Valentin Vaala: Juurakon Hulda (1937)****

Juurakon Hulda

 

Hella Wuolijoen erinomaisen selkeä ja yhteiskunnallinen teksti on sijoitettava aikakontekstiin, ellei muut niin loppuratkaisu missä huikea Irma Seikkula toteaa Tauno Palolle: "Miksi minun täytyy rakastua diktaattoriin".

Tuli nimittäin mieleen viimeksi katsomani lyhytelokuva "Eivät kaikki miehet". Siinä pääosan nainen rakastuu ihanan , vauraaseen mieheen, joka paljastui sovinistiksi, misogyyniksi ja seksistiksi - oikeastaan diktaattoriksi.

Mutta Huldan kohdalla oli vuosi 1937 ja toisen elokuvan tapahtumat 2025. Tuli muutakin mieleen: Jospa edistyspuolueen insinööri olisikin Tauno Palon sijasta esittänyt Irma Seikkulan tuleva aviomies Toivo Mäkelä. Olisi voinut mennä parodian puolelle. Hehän saivat parhaan nais- ja miesnäyttelijän Jussin Rauni Mollbergin Aika hyvä ihmiseksi vuodelta 1971. Niin - Huldahan esittää aikansa työväenluokan naisen nousu piikatytöstä työväen opiston ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun ja kahden naisen tuella todellisen nousun kansanedustajaehdokkaaksi saakka.

Niinpä minä idealistina toivoin, että Hulda ja Tohtori Alinen ( Urho Kuusisto) YKK:sta olisivat ainakin väliaikaisesti löytäneet toisena. Itse olen oppinut näkemään Irma Seikkulan henkisesti kauniina ja runollisena näyttelijänä ja hänen miestään Toivo Mäkelää ilmeillään ja eleillään paljon puhuvana voimahahmona, joka uskalsi panna itsensä likoon. Tauno Palo kärsii minun silmissäni ikuisista miessankariosista. Huldaakin kun hän lähestyi, niin meni heti ihan lähelle ja yritti koskettaa. Toivoin varmaan, että olisi saanut lopullisesti pakit.

Tulikohan elokuva sopivasti yleisön toiveena Minna Canthin eli tasa-arvon päivänä?