Mauritz Stiller: Gösta Berlingin taru (1924)*****

Lilla elefanten drömmer på Greta Garbos park I Södermalm

 

Gösta Berling och Greta Garbo

Varokaa näitä antamiani tähtiä! Ne perustuvat niin henkilökohtaisesti omaan persoonallisuuteni nuoruuden aikaisiin muistoihini. Ne liittyvät rakkauteeni ruotsin kieleen, joka oli äitini äidinkieli. Ne liittyvät myös Uppsala Ekebyn tehtaisiin, missä olin 1960 -luvulla kahtena kesänä töissä, ja josa ostamani uuniastia hajosi tasan viikko sitten. Gösta Berlingin tarinan tapahtumapaikka on Ekebyn kartano Värmlannissa. ”Ack Värmeland du sköna, du härliga land”, lauloi Jussi Björling.

Gösta Berlings saga oli myös ensimmäinen Turun yliopiston Pohjoismaisen filologian opintojen kirja, jonka sain silloin luettavaksi. Se oli myös oppikoulun opettajani, legendaarisen opettajan Karin Miettisen suosittelema sekä kirjoittajanobelisti Selma Lagerlöfin kuin itse teoksen osalta. Vaan vasta nyt löysin siitä yli kolmetuntisen elokuvaversion, missä oli ruotsinkielinen kuvista irrallinen teksti ja musiikkia – ja on heti mainittava mukana myös Greta Garbo, oikealta nimeltään Gustaffson ja syntynyt 1905 Tukholman Södermalmilla, missä on hänen nimeään kantava pyöreä puisto.

Jos on elänyt sellaisen hyväosaisen humanistin, jonka monen rakkaan sukulaisen luona olen viettänyt lomia erityisesti Tukholman Söderissä, ja minusta on tullut sekä Ruotsin että elokuvien ystävä, ei voi muuta kuin ihastua kaikista niistä muistoista, jonka Stillerin yli 150 vuotta vanha elokuva minussa nosti pintaan.

Jostakin suoratoistosta sen kaappasin