Rakkaudesta elokuvaan

  Tuttua vai liian tuttua. Tietenkin alan miettiä omia joulujani. Aloitetaan oman lapsuuteni jouluista. Siellä ei koskaan ollut kukaan isovanhemmistani, He olivat kaikki mullan alla. Oma isäni oli viisi vuotta rintamalla viettänyt mies, hänelle kelpasi viima, ja tyypillista kyllä hän osallistui monella tapaa joulun tekemiseen - ruoan laittoa myöten Ja tykkäsi alkoholista ennen aterioita - varsinkin kinkun syömistä - koska silloin se meni päähän, ja vapautti ties mistä. Vaan oli hän varmaan kahdesti joulupukkikin, joka "suukon sai" äidiltäni. No - oli hän mukana minunkin lasteni jouluissa, mutta ei ainakaan sellaisena kuten elokuvan vaari. Mutta entä minä. En tiedä - sen paremmin omien lasteni kuin lastenlastenikaan jouluista. En ainakaan kakannut olohuoneen lattialle, mikä oli ehkä elokuvan selvä ylilyönti. Muutenkin elokuvat tyypilliset sukulaiaten välien selvittelyt alkoivat tylsistyttää, olivat ne sitten osuvia tai liiankin itsestäänselviä, ja lasten suustakin

  Frågespel om Sverige med hjälp av drama- och dokumentärfilmer 1. För vilken historisk händelse firar vi Svenska dagen i Finland? 2.I Åbo finns det en staty av en person, som ansluter till minnet . Vems, var och varför? 3. Vem, en känd vän av Finland, var den första kvinnan, som fick Nobelpriset i litteratur? 4. I den inhemska filmen Kivenpyörittäjän kylä handlar Esko Nikkari om liv och död med liemannen. I en känd svensk film spelar medeltidens riddare Max von Sydow också om liv och död. Vad heter filmen och vem regisserade den? 5.Vem har regisserat filmen The Girl King, (Tyttökuningas) .Vem berättar den om och i vilket historiskt slott har mest av filmen spelats? 6. I en film av Ingmar Bergman vansköter mor sin dotter. Vem spelar mor och vem dotter och i vilken film? 7. I den här filmen/TV-serier spelar mm. Pernilla August och hennes två döttrar Alba och Asta Gamma och Alma Pöysti från Finland. Filmen grundar sig på romanen Händelser vid vatten. D

Huviretkellä   Huh, miten mieltä vahvasti askarruttava elokuvakokemus lähes puolen vuosisadan takana. Se kertoo yhteiskunnallisista luokkaeroista, yhteiskunnan ylläpitämä orpokoti ei ole yhtä arvokas kuin tyttöjen hyväntekeväissyysvaroilla ylläpidetty sisäoppilaitos, Australian alkuperäisasukkaitten ja englantilaisten maahanmuuttajien välit eivät ole automaattisesti kunnossa, selvittämätön nuorten tyttöjen katoaminen heidän päästyään synkkähenkisestä, suljetusta laitoksesta villiin ja vapaaseen luontoon fallossymbolisine vuorenhuippuineen rikkoo lopulta niin sisäoppilaitoksen kuin koko paikallisyhteisön. Sitä voi kuvata myös kausaaliseksi kertomukseksi, mitä mistäkin yhteiskunnallisesta vääryydestä seuraa Kuitenkaan ohjaaja mitenkään selvästi vihjaa ketään yksilöitä syyllisiksi tai katoamisten selittäjäksi. Ja mitähän tarkoittaa kun yksi tytöistä Miranda, jota verrataan Botticellin maalauksiin, kertoo parhaalle ystävälleen, orpokodista tulleelle Saralle, ettei hän elä enää kauan