Aleksi Salmenperä: Jättiläinen (2016

Tarkoittaako elokuvan nimi Talvivaaran kaivoksen ja tunkion kokoa vai Pekka Perän tolkutonta suuruudenhulluutta? Joka tapauksessa toimiva yhteiskuntapoliittinen draama ja iloinen poikkeus puhtaille hyväosaisten ihmissuhdepiehtaroinneille. Ja kun ei tiedä tapahtumien yksityiskohtia, niin psyykkistä jännitystäkin katsojallekin riittää.

Miten velallinen pienten lasten isä Jussi selviää ristipaineissa? Työ vie merkityksensä takia kaikki mehut eikä mies jaksa osallistua perhe-elämään. Onko Talvivaara nikkeli- vai uraanikaivos? Jättikaivoksen lupa-ehtoja käsittelevä työ tuo lisää tuskaa. Korruptoitunut esimies haluaa antaa helpot lupaehdot ja yrittää houkutella Jussia mukaan. Miten käy kun Pekka Peräkin tekee työtarjouksen ja nuori, kaunis opiskelijatoveri Ada kertoo sisäpiirin tietoja.

Kirjoitin Kahdeksansurmanluodin kohdalla että Mikko Niskanen muuttui melkein Tauno Pasaseksi, Tämän voisi toistaa Jättiläisen kohdalla. Jani Volasen on tosi helppo nähdä Pekka Peränä - tai vaikea erottaa hänestä.

Alussa Jussi eli Joonas Saartamo horjuu hyvän juonen mukaisesti... Olen nähnyt Saartamon elävänä Logomossa, missä Turun kaupunginteatteri oli remontin aikana evakossa. Hän esitti Onnia Tommi Kinnusen kirjan Neljäntienristeys perustuvassa näytelmässä. Istuimme eturivissä ja näimme Onni temmeltävän lasten kanssa ja myöhemmin hänet yhdessä miesrakastettunsa kanssa hymyineen, tuskineen - henkisesti alastomana.

Selvisi Joonas Saartamo elokuvan Jussinkin ristiriitaisesta roolista - ja elokuvan lopussa hän valitsi puolensa ja leikki lastensa kanssa uimarannalla.

Vielä kun huikea Mari Rantasila esittää Paula Lehtomäkeä, niin tunne mukanaelämisestä kasvaa. Paula Lehtomäen kanssa väittelimme hänen toimiessaan ministerinä kehitysyhteistyön suuntaviivoista paneelissa. Ihan siis livenä.