Andrei Tarkovski: Stalker (!979) ****

 

Käsittääkseni stalker voi tässä tilanteessa kääntyä vaikka kielletylle vyöhykkeelle tunkeutujaksi. Tuntemattoman luonnontapahtuman seurauksena pikkukaupungin lähelle on jäänyt suljettu ja tiukasti vartioitu alue. Sinne entinen vanki, perheen isä ja työtön alkoholisti vie tällä kertaa Professorin ja Kirjailijan.

Voi toki olla, että elokuvaharrastajalla on pakkomielle katsoa ylistetty kaksi ja puolisataa minuuttia kestävän elokuvan samoin kuin kirjoja rakastavan lukea Volter Kilven yli 800 sivuisen Alastalon salissa.

Mutta täytyy myös myöntää, että lähes mahdotonta on ymmärtää saatikka pukea sanoiksi kaikkea mitä tunteita tai muistoja kolme 50-60 -vuotiaat miehet loputtomalta tuntuva etsiminen käsittämättömässä ympäristössä tuo mieleen. Ehkä ainakin joitakin uniani, joissa ajaudun tilanteisiin, mitkä vihjaavat tilanteiin, joissa tosielämässä olisin voinut valita toisin Kaiken kaikkiaan katson voittaneeni itseni, kun sitkeästi ja koko ajan valppaana katsoin kolmea miestä ja heidän perusteluitaan lähteä etsimään luvattua onnea.

Joskus karmea ympäristö tuo mieleen salaisen ja osin hävitetyn ydinase -tai voimalaitoksen, jota on syytäkin pitää terveydellisesti vaarallisena. Toisaalta miesten keskustelu vihjaavat heidän omiin itsekkäisiin tai jopa raadollisiin ominaisuuksiin.

Yksityiskohtana stalkkereitten pelonsekaiselta matkalta jää mieleen ajatelma hennon ja heiveröisen kyky taipua kuin heikompi, kun vahva, mutta jäykkä ja taipumaton katkeaa ja kuolee.

Katsoin elokuvan Cineastista ja yksi tähti jää antamatta ymmärtämättömyydestä