Rainer Werner Fassbinder: Petra von Kantin katkerat kyyneleet (1972) ****

Enpä olekaan nähnyt tätä suosikkiohjaajani erikoista elokuvaa. Kaksi tuntia, ei yhtään miesnäyttelijää, kaikki tapahtuu samassa huoneessa, kuusi naista. Ja heistä yhtä, nuorta Saksaan muuttanutta 23-vuotiasta Karinia esittää ohjaajan takuunäyttelijä Hanna Schygulla. Enpä ollut tuntea

Pääosan Petra on jo keski-ikäinen menestynyt muotisuunnittelija, joka kahden epäonnistuneen avioliiton jälkeen asuu pitkäaikaisen palvelijansa Marlenen kanssa. Elokuva rakentuu pitkistä otoksista. Ensimmäisessä on Petran ja Marlenen lisäsi Petran ystävä SSidoney ja hänen jälkeensä Petralle tuntematon Karin, jonka kanssa Petra yrittää epätoivoisesti rakentaa rakkaussuhdetta, mutta joka takuuvarmasti on tuomittu epäonnistumaan. Karin kertoo Petralle kovia juttuja niin vanhemmistaan kuin mustasta isoisokyrpäisestä ja kyltymättömästä miehestä, eikä Petra tiedä miten suhtautua ja ovatko ne totta.

Lopulta Petran syntymäpäiville tulevat myös Petran tytär ja äiti. Tilanne kärjistyy riidoiksi, Petra lipittää gintonickeja, kyynelehtii aidosti ja/tai epäaidosti. Lopulta kaikki pikkuhiljaa poistuvat, viimeisenä Marlene matkalaukkuaan täyttäen.

Mestari on Fassbinder ohjaamaan vahvaa naisten "kamarinäytelmää", vahvaa ja ristiriitaista vuorovaikutusta, mistä ymmärsi osan, ja varmaan jonkin osan väärin.

Katsoin elokuvan Cineastista