Sininen laulu, osa 11, 1972-82, *****

 

Kosketuspintoja on osan nimi ja osuus kuin naulapäähän omaan elämääni. Se on aika, jolloin jouduin tai sain rakentaa elämänkatsomustani. Toki se pohjana oli lapsuudenkodin ja ainoanlapsen kokema turvallinen lapsuus ja nuoruus.

Tämä dokumentti on täynnä tapahtumia ja jollakin tavalla tuttuja taiteilijoita ja kulttuurivaikuttajia. Yritin kirjoittaa nimiä muistiin katsoessani. Huomasin, että olipa paljon ruotsinkieliä nimiä ja vasemmistolaisia - ainakin omasta mielestäni. Loppusanojen aikana Reijo Frank, joka vieraili usein Kiljavan opistolla, pitkäaikaisimmalla työpaikallani, Christer Kihlman, Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg Turun kaupunginteatterissa, Claes Andersson.

Ja sitten sanoo joku, että tehokkain tunnepikamuisti ja erityisesti musiikin osalta, minun kohdaltani myös sanojen. Heikki Aaltoila Akselin ja Elinan häävalssi, Juicen Viidestoista yö, M.A. Nummisen, joka kävi Kiljavallakin pelastamassa huipputerävillä näkemyksillään järjestämäni väittelytilaisuuden ja RUK-aikanani töpättyämmä lauloi jonkin Hevosenhoitojenkan.

Toki kirjallisuusosa on vankka, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Heikki Turunen,ja Antti Tuuri vain muutamia mainitakseni