Catherine Breilat: Romance (2000) ***½

                                                        Marie ja Paul
 

Muistankohan oikein. Olen lukenut että ohjaajaa pidetään taiteellisena. Joka tapauksessa lisäisin muutaman epiteetin ; parisuhde-, seksuaalisuus-, psykologinen. Ja on elokuvissa jotain yhteiskunnallista ja vallankäyttöäkin koskevaa, mutta ainakaan kovin yksinkertaista.

Nuoripari Marie ja Paul ovat seurustellee ja pehdanneet sängyssä kolmisen kuukautta, mutta Paul on kyllästynyt. Marie taitaa etsiä itseään niin naisena kuin lukihäiriöisenä opettajana.

Jo aika alkuvaiheessa mietin, että jospa Marie olisi kyllästynyt, ja Paulilla ottaisi eteen ja panettaisi.
Mitä Paul länsimaisen kulttuurin tuotteena reagoisi. Hän reagoisi ulospäin, ottaisi Marien puoliväkisin ja räyhäisi ties missä aggressiivisesti ja röyhkeästi, kasvattaisi lihasvoimiaan peittämään menestymättömyyttään parisuhteessa ja sängyssä.

Vaan kun pettynyt onkin Marie, nainen. Hän reagoi sisäänpäin. Hänen puheensa ja ajatuksensa ovat itsetutkiskelua ja kokeilua auttaa miestä hyväilemällä tämän penistä kuin omaa pikkulintuaan. Vaan parisuhde on vienyt myös Paulilta aikaa ja mahdollisuuksia hänen omilta elämäntavoiltaan. Lopulta Marie etsii apua kuin nymfomaani - jopa nöyryytystä, sitomista ja kipua.

Vaan sattumoisin Marie alkaa odottaa lasta Paulille. Ja sitä he molemmat haluat - tai sanovat haluavansa. Ennen lapsen syntymää tekee Marie jotakin, mikä osoittaa ettei hän kuitenkaan tyydy Paulin baarikeskeiseen ja ryyppäävään elämäntapaan.

Elokuva on täynnä seksiä ja alastomuutta niin miehen kuin naisen alapään sukupuolielimiään myöten.

Elokuvan katsoin Vaskin Cineastista