Rakkaudesta elokuvaan

  Noina vuosina kävin Turun Suomalaista Yhteiskoulua, ehkä hieman tavallista porvarillisempi, yksityinen oppikoulu, missä oli muistaakseni lukukausi- ja ruokailumaksut. Vuonna 1954 ilmestyi Tuntematon sotilas kirjana ja seuraavana vuonna elokuvana. Historian opettajamme puhui käsittääkseni Tuntemattomasta hiukan epäilevään, arvostelevaan sävyyn, ei ainakaan kehunut kiroilevaa ja rahvaanomaista kielenkäyttöä. Itse en ole taas koskaan tykännyt ampumisesta enkä sodasta, en sen paremmin kirjoissa kuin muussakaan taiteessa. Linnan Pohjantähti-trilogiassa pidin eniten ekasta osasta räätäli Halmeesta, Kivivuoren Elinasta ja Koskelan Akselista, ja kaikista, jotka vastasivat ymmärrykseni ja tunteitteni mukaan oikeudenmukaisuudesta, viattomuudesta ja kauneudesta. Mutta Sinisen laulun tässä osassa, Kansan puolella, Väinö Linna oli paljossa mukana ja hänen teoksensa jakoivat kansaa. Ihmiskäsitystä ja filosofiaa - ja Jouko Turkan mukaan Suomen ainoaa työväen kaupunkia - nimi alkaa T-k...

  Särkyneen peilin sirpaleet on osan nimi. Myös taiteessa rikkoutuu isänmaallisuuden ja sodan vakavoittama ote. Alku on dokumentissa voimakas, kun niin Punainen Mylly kuin Esa Pakarisen huumori hypytetään silmille. Niin musiikissa, kirjallisuudessa kuin muotoilussa modernismi ja informalismi saavat vähitellen otteen niin taiteilijoista kuin yleisöstäkin. Ulkomaille voi mennä esittämään muutakin kuin Sibeliusta, muotoilijat kuten Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva sekä kuvataiteilija Sam Vanni nousevat pinnalle eikä V.A Koskenniemikään ole enää kirjallisuuden ylin tuomari. Pian pitää katsoa seuraava viiden vuoden jakso, jolloin aloitan ja lukion. Pidin varmaan suurta osaa taidetta elitisminä, mutta nyt suurin piirtein humanismin ohella vahvimpana maailman pelastamiskeinona.

  En tiennytkään, että jäätyäni muodollisati eläkkeelle  64- vuotiaana sain ammattiosastoltani salaa toivoman kirjan Sininen laulu, että siitä on tehty dokumentti Ylelle tai Ylellä. Nyt löysin Areenalta osan, joka koski vuosia 1945-50. Päästäkö irti sodan traumoista ja menneestä, ja jos niin miten. Tulee hirmuinen tarve katsoa muutkin osat, sillä suuri kunnioitus minulla elokuvan historioitten kirjoittajaa kohtaan. Dokumentti vilisee niin tapahtumia kuin henkiöitä Suomen tuon ajan historiasta ja kulttuurista - ja sen sodan politisoitumisesta, Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta ja sen salanimellä V.A. Koskenniemen kirjoittamasta arvostelusta, yleisestä sankarivainajien kunnioittamisesta uuden rakentamiseen niin työn kuin runouden, kirjojen myös kuvataiteen voimin. Mainittakoon minulle rakkaita taiteilijoitta, joitten sanomisista tai kirjoista dokumentissa mainitaan; Katri vala, Pentti Holappa, Arvo Turtiainen ja Elvi Sinervo - ja Ylen pomot Hella Vuol...

  Fucking Åmål -elokuvan jälkeen on pakkomielle palata kolme vuotta myöhemmin ilmestyneesen otsikon nimiseen elokuvaan. Nyt yksin eläessni ei ole halua katsoa sitä uudestaan. Lilja kun ei jää ihmisen mieleen vain elokuvahamona, vaan uskottava 16-vuotiaana ihmisenä, joka käy läpi kaikki elämän vahvimmat tunteet, erityisesti ne kauheimmat - pelon , kauhun, taydellisen yksinäisyyden ja voimattomuuden ja ihmsarvon menettämisen. Se tapahtuu toiveikkuuden, petollisen, näennäisenrakkauden ihmiskaupan ja ihmisyyden täydellisen riistämien kautta. Lilja asuu venäläisessä pikkukylässä aitinsä kanssa. Äiti löytää uuden miehen, jonka kanssa muuttaa ties mihin. Työttömä tyttökaverit elättävät itsensä alapäätänsä myyden, mutta siihen Lilja ei ole valmis. Yhtenä iltana hän tapaa kiltin oloisen Andrejn, rakastuu. Andrej lupaa hänelle työpaikan Ruotsissa,, hankkii passin Liljale, mutta jää itse kotimaahan. Vastassa Ruotsissa häntä odottaa julmimman luokan vaihtoehdoton prostituutio. Ohj...

  Aikansa ruotsalainen tarina, mitä on vaikea kuvitella elokuvaksi suomalaisesta pikkukaupungista tuona pari vuotta ennen milleniumia. Nuoria 13- 17 -vuotiaita tyttöjä ja poikia, jotka etsivät kumppania, milloin samaa, milloin eri sukupuolta kuin itse. Ja miten luontevasti, milloin salaten, juoruten, valehdelle ja lopulta julkisestikin. Toisaalta aivan eri ikäluokan katsojalle tulee välillä hiukan epäuskottava oli. Toisaalta tyttöjen ja poikien keskustelut sukupuoltensa erityyppisistä ja joskus tosi huonosti yhteensopivista ominaisuuksista ovat osuvia, ja vaikka koko elokuva pyörii ikäistensä ihmisten sukupuolen, seksuaalisuuden ja parisuhteen ympärillä, ei suoranaista alastomuutta tai seksiakteja tarvitse näyttää. Muista neljännesvuosisadan takaa, että elokuva silloin jos nostatti kohua myös Ruotsissa. Joka tapauksessa mielialani nousi kummasti elokuvan edetessä. Kokeilut, etsiminen ja ystävyys ovat ehkä keskeisempiä kuin seksuaalinen suuntautuneisuus. Toinen päähenk...

  Ja jälleen mennään kouluun, nyt toisen lempiaineeni latinan kielen abiluokkaan Tukholmaan. Latinaa ja ruotsia opskelin myös Turun yliopistossa, oli mukavia opettajia, mutta latinassa hiukan tämän elokuvan Galiculan tyylinen pilkallinen proferssori ja ruotsin opetuksen professori, jota vastustimme luentolakolla. No nyt olen ilmoittautunut Työväenopiston latinan kurssille tosi taitavan ja sympaattise opettajan kurssille. Toivottavasti toteutuu. Elokuva on toki aikansa kuva, ja tulipa "no tietysti" ajatus mieleen, kun luin että tarina on Ingmar Bergmanin - siis raju ja vaikuttava. Vaan nyt en uskalla ruveta psykologisoimaan mielentiloja, mutta oletan, taustalla on Bergmanin omia kokemuksia. Joka tapauksessa elokuva nappasi mukaansa hienoine pitkine varjoineen ja nostalgisine maisemineen. Joskus ajattelin tai kuvittelin, että tuttu maisema, sillä olenhan jo vuonna 1946 viettänyt vajaan viikon Tukholman Söderissä Maria Prästgårdsgatanilla.. Tämänkin elokuvan löysin...

  Aivan kuin minulle tehty elokuva: filosofian opettaja, politiikkaa, ihmissuhteita ja niitten kolhuja, mielenosoituksia ja totuuden turhauttavaa etsimistä. Ensimmäiseksi tulee miel ee ni isäni tahallisen tyhmä viisaus opettamisesta: Ä lä sinä tee niin kuin minä, vaan tee niin kuin minä käske n/ opetan" . Jos oikein muistan/ ymmärrän, niin tätä filosofian opettaja NNathalie joutuu hänen entisen oppilaansa Fabianin pakottamana miettimään tai siis itse asiassa: elääkö hän kuten hän opettaa - vaikkapa Rousseauta, Kantia, Heideggeria . Nathalielle selviää, että hänen miehensä Heinz on löytänyt toisen naisen hänen kirjojaan pidetään vanhanaikaisina, hänen äitinsä Yvette on muistisairas ja kuolee. Muistopuheessa pappi kertoo äidin suurimmaksi ansioksi, että hän auttanut tytärtään filosofian opettajaksi. Elokuvassa nämä kaikki tapahtuvat Nathalielle ikään kuin yllätyksenä. Ja miten hän sel v iäkään käytännössä kuin tyhjää vain tai kuin antiikin stoalaisuus opetta a - hillits...

  Jaa-a! Mistähän otsikon adjektiivi tuo todellisten näyttelijäveljesten Eero ja Pertti Melasniemen elokuvalle, Eero on vasemmistoaktivisti ja seurustelee jonkun omistajasuvun tyttären kanssa ( Tarja Markus ), ja Eero on valmis sopeutumaan kilpailu- ja mainostentekoyhteiskuntaa, vaikka hänen vaimonsa (Riitta-Liisa Helminen ) kokee yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta perheen rahankäytössä. No, veljekset jatkavat poluillaan, ja pikemminkin sopeutuvat nykymenoon, ja sen rajallisuuksiin ja houkutuksiin. Ehkä kuitenkin ajalleen osuvakin kuva yhteiskunnasta samalta vuodelta, jolloin itse astuin todellisen työelämän palvelukseen, olevinaan marraskuun liikkeen ihmisenä ja idealistina. Katsoin elokuvan Yle Areenasta

  Helsingin talouseliitin vinoon kasvaneet nuoret kyllästyvät ratsastukseen ja purjehtimiseen. Ainakin Lea Joutseno ja Sirkka Sari onnistuvat hieman erilaisissa seurapiirinaisina liikenneonnettomuuden seurauksena taistelemaan aluksi työläisenä esiintyvän Olavi Reimaksen huomiosta - lopulta rakkaudesta. Kuvioon sopii joko elegantti tai sitten kömpelö juonikuvio, kun Olavi Reimaksen esittämä maailmaan kiertänyt älykköinsinööri Vilhelm Vinter pelastaa tilanteet ja Sirkka Sari sai Anni Hallin roolissa Vilhelmin omakseen Pitkään minua kiusasi miten Sirkka Sari on jäänyt suomalaisen elokuvan traagiseen historiaan. Sitten välähtää - ja tarkistan. "Elokuvan loppukaronkka vietetään Aulangolla ja noin 20-vuotias näyttelijä laulaa ja tanssii. Hän kutsuu Jaskan, luutnantin mukaansa näkötornin ylätasanteelle. Huomaa siellä vielä erillisen tornin, kiipeä. Vaan se onkin savupiippu, minne hän putoaa ja menehtyy Eikä kulunut kuin ehkä reipas vuosi kuin tuo Jaska, luutnantti kaatui tal...

  Oulussa kuvattu elokuva kertonee ajasta, jolloin kolmen sukupolven henkilöistä keskimmäisen henkilöt ovat 30-40 vuotiaita - ja käyttäytyvät tai ainakin jokukuin minä itsekin samanikäisenä - hedonistisena ja monia perinteisiä tapoja ylittävänä. Pääosan vievät kuitenkin murrosikäiset "tiernapojat" Kaarlo ja Vesa, joitten silmin elämä näyttäytyy, omien liberaaleja vanhempiensa parinvaihtoja, ristiriitaista suhtautumista nopeaan kaupunkikuvaan käyttäytymisnormien muutokseen. Eivät humalaiset, aikuiset ymmärrä nuortensa selvääkin selvemmät protestit vanhempiensa "rietasta" menoa kohtaan. Upeita ovat kohtaukset missä Vesa iltarukouksessa pyytää Jumalaa vanhempiaan pysymään yhdessä. Ja vanhempia, sodankin kokeneita isovanhempia, heidän rauhaansa ei edes virkavalta kunnioita uuden, uljaan kaupungin rakentamisessa -ja vanhan hävittämisessä. Siinä sentään nosturit mahtuva työskentelemään kahdeksan kerroksisten kereoastalojen noustessa moderneiksi asunnoiksi, joiss...

  Muutin Hyvinkäälle 1969, ja 1970-luku herätti minussa elokuvafanin. Innostuksen yhtenä synnyttäjänä olivat intohimoinena Fassbinder, Länsi-Saksan suuri, ahkera tekijä ja hänen vakiotähtensä Hanna Shygulla. Effi Briestä ei ensimmäiseksi uskoisi raivokkaan ohjaaja teokseksi. Toissa vuosisadalle sijoitettu tarina toki on sisällöltään tuttu - yhteiskunnan ja parisuhteen eriarvoisuus ja sen työväen luokan nainen ja kylmä, tunteeton nousukas, vanhempi aviomies. Salakavala nuoren naisen olevinaan ritarillinen ja taidetta ymmärtävä nuoren vaimon "pelolla ja kummituksilla kasvattaja ja opettaja" Geert, joka manipuloi tavalla, mitä nuori Effi ei hoksaa älyllisellä tasolla, vaan reagoi psykosomaattisesti. Geert opettaa Effille "porvariston hillittyä charmia". Lääkäri määrää Effille päivittäistä kävelyä Tämä tutustuu puolalaiseen majuri Crampasiin, joka kertoo hänelle upeita tarinoita ja heidän välilleen syntyy ainakin Effin kannalta lohduttava, romanttinen suhde. Kun...

  Virginia Woolfin (1882-1941) pohjatarina - mitä kertookaan - jää ilmeisesti pseudotarinaksi. Lähes 400 vuotta kestävä naisen ja miehen itsenäisyys, riippumattomuus tai vapaus toisistaan myös parisuhteessa - tai sen pitkä ja keskeneräinen kehitys - jää omankin keskeneräisen ajattelun varaan, jos siihenkään. Enemmän kiinnostaa elokuvan aikaisempien vuosisatojen upea lavastus ja puvusta. Oliko se tuollaista, kysyy utelias katsoja. Vaan onhan Tilda Swinton varsin ilmeikäs ja valloittava nähtävyys sekä lordi että lady Orlandona. Parempi historiantuntemus Englannin historiasta jossakin Afrikassa auttaisi, mutta pieni kohtaus selittää, että ehkä mies Orlandollakin on tunteita muista päinvastaisista puheenvuoroista pitkin elokuvaa huolimatta. Kun en tunne kirjailijan alkuperäistekstiä, kuvittelen että se on osuvampi, kirkkaampi ja terävämpi. Pitäisikö katsoa uudelleen katsoa " K uka pel kää Virginia Woolfia ?" Katsoin elokuvan Cineastista

  Elokuun 2025 kotimainen elokuvavisa 1.Kenen tunnetun näyttelijän viimeinen viesti on kirjoitettu kahvilakuittiin: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi" 2.Kuka tekee viimeisen pääosansa Matti Kassilan elokuvassa Tulipunainen kyyhkynen 3. Kuka esittää naispääosaa - Ritvaa - Risto Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja 4. Entä kuka esittää koulukodin karjakkoa elokuvassa Tummien perhosten koti 5.Suomalaisen elokuvan historiaan kuuluu kaksi Elokuu -nimistä elokuvaa. Kenen ohjaamia ne ovat. Kuka esittää kanavanvartijaa vanhemmassa elokuvassa 6.Anna Erikssonin elokuvassa W esiintyy sairaanhoitajana kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanut kirjailija - kuka 7.Kuka esittää Monaa eli Dominaa, valtaa käyttävää naista, elokuvassa Koirat eivät käytä housuja. 8. Kuka näyttelijä esittää Nukkekauppiasta Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa Nukkekauppias ja kaunis Lilith? 9) Minkä elokuvan loppukohtauksessa nyrkkeilijä Olli Mäki ja hänen vaimonsa Raija Mäki kohtaavat heitä nu...

  Tuona vuona 1961 sain päähäni ylioppilaslakin. Silloin varmaan ajattelin, ettei unilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Nyt jopa kirjoitan kalenteripäiväkirjaani, mitä aiheita ja keitä ihmisiä unissani on ollut mukana - jos muistan. Nyt satuin lukemaan, että "Kyyhkynen" perustuu jollakin tavoin Kassilan yksittäiseen uneen. Ja on sanottava, että tulos Kassilalle poikkeaa, hiukan film noiria, ihana kulkemista Helsingissä, sadunomaisuutta ja sattumuksia. Mietin omia unianiani. Kyllä riittäisi aiheita niin tragedioihin, komedioihin, kauhuun, toiveisiin, unelmiin, pettymyksiin, seksiin, mustasukkaisuuteen, voittoihin, tappioihin, syntymisiin, kuolemiin. Kyyhkysessäkin riittää aineksia ties mihin. Ja Tauno Palo muistaakseni viimeisessä pääosassaan tekee oivan roolityön, ei perinteisenä sankarina jos ei ihan antisankarinakaan. Nostan hattua edesmenneelle. Ja onhan siellä muitakin - Matti Oravisto, Toivo Mäkelä, Gunvor Sandkvist Kassilan kolmiodraamassa Sininen ...

  Jack Witikka: Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955) ***** Varmaan aikansa taloudellisesti uhkarohkein ja - mutta sisällöllisesti onnistunein ja arvokkain _ kokeilu Suomen Filmiteollisuudelta ja T,J.Särkält ä . Pikku Pieta rin pihan ja Pessin j a Illusia n ohjannut Jack Witikka saa luvan ohjata Valentin Chorellin käsikirjoittama otsikon elokuvan. Ja mikä huikea kokemus se onkaan kaltaiselleni kauniin ja idealistisen elämänasenteen katsojalle. Martti Katajisto , nukkekauppias ja vastustajansa totalitaaristaarisen Helsingin kenraalijohtaja Tauno Palo ja joukkonsa, mustiin, kiiltäviin kumitakkeihin pukeutuneet "miliisit". Heidän välillän kaunis Lilith, Hillevi Lagerstam kuin satujen ikiaikainen,aikuinen prinsessa.Mikä vaihtoehto suomalaisen elokuvanistorian sankarinäyttelijöiden taisteluvoitosta, ja siitä mille puolelle prinsessa asettuu - nukkejen ja lasten. Ja uskomaton pitkäotos unibaletista hyvän ja pahan välillä. Ja sattumoisin heitä asettuu tukem...

                                                                   Seilin kirkon saarnastuoli ja kirkkolaiva Nämä tähdet tulevat lähinnä muistoista ja niitten assosiaatioista eli merkityksistä minulle. Ruotsin sankarikuningas, joka perusti Turun hovioikeuden ja paljon muutakin, jonka patsas seisoo hovioikeuden päärakennuksen edessä, Kustaa II Aadolf, perusti myös Seilin saareen Leprahoitolaitiksen. Se valmistui vuonna 1964. Kävin juhannuksen jälkeen tänä vuonna kolmannen kkerran Seilissa, nyt ystäväni ja papintyttären kanssa. Niinpä mieleen jää historia, että erilaisten Seiliin sijoitettujen sairaitten ja mielenkin vikaisten potilaiden laitoksen ensimmäinen johtaja oli pappi ja - lääkäri. Hän kuoli tehtävässään seonneena mielisairauteen. Matkakumppanini oli papin tytär. Muistui eläv...

  Australialaiseen pikkujunttikylään palaa väärinkäsityksen takia pikkupojan taposta epäillyn maineessa aikuisena taitavaksi ompelijaksi Euroopassa ja ties missä opiskellut nainen kostoretkelle tuppukylään. Elokuvassa eletään lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumia vuoron perään - ja lapsuuden henkilöt elävät aikuisuudessa niin ettei meinaa perässä pysyä. Häät, juhlat ja hautajaiset seuraavat - ja ihan tavallisen näköiset naisetkin tulevat lähes kaunottariksi päähenkilön Tillyn ompelusten myötä. Hänen äitiään Mollya pidetään hulluna, mutta ehtii ennen kohtaloaan näyttää viisautensa. Pienen kylän salasuhteet ja -siitoksetkin paljastuvat pikkuhiljaa, vaikka niitäkin riittää enemmän kuin tarpeeksi. Kosto on tarkoitettu ehkä enemmän koskemaan tuollaista pienen junttikylän synnyttämää ahdasmielissyyttä kuin sen ihmisiä, ja tuntuu siksi uskottavalta - ja jopa jotenkin oikeitetultakin. Tulee mieleen myönteisempi Aapelin tekstiin perustuva Jack Witikan Pikku Pietarin piha Katsoin...

                                                                          Milas ja Masa   Jiri Menzel; Tarkoin vartioiduta junat (1966) **** * Jossain Jiri Menzel (1938 - 2020) muistelee, että lapsuuden kodissa äiti aina pelkäsi, että isä joutuu vankilaan poliittisesti sopimattomien ja härskien puheittensa takia. Tämä taitaa olla taustana elokuvassa, missä nuori junanlähettäjä Milas pienellä juna-asemalla on pikemminkin kiinnostunut junassa työskentelevässä Masasta kuin saksalaisten hallitsemassa Tsekkoslovakiasta ja sodan uhasta myös paikkakunnalla. "Kiltti" Masa vie Milasin kuitenkin sänkyyn. Milas saa ennenaikaisen siemensyöksyn, kokee epäonnistuvansa ja yrittää itsemurhaa. Hän pelastuu ja saa ohjeeksi kokeilla kokeneempaa naista. Hän kysyy miehiltä neuvo...

  Varmaan kaikki pisteet tulevat muistoistani Ruotsista ja Tukholmassa: Siellä ovat asuneet kaksi tätiäni perheineen ja kolme serkkuani ja ainakin kaksi heistä Tukholmassa, Södermalmilla. Se oli siihen aikaan yli puoli vosisataa sitten työlästen asuinaluetta.  Käsittääkseni siellä on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa myös Greta Gustavsson (1905 -1990), joka läheisen ystävänsä ja ohjaajan ja tukijansa Mauritz Stilleri n (1883-1928) ehdotuksesta muutti taiteilijanimekseen Greta Garbo. Niin -ja mikä oli Stillerin ohjaama elokuva, missä Garbo sai ensimmäisen osansa. Se oli suuren Suomen ystävän, ensimmäisen kirjallisuuden naisnobelistin Selma Lagerlöfin Gösta Berlings saga. Siinä Garbo saa näytellä Stillerin ohjeiden mukaisesti kreivitärtä, johon "Gösta Berling, en avsatt och alkoholiserad präst" tutustuu. Tuo kirja oli puolestaan minulle ensimmäinen ruotsinkielinen kirja, jonka luin Turun yliopistossa ruotsin kieltä eli pohjoismaista filologiaa opiskellessani. Vaan enpä t...

 Kiitos kaikille kiinnostuneille. Odotan myös ehdotuksiä Leksa

  Yli sata vuotta sitten kirjoitettuun novelliin pohjautuva uskomaton elokuva. Amerikassa - tai siis USA: ssa - kaikki varsinkin erikoinen, harvinainen ja suuri on mahdollista - ja ennen kaikkea myy hyvin. Hitchcockin Psyko perustui sairauteen, jota esiintyy muistaakseni yhdellä puolella miljoonasta. Ja sitten elokuvan lopuksi psykiatri antaa yksilöpsykologisen selityksen tapahtumille. Benjamin Buttonin tarina perustuu myös vastaavaan, mutta ilmeisesti vielä harvinaisempaan geenimutaatioon ja sitten siitä kehitetään uskomartattoman kaunis rakkaustarina ja sekaan sotketaan muka kuolemattomia ja toistuvia aforismin muotoisia muka elämänviisauksia. Benjamin Buttoniksi ohjaaja kelpuuttaa Thelman kanssa ( Thelma &Louise, 1991 ) intohimoisesti rakastelleen ja Thelman rahat varastaen J.D.:n kiiltokuvan upean Brad Pittin kanssa. Minun mielikuvissani Pitt jos joku on rahan teolle osuva valinta. Elokuvan pääosan tai alkuperäisen novellin tarinaan Pitt on yliammutun suloinen, ...

  Elokuva perustuu ohjaajan omaan käsikirjoitukseen. Se on loistavan yksinkertainen ja uskottava, ja sitä täydentävät loistavat näyttelijät mm. Risto ja Toivo Mäkelä, Risto työelämän tyhmien pelisääntöjen pettämä ja loukkaama mies, joka lopulta kostoksi varastaa työnantajalta 25 miljoonaa markkaa ja tilaisuuden tulleen murhaa toisen miehen ja varastaa tämän passin ja henkilöllisyyden menestyäkseen uudella pikkupaikkakunnalla rahojensa ja hyväntekeväisyyden avulla. Yksi lahjoituksen vastaanottaja on paikallinen seurakunta ja sen viinistä tykkäävä kirkkoherra, Toivo Mäkelä, jolle rooli on tehty. Toki niin hurjaa työtä Toivo ei pääse esittämään kuin Matti Kassilan ohjaamassa Elokuu- filmatisoinnissa viinaan menevänä kanavanvartijana tai Rauni Mollbergin Aika hyvä ihmiseksi elokuvassa ilmeikkäänä valokuvaaja Hurmeena, mistä hän sai Jussin. Mutta elämän varastaminen on jo terminä niin haastava, että elokuvabloggarin oli pakko se katsoa. Siinä on jotain samaa kuin Psykossa, mutta...

Eik ja Edmund   Kuinkahan kauan muistam ulkoa nämä henkilöt, 14-vuotias Erik ja hänen syöpää sairastava äitinsä, luokkatoverinsa Edmund, Erikin isoveli Henry, poikien vanginvartijaisät, Ewa, jota pojat kutsuvat Kim Novakiksi, mutta tätäkin kauniimmaksi ja Kanon-Berra. Olen lukenut Håkan Nesserin samannimisen kirjan ja sen mysteerien seliykset nimellä Sanningen i fallet Bertil Albertsson? (Kanon- Berra). Selityskirjaa ovat vaatineet lukijat, joita jää kiusaamaan erityisesti kirjassa tehdyn rikoksen tekijä, se kun ei ainakaan kirjassa selviä Olen lukenut varmaa toista kymmentä Nesserin kirjaa, ja Kim Novak tunkee toistuvasti mieleeni - ennen mestaripoliiseja kuten van Veeteren ja Barbarotti. Se palauttaa omia samanikäisen kokemuksia - teemalla lapsuuden loppu - toki aivan eri asteisina. Erik ja Edmund, joista kirja ja elokuva eniten kertovat, taustoitetaan niin yhteiskunnallisesti ja sosiaalipsykologisesti heidän ystävyytensä, yhteisten kokemustensa ja luonnollisen p...

  Katastrofin jälkeisessä ja ruokapulan valtaamassa maailmanlopun tunnelmissa Ranskassa ränsistyneessä talossa tapahtuu kummia. Talon omistaja teurastaja Clapet on keksinyt nälänhätään teurastaa ja myydä talon vuokralaisille ruoaksi teurastamansa huoltomiehen, tällä kertaa kekseliään klovnin Louisonin. Talossa asuu myös Clapet`n tytär, selloa soittava Julie. Hän inhoaa isänsä touhuja. Louison puolestaan soittaasahaa. Louison ja Julie ystävystyvät. Tämä saa Clapet`n inhoamaan molempia. Julie haluaa pelastaa Louisonin, ja ottaa yhteytta vaihtoehtoiseen kasvissyöjäryhmään troglodisteihin. Elokuva jatkuu paljastamalla talossa asuvien vuokralaisten suhteita. Hauskin on kohtaus, missä Louison esiintyy klovnina televisiossa ja talon asukkaat katselevat ohjelmaa. Raju ukonilma kuitenkin pilaa ohjelmaa. Julien kielloista huolimatta Louison lähtee katolle korjaamaan antennia ja talon asukkaat kiljuvat hänelle ohjeita suunnata antennia milloin mihinkin suuntaan kuvan paranemiseksi....

  1. Mitä yhteistä on elokuvien Happening ja Loma Roomassa naispäärooleilla? Mikä etunimi? Roolinimi Anne, raskaana oleva opiskelija ja eurooppalaisen maan prinsessa 2. Entä sitten elokuvan Loma Roomassa käsikirjoittajalla ja elokuvan Sotilaspoika (Johnny got his gun) ohjaajalla? Kuka? Dalton Trumbo 3. Entä kuka 1916 syntynyt mies esitti pääosaa elokuvassa Loma Roomassa ja asianajaja Atticusta elikuvassa Kuin surmaisi satakielen. Kuka? Gregory Peck 4. Jomman kumman 1. kysymyksen pääroolia esittää 1929 syntynyt nainen, joka myöhemmin kieltäytyy roolista 1.kysymyksen rooliin em. elokuvan pääroolin etu-j:a sukunimen päiväkirjasta kertovasta roolista. Kuka ? Audrey Hepburn 5. Tuon myös vuonna 1929 syntyneen kuuluisasta päiväkirjastaan tunnetun naisen sukuniemikaima on tänä vuonna (2025) kuollut suomalainen miesnäyttelijä ja ohjaaja, jonka etunimessä neljä kirjainta. Kuka ? Kari Frank 6. Hänen tunnetumpi etunimikaimansa esittää Mika Kaurismäen elokuvassa Kolme ...