Kalle Holmberg: Rauta-aika (1982) ***

Ikisuosikkini Soli Labbart

 

Kultanainen, Sampo, Lemminki ja Pitkä talvi ovat kunnianhimosen, Paavo Haavikon tulkinta kunniahimoinen kansalliseepksestamme Kalevalasta. Hiukan tutummiksi tulivat "elävien kuvien" kautta niin Väinämöinen( Kalevi Kahra), Pohjolan emäntä (Kristiina Halkola), Ilmarinen(Vesa-Matti Loiri) Lemminkäinen (Tom Wentzel) ja hänen äitinsä (Soli Labbart) ja Kyllikkiä (Elle Kull)

Luiossa nimittäin koulumme ainoa tohtoritasoinen opettaja tekijät suomen kirjallisuudesta niin pakollista ja kuivaa kuin mahdollista. Olin viimeinen luokaltamme, joka meni lopulta pakostaopettajan huoneeseen latelemaan ääneen ja ulkoa Kalevalan viimeisen runon oppikirjastamme. Niinpä en tuota teosta elokuvana tuolloin tuoreena nähnytkään, enkä oikein nytkään pitkänyt mustavalkoisen synkkyyden, julmuuden, kylmyyden ja raakuuden täyttämää ilmapiiriä - poikkeuksina Soli Labbart ja Elle Kull.

En ole lukenut Haavikon ja Holmbergin ajatuksia heidän tulkinnoistaan ja näkökulmistaan, sen verran tiukkoja taiteilijoita ovat, että kunnioitaan heidän hankettaan, mutta minulle elokuvasarja jäi vieraaksi, mutta nyt elokuvafriikkinä katsoin sen Yle Areenasta