuntuu kunnioittava periaatetta. Kaupungin kulta-aikaa onvat leimanneet purvelaivatelakat, merenkulku ja merikapteenit ja erityisesti tervan rahtaaminen Tukholmaan. Kaupunkia kutsuttiin jopa Länsi-Suomen Pariisiksi. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan oli yksi Kristiinankaumungin nä...

  Enpä ollut aikaisemmin ajatellut että Degerbystä tuli Loviisa Ruotsin kuningattaren etunimen mukaan 1700-luvulla. Vielä suuremman tietoaukon kaunis dokumentti täytti raja- ja linnoituskaupunkina samalla vuosisadalla - ja myös kansalaissodassa, missä saksalaiset karkottivat kaupunkia pari kuukautta hallinneet punaiset. Niinpä keskustassa on saksalaisten päällikön Brandensteinin ja myös Mannerheiminkatu. Mutta ennen kaikkea dokumentti on vanhojen kunnostettujen puutalojen kuvausta, talousaikojen vaihtelua, neljän kunnan, Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään liitosta ja häivähdys ydinvoimalasta, missä itsekin olen "häpeäkseni" vieraillut ja mistä kaupungin asukkaatkin ovat dokumentin mukaan varsin hiljaa. Ilmeisesti kaupungin asukkaat yrittävät säilyttää puutalojen, ja meri- ja kalastuskaupungin imagoa. Toivotanpa menestystä tuolle vanhan ja historian kunnioittamiselle.

Gullspåmgin ihme?   Sekavia, ristiriitaisia ja hämmentäviä tunteita ja ajatuksia herättävä. Ehkä juuri siksi nuo runsaat tähdet ja tarina tulevat uniinkin, mutta ei pahoihin, vaan kysymyksiin Mengelistä, uskosta ja uskonnosta kahtena eri asiana kuten oikein onkin- niin ja tietenkin DNA :sta ja identiteetistä. geeneistä vai kokemuksista. Itse olen taipuvainen ajattelemaan kokemusten ja ympäristön vaikuttavan geenejä enemmän yksilön elämän kulkuun, vaikka en kielläkään identtisten kaksosten tuntemuksia yhteenkuuluvuudesta ja saman tyyppistä taipumuksista. Kannattaa lukea esim. Elvi Sinervon teos Viljami vaihdokas. No onneksi elokuva ei anna yksioikoista vastausta mihinkään suuntaan, ja siihenkin on niin todistajien lausunnoilla, virallisilla asiapapereilla ja vaikkapa poliisin toiminnalla osuutensa. Yksi kysymys kuuluu, onko identiteetti laillinen ja yyhteiskunnallinen asema, sukulaisuussuhde vai henkilökohtainen kokemus ja mieliala. Elokuvan voi katsoa Areenassa

  Olipa sopiva päivä katsoa tarina Paraisista. Sain syyn soittaa yhdeksän päivää nuoremmalle lapsuuden ystävälleni, joka asuu Paraisten Skräbbölessä, ei niin kaukana äitini lapsuudenkodista lähellä kaivosta, missä äitini isä oli töissä. Ja lapsuuden ystäväni tietenkin kertoi katsoneensa vaimonsa kanssa dokumenttia, missä näkyi mm. kalkkikaivoksen toimitusjohtajan Emil Sarlinin alaisilleen pomoilleen rakennuttama talo, Gläntan. Eivät ole niin komeasti koskaan kuulema asuneetkaan. Emil Sarlinin vaimo oli umpisuomalainen Edit Tikkanen, keittäjätteren tytär, mutta hän oppi hyvin elämään uudessa ympäristössään ja asemansa mukaisesti. Pari vuotta sitten kävin nuoremman ystäväni ja myös Lieksasta kotoisin olleen ystäväni kanssa Paraisten keskiaikaisessa, sisältä vavahduttavan kauniissa kirkossa, jota väitetään Turun Tuomiokirkkoakin vanhemmaksi. Hautausmaalla sijaitsee myös Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jakob Tengströmin perhehauta. Sitä ei tosin dokumentissa näytetä. Sen sijaan ke...

  Niinpä - Tammisaarta - Ruotsin aikoinaan pienintä kaupunkia ei enää itsenäisenä ja Ekenäs -nimisenaole. Se on osa Raaseporia. En oikein tiedä miten suhtautuisin Tammisaaren häviämiseen. Joka tapauksessa aikoinaan noin sadan asukkaan Tammisaaren lisäksi Kustaa Vaasa perusti Helsingin, minne hän pakotti mm. osia Rauman, Ulvilan ja Porvoon asukkaista muuttamaan: Ilmankos Tammisaari ei ole nykyään Suomen pääkaupunki. Minulle Tammisaari on toisella tavalla traagisen tuttu. Äitini vanhin, vuonna 1900 syntynyt veli joutui kansalaissodan aikana paikallisten paraistelaisten valkoisten puhutteluun. He yrittivät pakottaa hänet valkoisten riveihin. Joka tapauksessa tämä kieltäytyi, mutta toimenpiteitten seurauksena joutui punaisten vankilaan Tammisaareen. Kokemuksesta seurauksena hän jotenkin hajosi mieleltään. Selvisi Tammisaaresta elävänä vankilasta ja vietti loppuelämänsä Paraisten kunnalliskodissa. Ei enää uskaltanut perheemmekään mukana kulkea kauas Paraisilta, kunnes sairastui ja hä...

 Monipuolinen kertomus vuosisadan alun globalisaatiokriitikkojen ja aktivistien toiminnasta. Aivan automaattisesti alkoi ajatella, miten itse toimi ehkä reilu kaksikymppisenä. Taisin pari kertaa osallistua työväen liikkeen vappumarsseille ja aloin kirjoittaa mielipidekirjoituksia niin Turun Päivälehteen kuin Hyvinkään Sanomiin. Hyvinkäällä liittyin SDP:n  paikallisosastoon jne., mistä olen eronnut joskus viime vusituhannen lopulla Nyt kun katsoin dokumenttia, olin niistä teemoista, joiden puolesta toimittiin hyvin pitkälle samaa mieltä, mutta keinot panivat miettimään. Tärkeä näkökulma oli toiminnan muuttaminen paikalliseksi: Think globally, act locally.  Silloin myös tapahtumat tulivat myös median kautta tutummiksi, kun yrittää olla samalla mediakriittinen.  Dokumentin voi katsoa Areenassa

Axel Berg   Sokkohaulla arvottu dokumentti vuodelta 2016. En ollut koskaan kuullutkaan mitään Axel Bergistä, (1893 1979) -suomalaistaustaisesta upseerista, tiedemiehestä, visionääristä ja organisaattorista ja punaisesta työn sankarista. Vajaa puolituntia kestävä dokumentti on huolella ja taidolla tehty, eikä sen ansioita ainakaan kokonaan hävitä Putin johtama Venäjän valtion nykypolitiikka: vuoden 1917 vallankumouksen aika hän ei valinnut puoltaan politiikan takia, vaan valtiolta saamansa koulutuksen perusteella. Neuvostoliitossa hänestä tuli nimensä mukaisesti kyBERGnetiikan isä. Hän näki dokumentin mukaan kaikkea sellaista, mitä ei vielä ollut, mutta mikä oli mahdollista. Hän oli tietotekniikan expertti ja internetin edelläkävijä, ja hänen aikanaan rakennettiin laskelmien mukaan toimiva suunnitelmatalous.