Teemu Nikki: Sata litraa sahtia (2024) *

 

Ei uskoisi saman miehen ohjaamaksi kuin "Mies joka ei halunnut nähdä Titanicia"- En ole minä sitäkään nähnyt, ja ellei elokuva- ja muu ystäväni, nainen, olisi suositellut sahdin hurmaa, en tätäkään

Ohjaaja olisi ensin halunnut sahtiorjiksi miehet, kuten yleensä viinan kanssa riehuvat yleensä ovat ja ehkä tappavatkin jonkun, vaikkapa mustasukkaisuudessaan vaimonsa. Mutta hän on sitten löytänyt kaksi jostakin kummallisesta syystä sopivaa naista Elina Knihtilän ja Pirjo Lonkan.

Mutta onhan sukupuolten välisen tasa-arvon nimissä tehty muutakin arveluttavaa kuin viinan litkiminen ja varastaminen yhtä vahingollisesti kuin tässä löperössä tarinassa.

Naiset voivat osallistua ampumaan ja sotimaan armeijassa, he voivat papin kaavussa levittää yhtä sujuvasti taikauskoa ja läpiä päähänsä kuin kirkkoherrat, he voivat kerätä rankinpisteitä kone- ja isku-urheilussa ja heitä näkee yhä enemmän myös rikos- ja väkivaltatilastoissa.

Raastavaa ja mieleni pahoittavaa oli hyvää perinnejuomaa pilkaten ja siitä muka voimaa saaden arveluttavaa elämäntapaa jatkamaan.

Itse käyn turhankin usein "alakerran olohuoneessa" pilsnerillä, mutta ei se minulle voimaa riehumiseen, v....ilemiseen tai muitten kiusaamiseen anna. Olen siihen toki jo liian vanhakin.