Rakkaudesta elokuvaan

Axel Berg   Sokkohaulla arvottu dokumentti vuodelta 2016. En ollut koskaan kuullutkaan mitään Axel Bergistä, (1893 1979) -suomalaistaustaisesta upseerista, tiedemiehestä, visionääristä ja organisaattorista ja punaisesta työn sankarista. Vajaa puolituntia kestävä dokumentti on huolella ja taidolla tehty, eikä sen ansioita ainakaan kokonaan hävitä Putin johtama Venäjän valtion nykypolitiikka: vuoden 1917 vallankumouksen aika hän ei valinnut puoltaan politiikan takia, vaan valtiolta saamansa koulutuksen perusteella. Neuvostoliitossa hänestä tuli nimensä mukaisesti kyBERGnetiikan isä. Hän näki dokumentin mukaan kaikkea sellaista, mitä ei vielä ollut, mutta mikä oli mahdollista. Hän oli tietotekniikan expertti ja internetin edelläkävijä, ja hänen aikanaan rakennettiin laskelmien mukaan toimiva suunnitelmatalous.

Elizabeth ja Ernst   Melodraaman yhden kunnioitetun mestarin, Saksassa syntyneen, mutta USA:ssa vaikuttaneen ohjaajan elokuva toisen maailmansodan tapahtumista ja itärintamalta kolmen viikon loman saaneesta Ernstin kotiseudulleen pommitettuun ja pommitettavaan kaupunkiin, missä hän etsii vanhempiaan kuten myös Elizabeth. He rakastuvat toisiinsa ja onnistuvat menemään naimisiin huolimatta natsi-Saksan juutalaisten tilanteesta ja Hitlerin vallan vastustajien vastarinnasta, vallasta ja keskitysleireistä. Ernstin taustalla on siviilivankien ampumisen jättämät ristiriidat ja syyllisyydet. Kun hän joutuu palaamaan rintamalle Saksan tilanteen ollessa jo lähes toivoton, joutuu hän uudelleen tehtävään huolehtia kolmesta sotavangista. Eräässä arviossa elokuvaa määriteltiin melodraama- huumoriksi. En osaa ajatella sotatilanteen, mielettömyyttä ja tilannetta kuvailevien vitsien olevan huumoria, vaan miesten psyykkinen selviytymiskeino, joka myös joittenkin kohdalla pettää. Elokuvan alk

                                                                  Mikä kotimainen dokumentti? Hei Mitä tarkoitaa tietovisa? Olen huomannut että yleensä se käsitetään, että vastaus pitää löytää omasta tai omista muisteista ja päistä, ja sitten ehkä antaa vastaus blogiin/kysyjälle ja myös muille. Mutta ehkä tietoa voi myös hankkia kaikista mahdollisista hakulaitteista kartuttaakseen omia tietoja. Mitä hankituilla tiedoilla sitten tekee? Blogin pitäjänä olen saanut erilaisia vastauksia sekä tuntemattomilta että nimensä kertoneilta. Nyt tähän kaksiosaiseen Pääsiäisvisaan sain nimellä varustetun, täysin oikean vastauksen, missä vielä yksi itse anatamani vastaus oli korjattu oikeaksi. Kuvassa elokuvassa Äideistä parhain oli Eero ja hänen biologinen äitinsä, roolinimi Kirsti Lahti, ei mamma Signe Skånesta, kuten muistin. enkä tarkistanut ja tässä turkulaisen Pirjo Hintsasen vastauksia kisaan: 1. Adhemar Ferraira da Silva, Musta Orfeus  2. Kauas pilvet karkaavat, Matti

                                                           Kauko (Jussi Jurkka) Göteborgin satamassa   Ohjaaja itse pitää elokuvaa parhaanaan, koska siinä ei ole mitään kaunistelua. Varsinkin päähenkilöt Kauko (Jussi Jurkka) ja Osmi (Anneli Sauli) elävät kuin pakkomielteisesti vaistojensa varassa - intohimoisesti ja raa´asti toisiinsa suhtautuen. Ei "turha sivistys" heitä ainakaan riivaa, vaikka tarina perustuu Mika Valtarin tekstiin. Minun Tarkas-elokuvani on kaksi vuotta aiemmin valmistunut "Olemme kaikki syyllisiä", minkä tarina monesti hylätyn miehen kehityksestä vaikutti jopa koulutus- ja ammatinvalintoihini. Tarkaksen lahjakkuus ei ehkä koskaan saanut sijaa aikansa elokuvakulttuurissa, vaan hän ajautui sivuraiteille ja kuoli asunnottomana eikä saanut kokea myöhempää klassikon asemaansa. Hyvinkäällä asuessani 1970-luvulla tutustuin elokuvaneuvos Kari Uusitaloon, joka on kirjoittanut Tarkaksesta lyhyen kirjan Tarkastelua. Uusitalon kanssa väittelimme mm

  5. Andrey Zvyagintsev: Leviathan (2014) Kuolan niemimaalle sijoittuu symbolisen nimen taakse uljas venäläinen elokuva Leviathan. Annan nimelle kolme määritelmää, joista yksi on väärin. Mikä? Elokuvassa Kolja joutuu massiivisen koneiston uhriksi. 1. Filosofi Thomas Hobbesin kirja valistuneesta, suvereenista vallankayttäjästä, jolle kansalaiset luovuttavat vapautuensa saadakseen valtion suojeluksen 2. S/S Great Eastern, aikoinaan maailman suurin laiva (211 x 25 m) Sen vesillelasku epäonnistui useamman kerran ja se sai väliaikaiseksi nimekseen Leviathan 3. Islantilaisen mytologian mukainen koston hirviö, joka on mm. elokuvan Lamb juonen taustalla                                                                           Kolja vangitaan Kolja joutuu oikeuteen 6.Missä saksalaisessa elokuvassa, joka kuvaa tapahtumia DDR:ssä vuodelta 1956, opiskelijat ryhtyvät "epäpoliittiseen" lakkoon väärin julkaistun uutisen takia, jossa kerrotaan ku

  1. Kuka Helsingin olympiakisoissa kolmiloikan ME-tuloksella voittanut urheilija esiinty ja missä elokuvassa roolinaan Kuolema. 2. Mistä Aki Kaurismäen elokuvasta ovat valokuvan poika - ja kuka - aikuinen nainen - ja kuka? 3. Kuka sama näyttelij elokuvassa Ihmiset suviyössä (1948) Nokia-nimisenä nuorena miehenä ja muistisairaana isänä Isä meidän -elokuvassa (1993). Ketä ohjasivat elokuvat? Nokia Poika ja isä 4. Kuka ruotsalainen näyttelija esiintyy Stig Larssonin kirjan perustuvassa elokuvassa Miehet jotka vihaavat naisia ja islantilaisessa kauhu- ja kansantaruelokuvasa Lamb.

Filosofian ja etiikan ystävänä pitää luonnostaan Fjodor Dostojevskin (kuva) Kirjoituksia kellarista pienoisromaaniin perustuvasta elokuvasta. Elokuvan nimikin on osuva, ja panee väkisinkin miettimään ihmistä, elämää ja yhteiskuntaa myös juuri nyt. Eikä tilannetta vvähennä, että taphtumat osuvat Venäjälle ja Suomen pääkaupunkiin. Olen lukenut, että idea elokuvan tekemiseen on pääosan esittäjän Paavo Piskosen. Ei siis ihme millä antaumuksella hän osansa esittää. Toki Dostojevskin teksti ja vuorosanat vyöryvät sellaista vauhtia ja voimaa katsojan tajuntaa, että ei ehdi kuin hetken ihastua niin siirrytään jo toiseen "totuuteen", ainakin kirjailijan sen hetkiseen joko universaaliseen tai subjektiiviseen sellaiseen. Jos kiinnostaa moinen, niin Areena näyttää elokuvan, ja sen nimi voi osua hyvinkin aikaan jota elämme

Jos haluaa perehtyä otsikon käsitteiden historiaan , niin kannatta ehdottomasti tutustua Selma lageröfistä kertovaan kaksiosaiseen dokumenttiin Selma Lagerlöfin työ ja elämä (2020). Siitä tulee tänään su 24.3. klo 12:15 jälkimmäinene osa TV Ykkösessä, mutta osat voi katsoa myös Areenasta. Dokumentit kertovat 1858 - 1940 eläneen synnynäisesti lonkkavikaisen näisen näkemyksellisyydestä, mielikuvituksen rikastamasta luomisvoimasta ja henkilöhtaiseti rohkeasta kirjailijasta, ensimmäisestä naisnobelistista, naisten oikeuksien ajasta. Selma Lagerlöf tunnetaan myös Suomen ystävänä. Nyt - (ääri)oikeistolaisessa Suomessa- on täysi syy selvittää mitä hyvinvointivaltio tarkoittaa, ei ainakaan hyvinä tai itseään muita parempina pitävien yhteiskuntana. Niin - ja mistä tulee käsite kansankoti.

Tammia suolla on paljon kaadettu, ehkä sekin kerrotaan kirjassa   Sain vinkin elokuvasta kaupungista maaseutuun muuttaneelta ja jo aikaisemmin luontoon ihastuneelta naiselta. Hän ei arvioinut sitä, mutta en ihmettelisi jos kovasti tykkäisi siitä. Elokuva tarinasta ja lähtöasetelmasta minäkin kovasti pidin, mutta jotakin oikaistiin melko kevyesti. Miten tuonne suomaastoon yksin jääneestä tytöstä tulee varsinainen luonnontutkijanero, joka kirjoittaa luonnonilmiöistä useammankin tieteellisen kirja. Ilmeisesti se selviää tarinan pohjana kirjasta. Eikä elokuvan päähenkilönkään, Kyan, roolihahmo minun mielestäni siihen kovin hyvin osu. Niinpä pääjuonniksi aukeavat Kya kaksi rakkaussuhdetta - Tate ja Chase. Tate opettaa hänet lukemaa ja siten ymmärtämään paremmin suon - tai itse asiassa elämän - lainalaisuuksia. Chase sen sijaan itsekin tietoinen omasta vastuuttomuudestaan, mutta jatkaa sitä Kyan kanssa. Lopulta hän yrittää raiskata Kyan, mutta siihen rämelikka on liian vahva. Chase sitten

Jakob ja David, isoäiti ja Monica ja Anne   "Tarkoitatko että me emme voi keskenämme pelastaa elämäämme, vaan että siihen tarvitaan vain rahaa?" Näin sanoo tai kysyy perheen äiti Monica mieheltään Jakobilta. Tätä pidän yhtä omista kokemuksistaan Arkansasissa eläneen ohjaajan elokuvan avainlauseena tarinassa, missä amerikkalaiseen unelmaan takertunut uudisraivaajamies on tullut toteuttamaan identiteettiään. Ja minari puolestaan on hauras korealainen viljelykasvi. Sen hoksaa kotiapulaiseksi Koreasta paikalle tilattu mummo, Monican äiti. Hän auttaa alkuun minaria lähipuron rannassa ikään kuin muistuttamaan niin juurista kuin symboliksi Jakobille vielä mahdollisuudesta - osittaisen katastrofin jälkeenkin. Mummon ja 6-7-vuotiaan pojan Davidin välien selvittely on elokuvan suola, ja isosisko Anne perheen sosiaalinen kitti, varaäiti. Ehkä elokuvan kauneuden, haikeuden ja tasapainoisuuden tunnelma on juuri sama kuin Annen osa. Riitojen ja tilanteitten rauhoittaja ja auttaja, mikä

 on Aarne Tarkaksen Olemme kaikki syyllisiä vuodelta 1954. Se tulee tänään Ykköskanavalta klo 13:25. Ajattelen, että se on vaikuttanut niin opisluainevalintoihin kavatustieteisiin ja filosofian suuntaan, ammatinvalintaan ns. epäsosiaalisten poikien hoitolaitoksiin ja ehkä myöhemmin vielä osallistumiseen kehitysyhteistyöhön Tansaniassa, Ghanassa ja Intiassa. Onkohan sinun, hyvä lukija, jokin vastaava  vaikuttanut vastaavasti elämänvalintoisisi?  Ohjaajan ja elokuvan nimellä löydät lyhyen blogitekstin ja ehkä samaa teemaa koskevia elokuvia. Hyvän arvioinnin elokuvasta voi lukea Niko Jutilan nimellä ja elouvan nimi

Sissy Spacek ja Jack lemmon   Sain Kouvolassa asuvalta ystävältäni ja maailmankansalaiselta Timo Bymanilta kirjan Tulion neljä elämää. Taustalla ovat tapahtumat , kun Timo Byman tuli chileläisen pakolaisen Tulio Gaetzin ja hänen silloisen vaimonsa kanssa työpaik alleni Kiljavan opisto lle ja myös kotiimme Hyvinkäälle. Kirjan on ammattitaidolla koonnut yksien kansien väliin jo lakkautetun Eteenpäin -lehden (sd) toimittaja. Lapsuus vuoristossa, missä nyt jo 74 - vuotiaan Tulion äiti elää vieläkin 102-vuotiaana , nuoruus osin kaupungeissa, kun Salvador Allenden demokratia kumottiin ja CIA : n tukemana Augusto Pinochet kaappasi vallan vuonna 1973. Vasemmistolaisessa MIR-liikkeessä toiminut Tulio vietti pitkiä aikoja vankeudessa ja kidutettuna. Kol mas elämä on aikaa pakolaisena Suomessa ja yhä tärkempinä tehtävinä pakolaisten ja maahan muuttajien auttaminen. Sa malla Tulio opis keli suomea ja ammatin sekä rakensi kehitysmaakauppaliikettä. Nykyis i n Tulio ja suomalaisen va

  Nyt taitaa tulla pelkkää nostalgiaa. Ensinnäkin tyttäreni nimi on Elina, osin Täällä Pohjantähden alla Kivivuoren Elina mukaan. Hänestä tuli sitten Akseli Koskelan puoliso, ja häntä esitti Edvin Laineen samannimisessä elokuvassa Titta Karakorpi. Kesäkapinassa Titta on malliksi ja mainosten luoman kulutuspakon väline - ja lopulta myös uhri. Kuluttaminen kun liittyy omistamiseen ja kun ihmissuhteissakin hänet omistetaan, niin ensin hänestä tulee uhri ja sitten oivan pikkuveljensä (Hannu Oravisto) opastamana. Mainosten kritisointi on aina kuulunut haasteisiini. Kun entisen Kirjatyöntekijöitten liiton kursseilla puhuin opettajana teemasta, sain väliaikaisen kiellon liito ylätasolta opettaa heidän kursseillaan. Liiton jäsenistähän suurin osa oli kirjapainoissa yms. töissä. Postiluukussamme on jo yli 30 vuotta lukenut Ei mainoksia ja puoli tosissani olen ehdottanut paikallislehdille, että voisin maksaa vaikka hiukan enemmän tilauksesta, jos saisin lehden ilman mainoksia. Mainosrahoitt

Morsian Marianne   Onko Uusi järjestys vanha vai uusi vai mahdoton? Tulee mieleen kaikki ns. sisällis- tai kansalaissodat, kun katselee Meksikossa tapahtuvaa köyhien ja värillisten hyökkäystä valkoisen yläluokan juhliessa häitä. Vaan Uusi järjestys on lohdutonta. Kehenkään ei voi luottaa ja lopulta uusi järjestys palaa vanhaan, jyrkkään jakoon rikkaiden ja köyhien välillä. Vai toimiiko morsiamen huoli entisestä palvelijastaan, jonka pitäisi päästä leikkaukseen. Ja miten toimivat nykyiset rikkaitten värilliset palvelijat ja työntekijät. Ja miten käy "kapinan" aloittaneitten? Elokuvan tarjoama kuva ei mairittele sen enempää köyhiä ja värillisiä kuin valkoista yläluokkaa. Ja kun rahaa saadaan joittenkin vapauttamiseksi, sekin osoittautuu bluffiksi. Hurjaa ja raakaa katsottavaa. Ihmettelen ettei tullut uniin. Ehkä auttoi kun yölukemisenani kahlasin parikymmentä sivua Outi Lauhakankaan Sitaattimestarin muistelmia (1998) elämästä, yhteiskunnasta, hyvästä ja pahasta, oikeasta

  Ja taas ammutaan USA:ssa. Niin ja naisen rinnat ja miehen penis pannaan oikeaan asentoon. Ja paljon otteita vanhoista, pitkälti Film noir - elokuvista. Valitettavasti vain harvat tuntuivat tutuilta tai sitten jotenkin epämääräiseltä kaksimielisyydeltä. Sinänsä toki mielenkiintoinen kollaasikokeilu varsinkin amerikkalaisen elokuvan ystäville. Niissähän sattuu ja tapahtuu, vakoillaan, ryypätään, juonitellaan, valehdellaan ja palkkamurhataan. Niin ja sitten keksitään ulkopuolinen paha ja syyllinen - natsi-Saksa naurettavassa juustonhajuisessa salajuonessa, jolla koko Amerikka yritetään rei'ittää pirstaleiksi. Osa huonoista tähdistä menee kun ei itse ole nähnyt noita 1940-luvun elokuvia, ja kaksi tähteä niiden käytöstä. Mustavalkoisuus sopi teemaan.

Naisen osuus Monopolyn historiassa selviää dokumentissa   Samana päivänä kun täytin 12 vuotta, pidimme maastopyöräilykilpailut Kaarinan hiekkakuopilla. Viestikisan viimeiselle kierrokselle lähdin ensimmäisenä, mutta perääni ampaisi minua pari kolme vuotta vanhempi "kivitalon" poika. Takasuoralla hän oli ohittamassa minua, kun ohjaustankomme tarttuivat toisiinsa. Seurauksena kaaduimme minun puolelleni. Niinpä vietilauantai-illasta suurimman ajan ns. läänisairaalassa. Vasen solisluuni oli mennyt poikki. Vaan sehän ei haitannut pelaamasta Monopolia, jonka olin saanut syntymäpäivälahjaksi. Isäni osallistui yleensä lähes kaikkiin harrastuksiini. Hän oli aika haka Monopolissa hankkimalla aina oranssin väriset Liisan-, Snellmanin- ja Unioninkadut, joihin oli suhteellisen halpaa rakentaa hotelleja ja joutua kun pääsi ns. Vankilasta. Voisin kertoa vaikka mitä. Luulen että vieläkin osaisin ulkoa kaikki ruudut Korkeavuorenkadusta, yhteismaista, sattumista, asemista, laitoksista ja Hel

Elina Salo   Reilu viikko sitten 70 -vuotta sitten täyttänyt Marjaana Mykkänen on tehnyt ties milloin dokumentin Elina Salosta, naisesta joka on yksi niistä Elinoista, joiden mukaan tyttäreni etunimikin on Elina. Elina Salo (s. 1936 maalaistalossa) opettaa dokumentissa, ettei pidä olla liian varovainen. Ja ettei saa unohtaa, mitä lapsena on ajatellut ja mistä haaveillut. Niinpä hänestä on tullut pitkän linjan poliitikko, maailmanparantaja, nuoria kunnioittava luonnonsuojelija. Dokumentti poukkoilee ja kertoo rakastetun näyttelijämme nuoruuden etsinnästä ja harha-askelista.       Yht´äkkiä ollaankin Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat -elokuvassa. Miten Elina Salo ravintola Dubrovnikin omistajana, rouva Sjöholmina, joutuu sanomaan irti työntekijänsä, ja miltä se tuntuu. Sitä dokumentti ei kerro, miten hän sitten rahoittaa alkuun ravintola Työn. missä Peter von Bagh Silu Seppälän kateenkorvan sijasta tilaakin pullon Koskenkorvaa. Uskallan tulkinta kuitenkin että se tarina on askel

Elokuva on kuvattu kaitafilmillä   Elokuva kertoo kirjallisuuden nobelistin, ohjaaja Annien ja hän jo aikuiseksi ehtineen poikansa Davidin tekemästä tarinasta. Kuvallisesti se on tallennettu perheen kaitafilmeistä vuosilta 1972 - 1981. Kameran takana on useimmiten filmin valmistuessa jo keuhkosyöpään kuollut ja Anniesta eronnut mies Philippe, nobelisti Annie ja heidän filmin alkaessa 3- ja 7-vuotiaat pojat Eric ja David, sekä Annien työväenluokkataustainen äiti. Elokuvan ääni on jälkeenpäin päälle selostettu Annien ääni. Suurin osatapahtumista on kotoa ja matkoilta. Aluksi kaitafilmillä on paljon maisemia ja esineitä, mutta kirjailija kertoo miten henkilöitten, miten mm. matkojen kuvaukset siirtävät muistot yhteiskuntaa ja ihmisiin. Ehkä Annien äiti ratkaisee näkökulmaa, hän tavallaan osoittaa matkailemisen ulkokohtaisuuden ja vieraantumisen. Sitä myötä tapahtuu myös vähitellen Annien ja Philippen etääntyminen ja välien viileneminen. Matkat kohdentuvat yhteiskunnallisesti

Selma Lagerlöf   Jos jollekin dokumentille haluan antaa täydet tähdet, niin tälle. Ja sekin liittyy muistoihin ja tunteisiin enemmän kuin järkiajatuksiin. Ruotsin ja ruotsin kielen rakkauteni on lähtöisin kotoa. Äitini(1914 - 2003) äidinkieli oli ruotsi, eli näkövammaisena lähes koko elämänsä ja teki kaikkensa, jotta hänen pojalleen, minulle, tulisi parempi elämä. Oppikoulussa toisen kotimaisen kielen opettaja Karin Miettinen on kuvissa kuin Selma Lagerlöf (1858 -1940) ja niinpä aloin lukion jälkeen lukea Turun Yliopistossa (niin se silloin kirjoitettiin) ruotsinkieltä. Ja yhdeksi ikimuistoiseksi kaunokirjallisuuden lukemiseksi saamme Gösta Berlings saga n. Tiedän kaikenlaista irtotietoa Selma Lagerlöfistä, hänellä on synnynnäinen lonkkavika, hän elää monien ikäistensa sisäisten, mielikuviensa kautta, hän on lesbo, hän saa ensimmäisenä naisena Nobelin kirjallisuuden palkinnon, hän kirjoittaa romaanin Jerusalem , jonka mm.tanskalainen Bille August ohjaa myöhemmin. Nyt menee sekai

Elokuvaihmiset Chris ja Tony Fårössä   Visbyssä onnistuin perheen harmiksi pilaamaan kameran filmin 1980-luvulla, Ingmar Bergmanin useimmat elokuvat olen nähnyt ja lukenut Håkan Nesserin dekkarin Den sorgsne busschauffören från Alster. Viime mainitussa poliisit seikkailevat saarilla etsimässä surullista bussinkuljettajaa. Ingmar Bergman on elokuvaintoilijalle niin tuttu ja tärkeä, että joskus tuntuu vähintään kummalliselta, että hänen "pyhäinjäännöksillään" tehdään elokuvaa. Toki Bergmaninkin historia sisältää ties mitä kummallisuuksia kuten monien kuuluisien taiteilijoiden, mutta minulle hän on ruotsalainen mestariohjaaja . Toki väkisinkin Toki Tonya kokemattoman Chrisin muokkaama elokuva elokuvassa on tapahtumiin nähden uskottava ja kiehtovakin, mutta alati välähtävät tutut elokuvat taustakuviona sotkevat ajatuksia. Mainitsenpa yhden harvinaisen herkun, vieraantumista kuvaava Marionettien elämästä vuodelta 1980, kun Bergman oli veropakolaisena Länsi-Saksassa. Kohtau

Tea Ista   Linköping, Tollhättan, Vadstena, Malmö, Tukholma - minulle tutut paikat - eivät tuota Aila Meriluodon käsikirjoittamaa   elokuvaa minulle kovin mieluisaksi. Ehkä jo Risto Jarvan Työmiehen päiväkirjassa Juhani ( Paul Osipov ) tuntui minusta keinotekoiselta ja töksähtävältä. Ei osunut yksiin Kansallisteatterin ammattilaisen Sannan ( Tea Ista 1932 - 2014)) ja taidemaalari-amatöörinäyttelijän Peterin (Paul Osipov) rakkaustarina säväyttämään, vaikka aineksia ja asetelmaa riitti. Toki tarinan lopun saattoi aavistaa, ja onneksi siinä Sannan ystävänsä kanssa helpottuneena nauroi. Seitsenvuotisen leskeyden jälkeinen miehen kosketus ja odotus täyttyi, mutta lyhyet miehen ehdoilla tapahtuneet tapaamiset ja rakastelut - niin ehkä en sano niistä muuta kuin että Sannan tyhjä olo Peterin lähtiessä ties kuinka monta kertaa ei sekään ottanut tulta. No, neljä vuotta myöhemmiin ammuttuun Olof Palmeen molemmat roolihahmot olivat tyytyväisiä.

Maarit   Maaru Tang Pelon maantieteessä, Neitoperho Eevi, Skavabölen poikien äiti - ja nyt transsukupuolinen Maarit. On siinä Kokkolan naisella annettavaa. Erinomaisen hieno fiktio, jota aloin katsoa etsiäkseni näkökohtia elokuvaan Crying Game, missä transnaista esittää mies, tässä taas Leea Klemola. Suomalaisessa tarinassa ei ole kysymys myöskään lähes sisällissodan kaltaisista olosuhteista, vaan Tarja Halosen ajan sukupuolesta itse päättämiseen. Maarit houkuttautuu tilanteeseen, missä ajattelee miestaustansa takia osaavan auttaa aviokriisissä elävää Samia. Suhde menee kuitenkin överiksi niin Maaritin omien ristiriitojen kuin Samin ja tämän vaimon reaktioiden takia. Parhaiten Maaritia ymmärtää murrosikäinen tytär Pinja. Hän puhuttelee elokuvan lopulla Maaritia isäksi, mitä tämä on hänelle pitkään ollut. Ohjaaja ei onneksi leimaa Maaritia pelkäksi erityisryhmän edustajaksi, vaan antaa hänen kasvaa kohti täydempää naiseutta, joka toki törmää vallitseviin normeihin - ja omaan roso

Rauni Luoma (1911-96)   Agraari-Suomen muuttumista teollisuus-Suomeksi tekivät Matti Kassila ja erityisesti Rauni Luoma Hella Wuolijoen Niskavuoresta tekstin kautta myös kansallisesta sosiaalisen ja autoritäärisestä demokraattisen. Elokuva valmistui kun ohjaaja oli 60 -vuotias ja Rauni luoma 73 -vuotias. Oli nähnyt elokuvan varmaan aika uutena, mutta Niskavuoren paatokset olivat nyt saaneet ehkä poliittisemman sävyn. Uskottavasti ja ilman turhaa fyysistä väkivaltaa käydään tuo vastakkaisten elämänarvojen tai tapojen välinen taistelu läpi, ja vahvat naiset käyvät henkien taistelun, joissa kumpikin joutuu luopumaan sovinnon saavuttamiseksi. Rauni Luoma tekee sovinnon niin Jumalan kuin maan kanssa ja Satu Silvo itsensä ja  - niin - ylpeytensä. Ehkä elokuva voi olla myös Kekkosen ajan alun, punamullan tai jopa hyvinvointivaltion ennuste, mutta kun kuuntelee mestarillisen Rauni Luoman maata, Jumalaa ja Niskavuorta puolustavat puheenvuorot, on niidenkin kirjoittajan sanomaa kuunneltava,

 Isä. Miehen työ ja Radio tekee murron. TS antoi niille kaikille neljä tahteaä. Lienen itseksin kirjoittanut niistä blogtekstin