Mia Hansen-Løve: Tämän jälkeen (2016) ****½
Aivan kuin minulle tehty elokuva: filosofian opettaja, politiikkaa, ihmissuhteita ja niitten kolhuja, mielenosoituksia ja totuuden turhauttavaa etsimistä.
Ensimmäiseksi tulee mieleeni isäni tahallisen tyhmä viisaus opettamisesta: Älä sinä tee niin kuin minä, vaan tee niin kuin minä käsken/opetan" . Jos oikein muistan/ ymmärrän, niin tätä filosofian opettaja NNathalie joutuu hänen entisen oppilaansa Fabianin pakottamana miettimään tai siis itse asiassa: elääkö hän kuten hän opettaa - vaikkapa Rousseauta, Kantia, Heideggeria.
Nathalielle selviää, että hänen miehensä Heinz on löytänyt toisen naisen hänen kirjojaan pidetään vanhanaikaisina, hänen äitinsä Yvette on muistisairas ja kuolee. Muistopuheessa pappi kertoo äidin suurimmaksi ansioksi, että hän auttanut tytärtään filosofian opettajaksi.
Elokuvassa nämä kaikki tapahtuvat Nathalielle ikään kuin yllätyksenä. Ja miten hän selviäkään käytännössä kuin tyhjää vain tai kuin antiikin stoalaisuus opettaa - hillitse tunteitasi ja säilytä mielenrauha, missä 9 kiloa painava missä kissa toimiikin vaistojensa varassa kuten Fabian hänelle kertoo. Tai kun Nathalie haluaa ottaa miehensä uuden ystävän synnyttämän vauvan syliinsä ja helliä tätä. Ja miten lähes 60-vuotias Isabelle Huppert kaikesta tästä niin vakuuttavasti selviää.
Mainittakoon, että olen itse opiskellut käytännön filosofiaa Turun yliopistossa Sven Krohnin aikana. Olen varma että se on vaikuttanut elämänkatsomukseeni ja - ja elämääni.
Katsoin elokuvan Cineastista
Katsottiin tämä eilen mökillä Cineastista. Tykättiin molemmat kovasti. Monissa elokuvissa tapahtumat etenevät tietyn kaavan mukaan melko ennalta-arvattavasti, mutta tässä elokuvassa ilahdutti, miten useissa kohdissa tapahtumat eivät menneetkään niin kuin oletti niiden menevän. Esimerkiksi me molemmat oletimme/pelkäsimme, että Nathalien ja hänen entisen oppilaansa Fabianin välille tulisi jotain sutinaa, mutta näin ei onneksi käynyt.
VastaaPoistaOli ihanaa, että elokuvassa liikuttiin niin vaivattomasti kirjojen ja filosofian parissa. Tällaista ei voisi kuvitella näkevänsä suomalaisissa elokuvissa.
Ps. Elokuvan loppupuolella syntynyt vauva oli Nathalien ja tämän ex-miehen lapsenlapsi eli synnyttäjä oli heidän tyttärensä eikä ex-miehen uusi puoliso.
Kaisa & Kari
Kiios Kaisa ja Kari, sillä itse jäin tuota vauva-juttua juttua ihmettelemään- Minulla on usein vaikea erottaa toistensa nöjöisia tumma- tai lähes mustatukkaisia roolihahmoja toisistaan.
VastaaPoistaJa myös se, että että Nathalien ja Fabianin välille olisi olisi syntynyt vipinää, olisi ollut tavanomaista tavanomaisempaa