Tekstit

Svenska dagen på båda inhemska med svaren

-
  Svenska dagen - Ruotsalaisuuden päivä Tietovisa Ruotsista, myös draamaelokuvien kuin dokumenttien kautta 1. Minkä tapahtuman muistoksi Svenska dagenia vietetään Suomessa? 2. Turussa on yhden muistoon liittyvä henkilön patsas. Missä, kenen ja miksi? 3. Kuka ensimmäinen nainen, tunnettu Suomen ystävä sai kirjallisuuden Nobelpalkinnon ja minä vuonna? 4. Kotimaisessa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä Esko Nikkari tekee kauppaa viikatemiehen kanssa elämästä ja kuolemasta. Missä tunnetussa ruotsalaisessa elokuvassa on samantyyppinen kohtaus missä elämästä ja kuolemasta pelaa keskiajan ritarina Max von Sydov?4. 5. Kuka on ohjannut elokuva Tyttökuningas (The Girl King), kenestä se kertoo ja missä Suomen historiallisen linnan museossa sitä on kuvattu? 6. Missä Ingmar Bergmanin elokuvassa äitiä ja tämän laiminlyömää tytärtä esittävät Ingrid Bergman ja Liv Ullman? 7. Tässä elokuvassa/TV-sarjassa esiintyvät mm. Pernilla August ja hänen kaksi tytärtään Alba sekä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tia Kouvo: Mummola (2023) ***

-
  Tuttua vai liian tuttua. Tietenkin alan miettiä omia joulujani. Aloitetaan oman lapsuuteni jouluista. Siellä ei koskaan ollut kukaan isovanhemmistani, He olivat kaikki mullan alla. Oma isäni oli viisi vuotta rintamalla viettänyt mies, hänelle kelpasi viima, ja tyypillista kyllä hän osallistui monella tapaa joulun tekemiseen - ruoan laittoa myöten Ja tykkäsi alkoholista ennen aterioita - varsinkin kinkun syömistä - koska silloin se meni päähän, ja vapautti ties mistä. Vaan oli hän varmaan kahdesti joulupukkikin, joka "suukon sai" äidiltäni. No - oli hän mukana minunkin lasteni jouluissa, mutta ei ainakaan sellaisena kuten elokuvan vaari. Mutta entä minä. En tiedä - sen paremmin omien lasteni kuin lastenlastenikaan jouluista. En ainakaan kakannut olohuoneen lattialle, mikä oli ehkä elokuvan selvä ylilyönti. Muutenkin elokuvat tyypilliset sukulaiaten välien selvittelyt alkoivat tylsistyttää, olivat ne sitten osuvia tai liiankin itsestäänselviä, ja lasten suustakin
6 kommenttia
Lue lisää

Svenska dagen - Ruotsalaisuuden päivä

-
  Frågespel om Sverige med hjälp av drama- och dokumentärfilmer 1. För vilken historisk händelse firar vi Svenska dagen i Finland? 2.I Åbo finns det en staty av en person, som ansluter till minnet . Vems, var och varför? 3. Vem, en känd vän av Finland, var den första kvinnan, som fick Nobelpriset i litteratur? 4. I den inhemska filmen Kivenpyörittäjän kylä handlar Esko Nikkari om liv och död med liemannen. I en känd svensk film spelar medeltidens riddare Max von Sydow också om liv och död. Vad heter filmen och vem regisserade den? 5.Vem har regisserat filmen The Girl King, (Tyttökuningas) .Vem berättar den om och i vilket historiskt slott har mest av filmen spelats? 6. I en film av Ingmar Bergman vansköter mor sin dotter. Vem spelar mor och vem dotter och i vilken film? 7. I den här filmen/TV-serier spelar mm. Pernilla August och hennes två döttrar Alba och Asta Gamma och Alma Pöysti från Finland. Filmen grundar sig på romanen Händelser vid vatten. D
Lähetä kommentti
Lue lisää

Peter Weir: Huviretki hirttopaikalle (1975) *****

-
Kuva
Huviretkellä   Huh, miten mieltä vahvasti askarruttava elokuvakokemus lähes puolen vuosisadan takana. Se kertoo yhteiskunnallisista luokkaeroista, yhteiskunnan ylläpitämä orpokoti ei ole yhtä arvokas kuin tyttöjen hyväntekeväissyysvaroilla ylläpidetty sisäoppilaitos, Australian alkuperäisasukkaitten ja englantilaisten maahanmuuttajien välit eivät ole automaattisesti kunnossa, selvittämätön nuorten tyttöjen katoaminen heidän päästyään synkkähenkisestä, suljetusta laitoksesta villiin ja vapaaseen luontoon fallossymbolisine vuorenhuippuineen rikkoo lopulta niin sisäoppilaitoksen kuin koko paikallisyhteisön. Sitä voi kuvata myös kausaaliseksi kertomukseksi, mitä mistäkin yhteiskunnallisesta vääryydestä seuraa Kuitenkaan ohjaaja mitenkään selvästi vihjaa ketään yksilöitä syyllisiksi tai katoamisten selittäjäksi. Ja mitähän tarkoittaa kun yksi tytöistä Miranda, jota verrataan Botticellin maalauksiin, kertoo parhaalle ystävälleen, orpokodista tulleelle Saralle, ettei hän elä enää kauan
2 kommenttia
Lue lisää

Askhar Farhadi: Sankari ****½

-
  Yli kaksi tuntia kestävä jannittävä ja koukeroinen tarina Iranista Velkavankeudessa istuva mallivanki Rahim saa rakastetultaan tämän löytämän laukun, jossa on seitsemäntoista kultarahaa. Niillä hän voisi maksaa osan velastaan paikallisvaltuutetulle, mutta päättääkin palauttaa rahat niiden kadottajille. Pian Rahimista, houkutuksen torjujasta tehdään julkisuudessa televisiota myöten sankari, kunnes velkoja kääntää ainakin katsojan ajattelun toiseen suuntaan, kun kertoo oman näkemyksensä sankaruudesta. Riittääkö siihen lain ja velvollisuuden täyttäminen. Sosiaalinen median vaikutus on valtava, se voi pila hyväntekeväisyysjärjestön ja vankilankin maineen. Luen juuri Pajtim Statovcin kirjaa Lehmä synnyttää yöllä . Tulee mieleen sen kohdat, joissa milloin Kosovossa, milloin Suomessa mihinkään ei voi luottaa, kaikki valehtelevat, ainakin joistakin näkökulmista Niin käy helposti Sankariakin katsoessa, mutta ei voi ajatella, mitä ohjaaja ajattelee teemasta. Pääteema liene
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti Suomi on Ruotsalainen I (2015)****½

-
  Kävin eilen Turun Kaupunginteatterissa katsomassa Pajtim Statovcin teokseen Tiranan sydän perustuvaa erinomaista, samannimistä näytelmää. Sen pääteema on yksilön identiteetin, lähinnä sukupuolisen ja seksuaalisen rakentuminen - tai rakentaminen. Tänään törmäsin Yle Areenan tarjonnassa otsikon dokumenttiin ja varsinkin kahteen ensimmäiseen osaan Siinä on kysymys erityisesti suomalaisten kansallisesta identiteetistä. Poimin muutamia mainioita yksityiskohtia. *Sellaista valtiota kuin Ruotsi-Suomi ei ole koskaan ollut. 1100-luvulta 1800-luvun alkuun vain Ruotsi. *Ruotsin lait koskivat yhtäläisesti koko valtakuntaa, sen eri alueita ja niitten asukkaita *Kukaan neljästä haastatellusta ei tiennyt, että Ruotsiin kuuluin Suomen alue tasavertaisena alueena noin 700 vuotta *Helsingin edestalla Ruotsin rakentama aikansa korkeatasoisin puolustuslinnake Viapori eli Suomenlinna tunnetaan nyky-Ruotsissa nimellä Sveaborg eli Ruotsinlinna. *Aikana, jolloin nykyinen Suomi ei olut
1 kommentti
Lue lisää

Kaksi lyhytelokuvaa

-
  Katsoin uudelleen muistisairaudesta tai ehkä uudesta. toisesta näkökulmasta tapahtumiin kertovasta Teemu Nikin lyhytelokuvasta Tuulikki . Ehkä jotakin aukesi lisää eka kerrasta. Koskettava sanoma ja vahvat roolityöt. Elämänkumppanini sairasti ja menehtyi Alzheimeriin. Kesto 14 min. Toinen oli Kamar Auderus Ahmedin elokuva Yöpysäkki . Elokuvan kaikki henkilöt ovat mustaihoisia, mutta tarinan kohtalokkaat ja arvoitukselliset tapahtumat sattuvat ilmeisesti Suomessa - maisemasta ja ohiajavasta linja-autosta päätellen. Kesto 12 min. Ainakin minun kannatti katsoa. Sain taas uutta pohdittavaa ja kaikkea muuta kuin selkeitä vastauksia. Katsottavissa Yle Areenassa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mike Nichols: Miehuuskoe (1967) ****

-
  Itsekin elokuvan otsikon varsin myöhään "suorittaneena" en varmaan silloin 1960-luvulla kovinkaan paljon tarinastaymmärtänyt. Nyt katsoin uudestaan, ja aloin miettiä tai muistella miehuuskoetta itseäni 15 vuotta vanhemma naisen kanssa. Hän oli silloin jo selvästi yli 50 vuotias. Ehkä sen olisi pitänyt ola minulle ensimmäinen, mutta siis noin 15 vuotta aikaisemmin. niin ymmärtäväistä ja lämmintä yhdessä, olimmehan kumpikin sosiaali- ja lastensuojelutyöntekijöitä. Nyt itse tarina tuntui välillä aika uskomattomalta loppuratkaisua myöten. Mutta varsinkin elokuvan vanhempi nainen mrs. Robinson, ohjaajan vaimo, Anne Bangroft . tekee rohkean ja toki uskottavan rooli. Eikä uransa nousuun saattanut Benjaminin tehnyt Dustin Hoffman jää jälkeen. Hänet kyllä muistan parhaiten olokuvasta Pieni suuri mies. Simon&Garfunkelin kauniit laulut jäävät taas ja toivottavasti unimusiikikseni.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Asa Helga Hjörleifsdottir: Kirje Helgalta (2022) Kirje Helgalta ***½

-
  Olen lukenut toki niin islantilaisia kirjoja kuin katsonut maan elämää koskevia elokuvia. Viime mainituissa jylhät ja karut maisemat sekä lampaat ja perinteet ovat tärkeä osa tunnelmaa. Vuoteen 1940 sijoittuvassa elokuvassaviitataan ehkä perustelemattakin Euroopan mantereella riehuvaan sotaan, muuten kuvataan naisen ja miehen välistä rakkaudestta ja sen puutteesta. Niin Helga kuin kuin Bjarni ovat naimisissa, mutta eivät keskenään eivätkä onnellisesti. Luonnollisesti miettii tekeekö Bjarni oikein, kun yrittää säilyttää - tai olla luopumatta mistään -vaimostaan Unnuri tai Helgasta työstään tai Islannista kotimaanaan. Eivät sovi kaikki kohdat Kristiina Halkolan upeasta Ei, en halua puolikasta tulkinnasta Kirje Helgalta yrittää pakottaa Bjarnin miettimään tekojaan, mutta elokuvan "taiteellisuus" siinä, mitä tapahtuu, sekottaa ainakin minun käsityksiäni. Itse asiassa asetun ehkä Unnurin puolelle - tai en ainakaan Bjarnin. Väkisinkin tulee mieleen myös islantilai
2 kommenttia
Lue lisää

Alice Rohrwacher: Corpo celeste ( 2011) ****

-
Kuva
                                                                       Pappi, krusifiksi ja Marta Turun Itsenäisyyden puistosta pantiin ainakin toistaiseksi piiloon ympäristötaideteos Carro celeste eli Taivaansiniset vaunut, Elokuvassa en ole mitenkään varma, onko vaunut muuttunut ruumiiksi/kehoksi vai (taivaan)kappaleeksi. Oletan että auton katolta pudonnut krusifiksi on tuo taivaansininen keho, ja sen putoamisesta syytetään 12-vuotiasta Marttaa, mikä tarkoittaa Valtiatarta Koen elokuvan kauniin hienovaraiseksi kasvukertomukseksi syvän tekopyhässä Calabrian maakunnassa. Siellä kirkon henkilöstön lahjonnan ja kiipeilyn todellisuus, Martan ensimmäiset kuukautiset ja seudun likaisen ruma maisema ovat tosi kaukana raamatun ulkoa oppimisen ja konfirmaation eli aikuiseksi vahvistamisen ylevistä seremonioista. Marta ajautuu ristiriitaan niin seurakunnan kuin oman sukunsakin kanssa konfirmaation lähestyessä huipentumaansa. Siellä sentään isosisko puolustaa Marttaa. .
6 kommenttia
Lue lisää

Justine Triet: Putoamisen anatomia (2023) ****½

-
Kuva
Martha   Kaksi ja puolituntinen psykologinen oikeusnäytelmä. missä ratkaistaan tekikö aviomies itsemurhan vai työnsikö vaimo hänet kolmannen kerroksen ikkunasta alas kopautettuuaan tätä ensin päähän. No - okeus päätti vapauttaa vaimon, mutta se ei saa katsojaa - ainakaan minua - vakuuttuneeksi tuomion oikeudenmukaisuudesta. Ehkäpä juuri se ansaitsee nuo runsaat tähdet. Minulle tulee mieleen lempikirjailijani, norjalaisen Karin Fossumin teos Rakas Po ona . Kirjan viimeisellä sivulla rikospoliisit Konrad Seijer ja Jakob Skarre miettivät keskenään, onko heillä oikea murhaaja häkissä. Putoamisen anatomian vaimo Martha, mies Samuel ja melkein sokea poika Daniel sekä oieuden henkilöt tekevät vakuuttavaa työtä. Varsinkin noin kymmenvuotias Daniel on kaikessa horjuvuudessaan ja epävarmuudessaan uskottava. Tunteita saatikka sentimentalisuutta ei päästetä pintaan, pikemminkin kliinisen uskottava kuvaus eräästä avioliitosta ja sen kipukohdista. Myös julkisuus ja media ovat mukana, mikä t
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aki Kaurismäki: Laitakaupungin valot (2005) *****

-
Kuva
Laitakaupngin alamaailmaa   Yövartija Koistinen – työväenluokan Raid Yövartija Koistinen Aki Kaurismäen Laitakaupungin valoissa tuo mieleen Tapio Piiraisen entisen alamaailman torpedon Raidin. Eikä tietenkään vähiten siksi, että sekä Koistinen että Raid käyvät nakkikioskilla ja saavat lohtua ja välittämistä nakkikioskin myyjältä. En lakkaa ihmettelemästä, miksi monet arvostelijat eivät suitsuta Kaurismäen uusinta kuten trilogian aiempia mestariteoksia, kauas karkaavia pilviä ja miestä vailla menneisyyttä. Ehkäpä arvostelijatkin kaipaavat sitä toivoa ja optimismia, mitä yhteisöllisyys Kaurismäen trilogian aiemmissa elokuvissa synnyttää. Yövartija Koistinen jää yhtä yksin kuin aikanaan tulitikkutehtaan tyttö, joka tappoi rotanmyrkyn avulla niin tulevan lapsensa vastuuttoman alullepanijan kuin kylmän kyyniset vanhempansa. Tapio Piiraisen alamaailman kasvatti Raid ei jää yksin. Hän saa tuekseen nakkikioskin Tarjan rakkauden ja moraalisesti suoraselkäisen komisario Janssoni
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jarmo Lampela: Rakastin epätoivoista naista (1999) ****

-
  Jos Tove Idström on käsikirjoittanut (mm. Liian paksu perhoseksi) ja Jarmo Lampela ohjannut (mm. episodielokuva Joki) voi luottaa, että saa nähdä kohta myös sisällöltään kaunista - rakkauden voittoa. Etunimikaimani, jota esittää Juha Kukkonen, on tarpeeksi naiivi ja hyväuskoinen ollaksen uhoamatta muitten miesten tavoin, ja samalla anteeksi antava ja vastuullinen. Hän tapaa Maaritin (Maija Junno),joka odottaa neljättä lastaan Nopeatempoinen, paikasta ja ihmisistä lähiön asunnoissa, uimahallissa, päiväkodin pihalla ja pubissa vaikeuttaa joskus mukana pysymistä. Yhtään väkivaltaista kohtaa en muista, mutta elämän tunteiden ristiriitaa kylläkin. Näkyy viikon verran Areenassa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jean Renoir: Aamiainen ruohikolla (1959) *****

-
Kuva
                                                                          Aamiainen ruohikolla   Riemastuttava, sadun- ja taianomainen kertomus teknologisen kehityksen ja keinohedelmöityksen yhteenotosta luonnonjärjestystä, Dianan temppelin paimenen huilun soiton nostattaman myrskyä ja lähes koskemattomatonta maaseutua vastaan. Ehkä elokuvan opetus on, että onnen löytää alistumalla luonnonlakeihin. Voi myös ajatella, että on kysymys poliittisesta taistelusta pohjoisemman Euroopan teollisen tehotuotannon ja Välimeren maiden maatalousvaltaisen elämänmenon välillä. Ja tämän REnoir kertoo huikeassa väriloistossa, isänsä maalauksiin sulautuvissa maisemissa. Kuvat luonnosta, kauniista, rohkeasta ja viisaasta Nenettesta, Vespa-ajelut vanhoilla hiekkateillä lumoavat jopa televisioruudulla katsojan hyvän mielen tunteeseen. Keinohedelmöitysprofessori Alexsis Euroopan presidenttiehdokkaana lähes teknologian "Hitlerinä" muuttuu - kuinkas muuten, niin luonnollisuuden kuin naisen
2 kommenttia
Lue lisää

Aki Kaurismäki: Kauas pilvet karkaavat *****

-
Kuva
Ilona hovimestarina   Tässä tarinassa Aki Kaurismäki kertoo ehkä selvimmin ja kauneimmin mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä pitäisi tehdä. Todennäköisesti elokuvan harrastajat tietävät tai muistavat elokuvasta hyvinkin paljon sellaista mitä itse en. Tänään Teema tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää. Niinpä tarjoan tarkasteltavaksi esim. seuraavia yksityiskohtia. *Lauri tulee irtisanotuksi raitiovanunkuljettajan tehtävästä kilpailuttamisen ja yksityistämisen seurauksen. Millä tavalla tai perusteella vuoropäällikkö valitaan irtisanottavat ja kuka esittää irtisanojaa. * Laurin ja Ilonan kotona on heidän kuolleen poikansa valokuva kirjakaapin päällä. Kenen silloin todellisuudessakin kuolleen näyttelijän kuva? Ilona käy elokuvassa myös hänen haudallaan. * Minkä niminen perinteinen ravintola elokuvassa menee konkurssiin ja minkä nimisen ravintolan entisen ravintolan työntekijä perustavat. He saavat rahoitusapua rouva Sjölundilta, konkurssiin menneen ravintolan entisel
3 kommenttia
Lue lisää

Dokumentti: Tarina Ruotsista 1921 - 2023

-
Kuva
Tage Erlanderia, kuvassa ravintola Kvarnenin seinällä Tukoholmassa ei mainita dokumentissa   Vuonna 1921 Ruotsissa käytiin valtiopäivävaalit. Niissä oli kaikilla aikuisilla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Elettiin murrosaikaa - köyhyyttä ja työttömyyttä ympäri maata. 1930-luku alkoi Ådalenin laukauksilla, missä puolustusvoimat ampuivat viisi mielenosanottajaa, jotka vastustivat rikkureitten käyttöä. Alkoi Per Albin Hanssonin pääministerikausi, jonka tavoitteena oli yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Saltsjöbadenissa päästiin sopimukseen, missä työehdoista sovittiin työnantajien ja työntekijöiden kesken ilman valtiota. Elettiin Alva ja Gunnar Myrdalin aikaa. Sosiaalisen asuminen, hygienia ja lastensuojelu saivat tilaa, mutta toisaalta myös rotubiologia, kallojen mittaus ja sterilointi. Otettiin käyttöön käsite sisäiset viholliset. Romanit ja kiertolaiset olivat vainottuja. Toisessa maailmansodassa Ruotsi pyrki olemaan neutraali. Talvisodassa Suomea lähti puolustamaan noin 10.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dokumentti: Tarina Ruotsin historiasta 1809 - 1921 ****½

-
Kuva
Ruotsi  reilu sata vuotta sitten   Olen heräämässä olympiakisojen aivoja turruttavasta unesta. Ehkä siksi kirjoitin eilen blogitekstin elokuvasta Heräämisiä , missä katatooniseen tilaan vaipuneet ihmiset herätetään lääkehoidon avulla. Onneksi oma tilani ei sentään päätynyt katatoniaan. Puolifiktiivisestä elokuvasta hyppään historialliseen dokumenttiin Ruotsin historiasta ehkä juuri siksi, että se alkaa vuodesta jolloin Ruotsi joutuu sodan seurauksena luopumaan Suomesta. Niinpä se alkaa kun Ruotsin kuninkaaksi valitaan Bernadottesuvun Kaarle XIV Juhana . Hänen toivotaan valloittava Suomen takaisin 700 vuota vallinneeseen yhteiseloon. Vaan siihen hankkeeseen mies ei lähde. Dokumentti siirtyy kuvaamaan köyhää, maaseutuvaltaista, vanhakantaista ja perin eriarvoista maata, missä kirkolla ja papeilla on erityisen paljon valtaa. Painetta muutokseen alkoi tulla kuitenkin mm. Tanskasta ja Saksasta. Skånessa 1849 syntynyt August Palm oli ahkera työväen aatteen julistajaa ja, vaikka ri
2 kommenttia
Lue lisää

Penny Marshall: Heräämisiä (1990) *****

-
Kuva
Tässäkö päähenkilöt?    Lienee ensimmäinen ns. aikuisten elokuva, jonka olen käynyt katsomassa poikani kanssa ehkäpä noin vuonna 1993. Elokuvasta tulee helposti mieleen  esim. Yksi lensi yli käenpesän, missä kritisoidaan sähköshokkeja ja erityisesti aivojen lobotomia leikkauksia. Heräämisissä tunnelma rauhallisempi, ja aiheeseen sopii jonkinasteinen sentimentaalisuus - ainakin minulle - tunneihmiselle. Elokuva kertoo päähenkilön, Leonardin ( Robert D e Niron ) kohdalla Parkinsonin taudin myöhempänä seurauksena katatooniseen tilaan vaipumisesta. Lääkäri, Malcolm Sayer ( Robert Williams ) , löytää kuitenkin lääkityksen , jonka avulla tapahtuu potilaissa heräämisiä. Sen seurauksena Leonard rakastuu muistaakseni sairaanhoitajaan tai yhden potilaan tyttäreen Paulaan  ( Penelope Ann Miller ). Leonard alkaa myös kritisoida sairaalaa ja lääkäriä. Miten lääkitys sitten toimii ja mitä kaikkea siitä seuraa, jääköön kertomatta. Näyttelijätyötä on kehuttava. Se on ehkä se viides täht
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kiur Jaarma ja Raimo Joerand: Rodeo - Viron villit vuodet (2017) *****

-
Kuva
Mart Laar, Eestin nuorena pääministerinä   Dokumentissa käytetään maasta suomeksi aina nimeä Viro, minä haluan käyttää Eesti-nimeä. Sen ovat maan alkuperäiset asukkaat minulle opettaneet. Eestin villejä vuosia (noin vuodet 1991-1995) Isänmaa -puolueen johtajan Mart Laarin ja mm. Tarton yliopiston professorin, sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Marju Lauristinin johdolla voisi kutsua myös luovaksi hetkeksi. Silloin piti rakentaa taloudellisesti toimiva ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio ikään kuin tyhjän päälle. Omalla kansalla ja maassa asuvilla venäläisillä ei ollut siitä esimerkkiä eikä mallia. Suomea pidettiin ystävänä ja Ruotsin moderaattien Carl Bildt oli nuoren Mart Laarin hyvä ystävä. Upeasti elokuva kertoo villien vuosien protesteista. Ostettavaa ei kaupoissa näkynyt, mitä tehdä ruplilla, kun oli jo oma raha kruunu, mihin eläkeläisten rahat riittävät, entä miten protestoivat venäläiset ja miten päästä venäläisistä sotavoimista. Välillä käydään minullek
Lähetä kommentti
Lue lisää

Marielle Heller: Can you ever forgive me (2018) ***½

-
Kuva
Lee ja Jack   Onkohan tämä joku vähän epätavallisempi versio somesta? Taitava kirjailija tai kirjoittaja laatii kirjeitä kuuluisin julkkisten intiimeistä jutuista. Ihmisethän on opetettu tykkäämään paljastuksista ja sensaatioista. Ja niitä kirjoittamalla pettynyt ja alkoholisoitunut kirjailija Lee Israel tienaa satasia elääkseen ja juodakseen päivä kerrallaan. Kumppanikseen hän löytää rupsahtaneen narkkarin Jack Holtin, ja niin päivä sujuvat vauhdikkaasti, kun ihailija ja kirjakauppiaat ovat valmiita ostamaan Leen taitavasti aikansa kirjoituskoneilla ja aikansa paperille kirjoitettuja möttöjä. Ehkä ne täyttävät suurkaupungin kaupallisuuden tyhjentämiä sieluja. Kauppa ainakin käy ja setelit vaihtavat omistajaa kirjakauppiaalta kirjailijalle ja tältä kapakanpitäjälle. Vaan sitten joku alkaa epäillä kirjeitten aitoutta ja kirjailija saa melkoisen elämäänsä rajoittavan tuomion. Tällöin hän alkaa kirjoittaa tarinaa, mistä itse asiassa tulee nähdyn elokuvan käsikirjoitus. Vinksahtanutta mar
Lähetä kommentti
Lue lisää

Selma Vilhunen: Pitääkö mun kaikki hoitaa (2011) ****

-
  Selma Vilhunen: Pitääkö mun kaikki hoitaa (2011) **** Olen ollut keskittymiskyvytön ja aikaansaamaton jonkin aikaa rakkaan elämänkumppanini Marjan menehtymisen takia. Tämän moni blogiani seuraava tietääkin. Lyhytjännitteisyyttäni kuvaa, että jaksoin katsoa melkein seitsemän minuuttia kestävän elokuvan, joka on päässyt jopa sarjassaan Oscar-ehdokkaaksi. Hauskahan se oli, vastoinkäymisistä huolimatta ei tullut nelihenkisessä perheessä pahempaa riitaa saatikka kiroamista tai väkivaltaa. Tähtiä annankin reilusti positiivisuudesta ja uskosta parempaan. Oikeastaan elokuvan nimen "Pitääkö" voisi muuttaa sanaksi "Anna" ja muuttaa kahden viimeisen sanan järjestystä. Ja sitten uskoa, että kaikenhoitaja oppii jopa jakamaan tehtäviä kommellusten jälkeen. Minun mielentilaani erinomaisen terapeuttinen seitsenminuuttinen ja tämä blogitekstitauon puhkaiseminen lisäksi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Juhannusvisa 2024 vastauksineen

-
  Juhannusvisa 2024 Visassa kysymykset koskevat kaikki tässä blogissa mainittuja elokuvia 1. Kuinka monta Frank-nimistä henkilöä on Aki Kaurismäen elokuvassa Calamrin union ___15______ 2. Missä vuoden 1965 tsekkoslovakialaisessa klassikossa pääosaparin roolietunimet ovat Andula ja Milda __Vaaleaverikön rakkaus, ohj. Milos Forman__________________________________ 3. Missä poliisien työtä koskevassa elokuvassa radiosta kuuluu juttu, missä mainitaan että "Bulgaria kärsii kansallista Alzheimeria" Elokuvassa eletään aikaa, jolloin on kulunut 30 vuotta Berliinin muurin kaatumisesesta. ___Yöpartio_______________________________________ 4. Mistä neljästä Suomen meren rannikon pikkukaupungista kertoo tässä blogissa mainittu ruotsinkielinen dokumentti pikkukaupungeista Tammisaari, Parainen, Loviisa, Kristiinankaupunki ___________________________________________________ 5. Keneen sopii seuraavat määreet a) hän sa
1 kommentti
Lue lisää

Juhannusvisa 2024

-
Kuva
Andula ja Mildan vanhemmat   Visassa kysymykset koskevat kaikki tässä blogissa mainittuja elokuvia 1. Kuinka monta Frank-nimistä henkilöä on Aki Kaurismäen elokuvassa Calamrin union _________ 2. Missä vuoden 1965 tsekkoslovakialaisessa klassikossa pääosaparin roolietunimet ovat Andula ja Milda _________________________________________ 3. Missä poliisien työtä koskevassa elokuvassa radiosta kuuluu juttu, missä mainitaan että "Bulgaria kärsii kansallista Alzheimeria" Elokuvassa eletään aikaa, jolloin on kulunut 30 vuotta Berliinin muurin kaatumisesesta. __________________________________________ 4. Mistä neljästä Suomen meren rannikon pikkukaupungista kertoo tässä blogissa mainittu ruotsinkielinen dokumentti pikkukaupungeista _____________________________________________________ 5. Keneen sopii seuraavat määreet a) hän sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon v. 1909, b) hänen yksi kuuluisimpia romaanejaan on &
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aki Kaurismäki: Calamari Union (1985) ***½

-
Kuva
Frank   Olen nähnyt elokuvan joskus 1980 luvun lopulla. En silloin varmaan ymmärtänyt siitä paljon mitään, enkä myöskään pitänyt. Nyt katsoin uudestaan. Hoksaan että siinä kerrotaan sellaisten meidän nykyään itsestään selvien, lähes pakollisten maan tapojen ja epäoikeudenmukaisuuksien paljastamisesta ja rikkomisesta - myös laittomasti. Minua kiusaakin ihmisten tappamiset ampumalla, sen sijaan nykyisenä taloudellisen eriarvoisuuden kasvuaikana sen sijaan maksamatta jääneet 15 Frank-nimisten miesten palvelut ja niitten lyhyet ja ymmärrettävät motiivit osuvat. Vain harvat elokuvan tekijöiden eli sisäpiirin - rock-muusikot mukaan lukien - sanalliset ja konkreettiset "viisaudet" avautuvat katsojalle, ehkä helsinkiläisille paremmin kuin muille. Matkataanhan elokuvassa työläiskaupunginosa Kalliosta rikkaitten Eiraan ja meren rantaan, mistä voi vielä lähteä kahden hengen soutuveneellä Eestiin, huom. ei Viroon. Tangosukupolven musiikista vastaavat Olavi Virta omalla kappal
Lähetä kommentti
Lue lisää

Milos Forman: Vaaleaverikön rakkaus (1965) ****½

-
Kuva
  Milos Forman: Vaaleaverikön rakkaus (1965) ****½ Sain aamulla viestin ystävältäni, että tänään su 16.6. tulee televisiosta hänen nuoruutensa kohokohta Aki Kaurismäen Calamari unioni, hänen nuoruutensa kohokohta. Itse puolestani kerroin eilen jälkikasvulleni, että otsikon tsekkielokuva on yksi minun nuoruuteni helmi. Se piikittelee osuvasti ja pienieleisesti suunnitelmatalouden omituisia seurauksia. Pikkukaupungissa naiset valmistavat kenkiä, mutta miehiä ei siellä ole kuin sotilasjunalla tuotuja reserviläisiä. 16-vuotias Andula ei vanhoista parroista välitä, ja orkesterin pianisti puhuu tytön ympäri sänkyseuraksi. Andulan viaton rakkaus saa hänet hakeutumaan Mildan kotiin tämän vanhempien luo. Seuraa toistaan mainiompia moraalikeskusteluja sekä yhden, kahden ja kolmen ihmisen sänkykohtauksia. Ei ole elokuvassa varsinaisia voittajia tai häviäjiä, ei sankareita eikä luusereita. Itse varsin pitkään työläisperheen kilttinä mammanpoikana varttuneena elokuvassa on jotain yhtä aikaa
4 kommenttia
Lue lisää