Alan J. Pakula: Sofien valinta (1982) *****
 |
| Sofien valinnan kohde |
Huikea toisen maailmansodan ja natsiajan kokeneen puolalaisen Sofien (Meryl Streep) henkilöhistoriallinen tarina on samalla avaava historian kertaus. Vuoteen 1947 ja Brooklyniin sijoittuvassa tarinassa on kysymys myös ystävyyden kääntymiseksi kolmiodraamaksi. Sofia kanssa samassa talossa asuu hänen kiihkeä kumppaninsa amerikanjuutalainen Nathan (Kevin Kline) ja amerikkalainen aloitteleva kirjailija Stingo (Peter MacNicol).
Monet kuvaukset elokuvasta jättävät minun mielestäni liian pienelle huomiolle Nathanin juutalaistaustan siinä, miten kiihkeästi hän rakastaa Sofieta ja hetken päästä huutaa ja haukkuu tätä puolalaiseksi lutkaksi. Taustalla tässä piilee se, miten Puolassa suhtauduttiin holokaustiin. Nathanin ristiriitainen käyttäytymine selitetään tarinassa skitsofrenialla.
Niinpä Stingosta tulee myös Sofien uskottu, jolle Sofie julmien takaumien kautta kertoo pala palalta oman valintansa ja syyllisyytensä. "Mutta totuus ei auta sinua ymmärtämää minua", Sofie sanoo Stingolle.
Elokuva on minullekin paitsi loistava historian kertaus yhtä Meryl Streepin juhlaa. Taitava nainen opetteli elokuvaa varten puhumaan saksaa ja myös englantia puolalaisella aksentilla. Hänen ansiostaan annan täydet viisi tähteä
Katsoin elokuvan parina iltana, kun oli niin pitkä. Oli kyllä hieno elokuva, vaikkakin hieman epätasainen. Elokuva olisi ehkä toiminut paremmin ilman Stingon ja Sofien suhdetta, toisin sanoen kolmiodraama oli vähän turha. Elokuva oli täynnä hienoja kohtauksia kuin pieniä taideteoksia. Itse tykkäsin mm. Sofien ja Rudolf Hössin tyttären hieman yllättävästä kohtaamisessa. Tytär on selvästi opettu natsien tavoille, mutta osoittaa silti vähitellen myös jonkinlaista myötätuntoa käytöksellään Sofieta kohtaan.
VastaaPoistaEn ymmärtänyt, mitä tarkoitit, että Nathanin käytöstä selitti juutalaistausta ja "miten Puolassa suhtauduttiin holokaustiin". Nathanin väkivaltaisen ja harhaisen käytöksen taustalla on mielestäni aika monimutkainen sekoitus erilaisia tekijöitä, ainakin trauma holokaustin tapahtumista, epävakaa persoonallisuus/mielenterveysongelmat ja huumeiden käyttö.
Jo elokuvan nimen valinnasta yksikössä tuli mieleen tuo jotenkin turha tai liioiteltu.trangeli, sillä nyt sitä katsoessani en muistanut tuota triangelidraamaa - siis Sofien toista valintaa. Muistin vain tuo "pakotetun" lapsen valitsemisen. Siinä Hessin tyttären tapaamisessa oli minunkin mielestäni jotain häivähdystä lapsen herkkävaistoisuudesta, jota ei tiukka kasvatus ollut vielä kokonaan sammuttanut.
PoistaNiin - Nathan oli amerikan-juutalainen ja hän mm. haukkui Sofieta puolaiselksi lutkaksi. Sofie oli puolalainen, mutta ei juutalainen. Natsit olivat vallanneet Puolan, missä valtaosa holokausteista tapahtui. Puola oli yksi Euroopan antisemitistisemmistä valtioista, missä toisen maailmansodan alkaessa asui yli kolme miljoonaan juutalaista, joiden tuhoamiseen puolalaiset itsekin osallistuivat - muistaakaseni Sofien isää myöten. Nyt Puolassa asuu muutama kymmenen tuhatta juutalaista.
Eikä skitsofrenia saatikka huumeitten käyttö ole pelkästään perinnöllistä, vaan skitsofrenian puhkeamiseen liittyy kokemukset. Muistan hämärästi tutkimustuloksen, minkä mukaan skitsofreniaa ilmenee todennäköisyyttä enemmä perheissä, joissa viestinnän sanat ovat ilmeisessä ristiriidassa ilmeitten, eleitten ja ruumiinkielen kanssa: "Totta kai minä rakastan sinua" , kaikkea muuta hellästi koskettäen, lämpimästi, uskottavasti.