Rakkaudesta elokuvaan

  Oulussa kuvattu elokuva kertonee ajasta, jolloin kolmen sukupolven henkilöistä keskimmäisen henkilöt ovat 30-40 vuotiaita - ja käyttäytyvät tai ainakin jokukuin minä itsekin samanikäisenä - hedonistisena ja monia perinteisiä tapoja ylittävänä. Pääosan vievät kuitenkin murrosikäiset "tiernapojat" Kaarlo ja Vesa, joitten silmin elämä näyttäytyy, omien liberaaleja vanhempiensa parinvaihtoja, ristiriitaista suhtautumista nopeaan kaupunkikuvaan käyttäytymisnormien muutokseen. Eivät humalaiset, aikuiset ymmärrä nuortensa selvääkin selvemmät protestit vanhempiensa "rietasta" menoa kohtaan. Upeita ovat kohtaukset missä Vesa iltarukouksessa pyytää Jumalaa vanhempiaan pysymään yhdessä. Ja vanhempia, sodankin kokeneita isovanhempia, heidän rauhaansa ei edes virkavalta kunnioita uuden, uljaan kaupungin rakentamisessa -ja vanhan hävittämisessä. Siinä sentään nosturit mahtuva työskentelemään kahdeksan kerroksisten kereoastalojen noustessa moderneiksi asunnoiksi, joiss...

  Muutin Hyvinkäälle 1969, ja 1970-luku herätti minussa elokuvafanin. Innostuksen yhtenä synnyttäjänä olivat intohimoinena Fassbinder, Länsi-Saksan suuri, ahkera tekijä ja hänen vakiotähtensä Hanna Shygulla. Effi Briestä ei ensimmäiseksi uskoisi raivokkaan ohjaaja teokseksi. Toissa vuosisadalle sijoitettu tarina toki on sisällöltään tuttu - yhteiskunnan ja parisuhteen eriarvoisuus ja sen työväen luokan nainen ja kylmä, tunteeton nousukas, vanhempi aviomies. Salakavala nuoren naisen olevinaan ritarillinen ja taidetta ymmärtävä nuoren vaimon "pelolla ja kummituksilla kasvattaja ja opettaja" Geert, joka manipuloi tavalla, mitä nuori Effi ei hoksaa älyllisellä tasolla, vaan reagoi psykosomaattisesti. Geert opettaa Effille "porvariston hillittyä charmia". Lääkäri määrää Effille päivittäistä kävelyä Tämä tutustuu puolalaiseen majuri Crampasiin, joka kertoo hänelle upeita tarinoita ja heidän välilleen syntyy ainakin Effin kannalta lohduttava, romanttinen suhde. Kun...

  Virginia Woolfin (1882-1941) pohjatarina - mitä kertookaan - jää ilmeisesti pseudotarinaksi. Lähes 400 vuotta kestävä naisen ja miehen itsenäisyys, riippumattomuus tai vapaus toisistaan myös parisuhteessa - tai sen pitkä ja keskeneräinen kehitys - jää omankin keskeneräisen ajattelun varaan, jos siihenkään. Enemmän kiinnostaa elokuvan aikaisempien vuosisatojen upea lavastus ja puvusta. Oliko se tuollaista, kysyy utelias katsoja. Vaan onhan Tilda Swinton varsin ilmeikäs ja valloittava nähtävyys sekä lordi että lady Orlandona. Parempi historiantuntemus Englannin historiasta jossakin Afrikassa auttaisi, mutta pieni kohtaus selittää, että ehkä mies Orlandollakin on tunteita muista päinvastaisista puheenvuoroista pitkin elokuvaa huolimatta. Kun en tunne kirjailijan alkuperäistekstiä, kuvittelen että se on osuvampi, kirkkaampi ja terävämpi. Pitäisikö katsoa uudelleen katsoa " K uka pel kää Virginia Woolfia ?" Katsoin elokuvan Cineastista

  Elokuun 2025 kotimainen elokuvavisa 1.Kenen tunnetun näyttelijän viimeinen viesti on kirjoitettu kahvilakuittiin: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi" 2.Kuka tekee viimeisen pääosansa Matti Kassilan elokuvassa Tulipunainen kyyhkynen 3. Kuka esittää naispääosaa - Ritvaa - Risto Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja 4. Entä kuka esittää koulukodin karjakkoa elokuvassa Tummien perhosten koti 5.Suomalaisen elokuvan historiaan kuuluu kaksi Elokuu -nimistä elokuvaa. Kenen ohjaamia ne ovat. Kuka esittää kanavanvartijaa vanhemmassa elokuvassa 6.Anna Erikssonin elokuvassa W esiintyy sairaanhoitajana kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanut kirjailija - kuka 7.Kuka esittää Monaa eli Dominaa, valtaa käyttävää naista, elokuvassa Koirat eivät käytä housuja. 8. Kuka näyttelijä esittää Nukkekauppiasta Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa Nukkekauppias ja kaunis Lilith? 9) Minkä elokuvan loppukohtauksessa nyrkkeilijä Olli Mäki ja hänen vaimonsa Raija Mäki kohtaavat heitä nu...

  Tuona vuona 1961 sain päähäni ylioppilaslakin. Silloin varmaan ajattelin, ettei unilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Nyt jopa kirjoitan kalenteripäiväkirjaani, mitä aiheita ja keitä ihmisiä unissani on ollut mukana - jos muistan. Nyt satuin lukemaan, että "Kyyhkynen" perustuu jollakin tavoin Kassilan yksittäiseen uneen. Ja on sanottava, että tulos Kassilalle poikkeaa, hiukan film noiria, ihana kulkemista Helsingissä, sadunomaisuutta ja sattumuksia. Mietin omia unianiani. Kyllä riittäisi aiheita niin tragedioihin, komedioihin, kauhuun, toiveisiin, unelmiin, pettymyksiin, seksiin, mustasukkaisuuteen, voittoihin, tappioihin, syntymisiin, kuolemiin. Kyyhkysessäkin riittää aineksia ties mihin. Ja Tauno Palo muistaakseni viimeisessä pääosassaan tekee oivan roolityön, ei perinteisenä sankarina jos ei ihan antisankarinakaan. Nostan hattua edesmenneelle. Ja onhan siellä muitakin - Matti Oravisto, Toivo Mäkelä, Gunvor Sandkvist Kassilan kolmiodraamassa Sininen ...

  Jack Witikka: Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955) ***** Varmaan aikansa taloudellisesti uhkarohkein ja - mutta sisällöllisesti onnistunein ja arvokkain _ kokeilu Suomen Filmiteollisuudelta ja T,J.Särkält ä . Pikku Pieta rin pihan ja Pessin j a Illusia n ohjannut Jack Witikka saa luvan ohjata Valentin Chorellin käsikirjoittama otsikon elokuvan. Ja mikä huikea kokemus se onkaan kaltaiselleni kauniin ja idealistisen elämänasenteen katsojalle. Martti Katajisto , nukkekauppias ja vastustajansa totalitaaristaarisen Helsingin kenraalijohtaja Tauno Palo ja joukkonsa, mustiin, kiiltäviin kumitakkeihin pukeutuneet "miliisit". Heidän välillän kaunis Lilith, Hillevi Lagerstam kuin satujen ikiaikainen,aikuinen prinsessa.Mikä vaihtoehto suomalaisen elokuvanistorian sankarinäyttelijöiden taisteluvoitosta, ja siitä mille puolelle prinsessa asettuu - nukkejen ja lasten. Ja uskomaton pitkäotos unibaletista hyvän ja pahan välillä. Ja sattumoisin heitä asettuu tukem...

                                                                   Seilin kirkon saarnastuoli ja kirkkolaiva Nämä tähdet tulevat lähinnä muistoista ja niitten assosiaatioista eli merkityksistä minulle. Ruotsin sankarikuningas, joka perusti Turun hovioikeuden ja paljon muutakin, jonka patsas seisoo hovioikeuden päärakennuksen edessä, Kustaa II Aadolf, perusti myös Seilin saareen Leprahoitolaitiksen. Se valmistui vuonna 1964. Kävin juhannuksen jälkeen tänä vuonna kolmannen kkerran Seilissa, nyt ystäväni ja papintyttären kanssa. Niinpä mieleen jää historia, että erilaisten Seiliin sijoitettujen sairaitten ja mielenkin vikaisten potilaiden laitoksen ensimmäinen johtaja oli pappi ja - lääkäri. Hän kuoli tehtävässään seonneena mielisairauteen. Matkakumppanini oli papin tytär. Muistui eläv...

  Australialaiseen pikkujunttikylään palaa väärinkäsityksen takia pikkupojan taposta epäillyn maineessa aikuisena taitavaksi ompelijaksi Euroopassa ja ties missä opiskellut nainen kostoretkelle tuppukylään. Elokuvassa eletään lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumia vuoron perään - ja lapsuuden henkilöt elävät aikuisuudessa niin ettei meinaa perässä pysyä. Häät, juhlat ja hautajaiset seuraavat - ja ihan tavallisen näköiset naisetkin tulevat lähes kaunottariksi päähenkilön Tillyn ompelusten myötä. Hänen äitiään Mollya pidetään hulluna, mutta ehtii ennen kohtaloaan näyttää viisautensa. Pienen kylän salasuhteet ja -siitoksetkin paljastuvat pikkuhiljaa, vaikka niitäkin riittää enemmän kuin tarpeeksi. Kosto on tarkoitettu ehkä enemmän koskemaan tuollaista pienen junttikylän synnyttämää ahdasmielissyyttä kuin sen ihmisiä, ja tuntuu siksi uskottavalta - ja jopa jotenkin oikeitetultakin. Tulee mieleen myönteisempi Aapelin tekstiin perustuva Jack Witikan Pikku Pietarin piha Katsoin...

  Jiri Menzel; Tarkoin vartioiduta junat (1966) **** * Jossain Jiri Menzel (1938 - 2020) muistelee, että lapsuuden kodissa äiti aina pelkäsi, että isä joutuu vankilaan poliittisesti sopimattomien ja härskien puheittensa takia. Tämä taitaa olla taustana elokuvassa, missä nuori junanlähettäjä Milas pienellä juna-asemalla on pikemminkin kiinnostunut junassa työskentelevässä Masasta kuin saksalaisten hallitsemassa Tsekkoslovakiasta ja sodan uhasta myös paikkakunnalla. "Kiltti" Masa vie Milasin kuitenkin sänkyyn. Milas saa ennenaikaisen siemensyöksyn, kokee epäonnistuvansa ja yrittää itsemurhaa. Hän pelastuu ja saa ohjeeksi kokeilla kokeneempaa naista. Hän kysyy miehiltä neuvoa, jopa asemapäälliköltä tämän vaimoa ja papilta apua. Vastaukset ja tilanteet ovat yhtä aikaa sarkastisia ja absurdeja. Muutenkin asemalla ei ole paljonkaan töitä, seksuaalisväritteiset vitsit ja seksikin siellä mukavasti elää. Ja sitten tulee paikalle vastarintaliikkeen nainen Victoria. Hän tuo ...

  Varmaan kaikki pisteet tulevat muistoistani Ruotsista ja Tukholmassa: Siellä ovat asuneet kaksi tätiäni perheineen ja kolme serkkuani ja ainakin kaksi heistä Tukholmassa, Södermalmilla. Se oli siihen aikaan yli puoli vosisataa sitten työlästen asuinaluetta.  Käsittääkseni siellä on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa myös Greta Gustavsson (1905 -1990), joka läheisen ystävänsä ja ohjaajan ja tukijansa Mauritz Stilleri n (1883-1928) ehdotuksesta muutti taiteilijanimekseen Greta Garbo. Niin -ja mikä oli Stillerin ohjaama elokuva, missä Garbo sai ensimmäisen osansa. Se oli suuren Suomen ystävän, ensimmäisen kirjallisuuden naisnobelistin Selma Lagerlöfin Gösta Berlings saga. Siinä Garbo saa näytellä Stillerin ohjeiden mukaisesti kreivitärtä, johon "Gösta Berling, en avsatt och alkoholiserad präst" tutustuu. Tuo kirja oli puolestaan minulle ensimmäinen ruotsinkielinen kirja, jonka luin Turun yliopistossa ruotsin kieltä eli pohjoismaista filologiaa opiskellessani. Vaan enpä t...

 Kiitos kaikille kiinnostuneille. Odotan myös ehdotuksiä Leksa

  Yli sata vuotta sitten kirjoitettuun novelliin pohjautuva uskomaton elokuva. Amerikassa - tai siis USA: ssa - kaikki varsinkin erikoinen, harvinainen ja suuri on mahdollista - ja ennen kaikkea myy hyvin. Hitchcockin Psyko perustui sairauteen, jota esiintyy muistaakseni yhdellä puolella miljoonasta. Ja sitten elokuvan lopuksi psykiatri antaa yksilöpsykologisen selityksen tapahtumille. Benjamin Buttonin tarina perustuu myös vastaavaan, mutta ilmeisesti vielä harvinaisempaan geenimutaatioon ja sitten siitä kehitetään uskomartattoman kaunis rakkaustarina ja sekaan sotketaan muka kuolemattomia ja toistuvia aforismin muotoisia muka elämänviisauksia. Benjamin Buttoniksi ohjaaja kelpuuttaa Thelman kanssa ( Thelma &Louise, 1991 ) intohimoisesti rakastelleen ja Thelman rahat varastaen J.D.:n kiiltokuvan upean Brad Pittin kanssa. Minun mielikuvissani Pitt jos joku on rahan teolle osuva valinta. Elokuvan pääosan tai alkuperäisen novellin tarinaan Pitt on yliammutun suloinen, ...

  Elokuva perustuu ohjaajan omaan käsikirjoitukseen. Se on loistavan yksinkertainen ja uskottava, ja sitä täydentävät loistavat näyttelijät mm. Risto ja Toivo Mäkelä, Risto työelämän tyhmien pelisääntöjen pettämä ja loukkaama mies, joka lopulta kostoksi varastaa työnantajalta 25 miljoonaa markkaa ja tilaisuuden tulleen murhaa toisen miehen ja varastaa tämän passin ja henkilöllisyyden menestyäkseen uudella pikkupaikkakunnalla rahojensa ja hyväntekeväisyyden avulla. Yksi lahjoituksen vastaanottaja on paikallinen seurakunta ja sen viinistä tykkäävä kirkkoherra, Toivo Mäkelä, jolle rooli on tehty. Toki niin hurjaa työtä Toivo ei pääse esittämään kuin Matti Kassilan ohjaamassa Elokuu- filmatisoinnissa viinaan menevänä kanavanvartijana tai Rauni Mollbergin Aika hyvä ihmiseksi elokuvassa ilmeikkäänä valokuvaaja Hurmeena, mistä hän sai Jussin. Mutta elämän varastaminen on jo terminä niin haastava, että elokuvabloggarin oli pakko se katsoa. Siinä on jotain samaa kuin Psykossa, mutta...

  Kuinkahan kauan muistam ulkoa nämä henkilöt, 14-vuotias Erik ja hänen syöpää sairastava äitinsä, luokkatoverinsa Edmund, Erikin isoveli Henry, poikien vanginvartijaisät, Ewa, jota pojat kutsuvat Kim Novakiksi, mutta tätäkin kauniimmaksi ja Kanon-Berra. Olen lukenut Håkan Nesserin samannimisen kirjan ja sen mysteerien seliykset nimellä Sanningen i fallet Bertil Albertsson? (Kanon- Berra). Selityskirjaa ovat vaatineet lukijat, joita jää kiusaamaan erityisesti kirjassa tehdyn rikoksen tekijä, se kun ei ainakaan kirjassa selviä Olen lukenut varmaa toista kymmentä Nesserin kirjaa, ja Kim Novak tunkee toistuvasti mieleeni - ennen mestaripoliiseja kuten van Veeteren ja Barbarotti. Se palauttaa omia samanikäisen kokemuksia - teemalla lapsuuden loppu - toki aivan eri asteisina. Erik ja Edmund, joista kirja ja elokuva eniten kertovat, taustoitetaan niin yhteiskunnallisesti ja sosiaalipsykologisesti heidän ystävyytensä, yhteisten kokemustensa ja luonnollisen poikamaisen kes...

  Katastrofin jälkeisessä ja ruokapulan valtaamassa maailmanlopun tunnelmissa Ranskassa ränsistyneessä talossa tapahtuu kummia. Talon omistaja teurastaja Clapet on keksinyt nälänhätään teurastaa ja myydä talon vuokralaisille ruoaksi teurastamansa huoltomiehen, tällä kertaa kekseliään klovnin Louisonin. Talossa asuu myös Clapet`n tytär, selloa soittava Julie. Hän inhoaa isänsä touhuja. Louison puolestaan soittaasahaa. Louison ja Julie ystävystyvät. Tämä saa Clapet`n inhoamaan molempia. Julie haluaa pelastaa Louisonin, ja ottaa yhteytta vaihtoehtoiseen kasvissyöjäryhmään troglodisteihin. Elokuva jatkuu paljastamalla talossa asuvien vuokralaisten suhteita. Hauskin on kohtaus, missä Louison esiintyy klovnina televisiossa ja talon asukkaat katselevat ohjelmaa. Raju ukonilma kuitenkin pilaa ohjelmaa. Julien kielloista huolimatta Louison lähtee katolle korjaamaan antennia ja talon asukkaat kiljuvat hänelle ohjeita suunnata antennia milloin mihinkin suuntaan kuvan paranemiseksi....

  1. Mitä yhteistä on elokuvien Happening ja Loma Roomassa naispäärooleilla? Mikä etunimi? Roolinimi Anne, raskaana oleva opiskelija ja eurooppalaisen maan prinsessa 2. Entä sitten elokuvan Loma Roomassa käsikirjoittajalla ja elokuvan Sotilaspoika (Johnny got his gun) ohjaajalla? Kuka? Dalton Trumbo 3. Entä kuka 1916 syntynyt mies esitti pääosaa elokuvassa Loma Roomassa ja asianajaja Atticusta elikuvassa Kuin surmaisi satakielen. Kuka? Gregory Peck 4. Jomman kumman 1. kysymyksen pääroolia esittää 1929 syntynyt nainen, joka myöhemmin kieltäytyy roolista 1.kysymyksen rooliin em. elokuvan pääroolin etu-j:a sukunimen päiväkirjasta kertovasta roolista. Kuka ? Audrey Hepburn 5. Tuon myös vuonna 1929 syntyneen kuuluisasta päiväkirjastaan tunnetun naisen sukuniemikaima on tänä vuonna (2025) kuollut suomalainen miesnäyttelijä ja ohjaaja, jonka etunimessä neljä kirjainta. Kuka ? Kari Frank 6. Hänen tunnetumpi etunimikaimansa esittää Mika Kaurismäen elokuvassa Kolme ...

  Jane Fonda (s.1937) , Vanessa Redgrave (s. 1937) ja Meryl Streep (s. 1949) kolkkona elokuvan tapahtuma-aikana1930-luvulla ja sen pohjana yhteiset lapsuuden muistot kahden ensin mainitun Lilianin ja Julian lapsuuden välillä. Junamatka Berliiniin on hyytävän salamyhkäinen Lilianin vaihtuvien ja mahdollisten turvaihmisten myötä. Yhtä hyytävä on samojen naisten keskustelu kahvilassa Berliinissä tilanteessa, missä Lilian ei vieläkään ymmärrä Heil Hitler-Saksan vaaroja. Kuvaukset niin junan sisätilojen tunnelmista ja höyryvetureiden kulusta niin asemilla kuin talvisessa ylämäessä ovat upeita. Poliittisesti mustien kansalaisoikeuksia puolustavaa, intiaaneja tukevaa ja Vietnamin sotaa vastustavaa Jane Fondaa on mukava seurata Lilianina, joka ottaa vaarallisen tehtävän vastaan Julialta. Vaan ei pääty elokuva suinkaan onnellisesti. Jääköön kertomatta Julian kohtalo, mutta Lilian saa kuulla kirjailijamieheltään "järkevää lohtua" toivottomassa tilanteessa. Välillä mietin ol...

  En ole lukenut Antti Tuurin kirjaa, mutta todennäköisesti sekopäisempi on ohjaajan kuvaus Pohjanmaan yksioikoisista mahco-, sovinismi- ja väkivaltamiehistä, jotka kuvittelivat että jenkeissä ja LA:ssa kaikki heidän kuvittelemansa vapaus ja raha toimivat heidän hyväkseen. Sen sijaan ihmettelen, mikä on ikifiksun Mari Rantasilan motiivi mennä mukaan elokuvaan, jossa hänen roolinsa on rakkaudella pelastaa yksi roisto tai renttu, heidän yhteisen lapsensa tuleva isä No, jotain tolkkua tarinaan tuo äidin paluu Suomeen synnyttämään lapsi. Vauhtia riittää, uskottavuus on lähes miinusmerkkinen, ajattelin laskea kuinka monta suurin piirtein alastonta naista elokuvassa esiintyy, mutta arviolta joka tapauksessa kaksinumeroinen määrä, ilmeisesti pääasiassa jenkkejä kuten enemmistä poliiseistakin, joista yksi nainen

  Aiheeltaan tosi mielenkiintoinen: maailmanpolitiikkaa, vahvaa psykologiaa suggestiota ja hypnoosia myöten. Taas tulee mieleen tuttuni 1960-luvulta Tampereelta, mieleltään herkkä ja älykäs, sekä hypnoosin periaatteet tunteva mies. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1951,Kööpenhaminaan ja todellisuuteen. Mies ryöstää pankin, ampuu kaksi pankin työntekijää, mutta ei poliisia, Andersia, jää kiinni mutta rahoja ei löydy. Henkiin jäänyt Anders kysyy kuulusteluissa, miksi tämä ei ampunut häntä. "Sinä tottelit minua", kuuluu selitys. Pallen - tappajan ja ryöstäjän menneisyyttä ja mukaan tulee Pallen ystävä Björn, jota Anders alkaa epäillä tämän hypnotisoineen Pallen. Mukaan tulevat myös puolalainen hypnoosin asiantuntija tri Rade ja Andersin vaimo Marie. Tämä tapailee Björniä, mitä Anders pitää vihoviimeisenä temppuna.. Kun elokuva tarinana päättyy, kannatta ehdottomasti lukea vielä tarinan historialliset taustatosiasiat

  1. Mitä yhteistä on elokuvien Happening ja Loma Roomassa naispäärooleilla? Mikä etunimi? 2. Entä sitten elokuvan Loma Roomassa käsikirjoittajalla ja elokuvan Sotilaspoika (Johnny got his gun) ohjaajalla? Kuka? 3. Entä kuka 1916 syntynyt mies esitti pääosaa elokuvassa Loma Roomassa ja asianajaja Atticusta elikuvassa Kuin surmaisi satakielen. Kuka? 4. Jomman kumman 1. kysymyksen pääroolia esittää 1929 syntynyt nainen, joka myöhemmin kieltäytyy roolista 1.kysymyksen rooliin em. elokuvan pääroolin etu-ja sukunimen päiväkirjasta kertovasta roolista. Kuka ? 5. Tuon myös vuonna 1929 syntyneen kuuluisasta päiväkirjastaan tunnetun naisen sukuniemikaima on tänä vuonna (2025) kuollut suomalainen miesnäyttelijä ja ohjaaja, jonka etunimessä neljä kirjainta. Kuka ? 6. Hänen tunnetumpi etunimikaimansa esittää Mika Kaurismäen elokuvassa Kolme viisasta miestä yhtä, jonka nimipäivä on 1?.5. Mutta kysytään tuota yhtä viisasta miestä näytellyttä, Kuka? 7. Tuon toukokuussa...

  "Absolutely f****ing insane". Yhdyn mainoslauseeseen ja kysyn: Miksi v****ssa tällaisia pitää tehdä? Elokuva näyttää keinotekoisia ihmissisälmyksiä ja välillä kahta "hyvännäköistä" naista täysin alastomina. Yhteiskunnalliseksi konteksiksi rakennetaan vähäpukeisten naisten taloudellisesti menestyvä tanssiohjelma. Siitä vetää rahat taskuunsa usalaisen elokuvamaailman limainen sovinistikarikatyyri. Toinen on syntynyt toisesta jollain "substancella" . He ovat tavallaan kaksi ja oikeastaan yksi, mutta substancen avulla tai takia riippuvaisia toisistaan. Siinä on ikään kuin sosiaalista ja psyykkistä draamaa , mutta niin iljettävää ja sen seurauksena epäuskottavana, että ellen olisi ajatellut kirjoittaa blogitekstiä yli kaksituntisesta elokuvasta, olisi jättänyt kesken. Vähemmästä kuin minun ikäiseni ihmisen elämänkokemuksesta tuntee taloudellisen eriarvoisuuden ja vallankäytöksen julmat pelisäännöt, ja tämän elokuvan keinoilla niitä ylläpidetään muka ar...

  Pääosassa Anne, syntynyt vuonna 1940 ja opiskelee kirjallisuutta yliopistossa vuonna 1963, kunnianhimoinen ja lahjakas opiskelija joka ei halua lasta, ja abortti on Ranskassa laiton. Rakas tyttöystäväni, olkoon nimeltä vaikka Anna, syntynyt vuonna 1943, minä 1942. Pelkäsimme tuona samana vuonna 1963, että tuo taiteellinen, herkkä, tunteellinen ja lahjakas Anna, humanistisia tieteitä opiskeleva tyttö olisi raskaana, vaikka ei arkijärjen mukaan voinut ollutkaan - eikä sitten ollutkaan. Mutta siinä lähtökohta katselukokemukselleni Annen vaikeita, rajuja, vaarallisia, laittomia ratkaisuyrityksiä. On pakko olla Annen puolella alusta loppuun. Jos joku tuona aikana oli oikeutettua kansalaistottelemattomuutta, niin ihmisen oikeus päättää omasta kehostaan ja sen myötä tulevaisuudesta. Elokuvan visuaalinen rohkeus tekee elokuvasta entistä vahvemman ja uskottavamman kokemuksen Miehet ovat horjuvia, kiertävät ja kaartavat vastuuta ja avun antamista. Ehkä yliopiston opettajassa ilm...

  Olen nähnyt elokuvan varmaan juuri kun se tuli Suomeen. Olin aloittanut juuri työni ns. epäsosiaalisten nuorten poikien, tosin reilusti nuorempien, kuin elokuvan päähenhenkiö Alex, vastaanottokodin johtaja Kannattaa ottaa selvää selityksen elokuvan nimen merkityksestä, se tuo näkökulmaa omaan katsomiseen. Muistan tietenkin myös keskustelut työkavereitteni ja alaa opiskelleitten ihmisten kanssa. Erityisesti väittelyt koskivat sitä, miten päähenkilön toiminta elokuvassa vaikuttaa katsojaan. tuleeko väkivaltaisuudesta, sen ymmärretyksi tekemiseestä yhteiskunnan todellisuudessa pikemmin sankari kuin kuvottavan ääliömäinen roisto. Muistaakseni elokuvan pohjana olevan kirjan tekijä, Anthony Burgess, arvosteli ohjaajaa siitä, että Alex ja porukkansa nousivat elokuvan tulkinnassa aikansa populaarikulttuurin idoleiksi. Kubrick taas pitää Alexin käyttäytymistä yksilöpsykologisena, jopa tiedostamattomana käyttäytymisena. No Kubrickin elokuvat eivät ole minun lemppareitani. Ovatko...

Elokuva sijoittuu vuoteen 1969 ja brittiläiseen tyttöjen oppikouluun. Niin sen aikaisilla naisopettajilla kuin tyttöoppilailla on salaisuuksia, jotka jotenkin selvittävät kummallisia tapahtumia. Pääosan Lydia saa koulussa psykogeenisiä kaatumiskohtauksia ja alkaa uhmata koulun tiukkaa kuria . Ilmapiiri luokassa ja Lydian kotona kiristyy. Koulussa alkavat pian muutkin kaatuilla Lydian tavoin . Kaikki tytöt viedään tutkittaviksi, eikä heistä löydy mitään vikaa, mutta sitä on olevinaan ihan oikein kutsua joukkohysteriaksi. Toki itse elokuvassa välillä viitataan kohdun ja hysterian välisestä suhteesta, sillä jo Hippokrateen, lääketieteen isänä pidetyn lääkärin aikana, tietyn tyyppisiä naisten oireita selitettiin kohdun muutostiloilla. Ja kohtu on kreikaksi hysteria. Samalla "hysteerisyys" yhdistettin naiseen. Vastaaviin oireisiin on tarjottu 1900-luvulle saakka parannuskeinoksi yhdyntää, ja elokuvan tapahtumissakin tähän epäsuorasti viitataan. Elokuvan voi katsoa Cineasti...