Rakkaudesta elokuvaan

  Huhhuh mikä todellisuus fiktion takana. Hurja tarina tältä vuosituhannelta - naisista muka pasifistisessa, mutta patriarkaalisen uskonnollisessa yhteisessä yhteisössä. Naisia raiskataan, lapsetkaan eivät ole turvassa miesten väkivallalta. Naiset äänestävät keskenään mitä tehdä. Äänet menevät tasan - lähteä tai jäädä - kenties taistelemaan. Joku älykkö mies on sanonut ettei näin demokratiassa tapahdu: mutta tämän elokuvan todellisuudessa naiset uskossaan tekevät päätöksen, saman uskon sokeuttamana, missä ovat eläneet ja joka on lamaannuttanut heidän ajatuksensa ja itsenäisyytensä. Ja ihan elokuvan taustan reaalitodellisuudessa, hei eivät edes lähteneet, kuten elokuvan komea loppukohtaus näyttää. Alun joukkoraiskauksen jälkeen elokuvassa puhuvat naiset. Yksi mies - August - on kirjurina - mutta jos oikein ymmärsin, hänkin miehen kehostaan huolimatta on mieleltään nainen. Tuskalliselta tuntuu kuunnella naisten sinänsä monipuolista ajatustenvaihtoa. Miten helposti ti...

  Suomalainen episodielokuva on kaunis, koskettava, vähäeleinen mestariteos. Eletään ilmeisesti Äänekoskella loppukesän lauantaina. Näytetään erillisiä kohtauksia eri ihmisten - usein kahden - elämästä, ja takana häämöttää vähitellen yhä selvemmin, että niissä on jotain yhteistä - tai jonkin yhteisyyden hajoamisen uhkia tai alkuja. Kaupungin ja äänivallin ylittävä lentokone symbolisoi tavallaan tarinat yhteen. Myös joki virtaavana elämän symbolina osuu. Minulle koskettavin on vanhan pariskunnan yhteiset viimeiset hetket, kun toinen odottaa kuolemaa. Nieleskelemään panee myös kohtaus, missä hukuttautumaan menevän epätoivoisen nuoren naisen pelastaa elämälle tuntematon, nuori mies. Jokin ohjaajan vastaava oma kokemus on toiminut ohjaajan kertoman mukaan alkusyynä herkän ja riipaisevan, mutta arkipäiväisen uskottavan elokuvan tekemiseen. Muusikon traaginen paluu kotipaikkakunnalle, hekumallinen rakastuminen, yksinhuoltajan ahdinko, perhejuhlat, salarakkaus, eron katkeruus...

  Svenska dagen - Ruotsalaisuuden päivä Tietovisa Ruotsista, myös draamaelokuvien kuin dokumenttien kautta 1. Minkä tapahtuman muistoksi Svenska dagenia vietetään Suomessa? 2. Turussa on yhden muistoon liittyvä henkilön patsas. Missä, kenen ja miksi? 3. Kuka ensimmäinen nainen, tunnettu Suomen ystävä sai kirjallisuuden Nobelpalkinnon ja minä vuonna? 4. Kotimaisessa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä Esko Nikkari tekee kauppaa viikatemiehen kanssa elämästä ja kuolemasta. Missä tunnetussa ruotsalaisessa elokuvassa on samantyyppinen kohtaus missä elämästä ja kuolemasta pelaa keskiajan ritarina Max von Sydov?4. 5. Kuka on ohjannut elokuva Tyttökuningas (The Girl King), kenestä se kertoo ja missä Suomen historiallisen linnan museossa sitä on kuvattu? 6. Missä Ingmar Bergmanin elokuvassa äitiä ja tämän laiminlyömää tytärtä esittävät Ingrid Bergman ja Liv Ullman? 7. Tässä elokuvassa/TV-sarjassa esiintyvät mm. Pernilla August ja hänen kaksi tytärtään Alba ...

  Tuttua vai liian tuttua. Tietenkin alan miettiä omia joulujani. Aloitetaan oman lapsuuteni jouluista. Siellä ei koskaan ollut kukaan isovanhemmistani, He olivat kaikki mullan alla. Oma isäni oli viisi vuotta rintamalla viettänyt mies, hänelle kelpasi viima, ja tyypillista kyllä hän osallistui monella tapaa joulun tekemiseen - ruoan laittoa myöten Ja tykkäsi alkoholista ennen aterioita - varsinkin kinkun syömistä - koska silloin se meni päähän, ja vapautti ties mistä. Vaan oli hän varmaan kahdesti joulupukkikin, joka "suukon sai" äidiltäni. No - oli hän mukana minunkin lasteni jouluissa, mutta ei ainakaan sellaisena kuten elokuvan vaari. Mutta entä minä. En tiedä - sen paremmin omien lasteni kuin lastenlastenikaan jouluista. En ainakaan kakannut olohuoneen lattialle, mikä oli ehkä elokuvan selvä ylilyönti. Muutenkin elokuvat tyypilliset sukulaiaten välien selvittelyt alkoivat tylsistyttää, olivat ne sitten osuvia tai liiankin itsestäänselviä, ja lasten suustakin...

  Frågespel om Sverige med hjälp av drama- och dokumentärfilmer 1. För vilken historisk händelse firar vi Svenska dagen i Finland? 2.I Åbo finns det en staty av en person, som ansluter till minnet . Vems, var och varför? 3. Vem, en känd vän av Finland, var den första kvinnan, som fick Nobelpriset i litteratur? 4. I den inhemska filmen Kivenpyörittäjän kylä handlar Esko Nikkari om liv och död med liemannen. I en känd svensk film spelar medeltidens riddare Max von Sydow också om liv och död. Vad heter filmen och vem regisserade den? 5.Vem har regisserat filmen The Girl King, (Tyttökuningas) .Vem berättar den om och i vilket historiskt slott har mest av filmen spelats? 6. I en film av Ingmar Bergman vansköter mor sin dotter. Vem spelar mor och vem dotter och i vilken film? 7. I den här filmen/TV-serier spelar mm. Pernilla August och hennes två döttrar Alba och Asta Gamma och Alma Pöysti från Finland. Filmen grundar sig på romanen Händelser vid vatte...

Huviretkellä   Huh, miten mieltä vahvasti askarruttava elokuvakokemus lähes puolen vuosisadan takana. Se kertoo yhteiskunnallisista luokkaeroista, yhteiskunnan ylläpitämä orpokoti ei ole yhtä arvokas kuin tyttöjen hyväntekeväissyysvaroilla ylläpidetty sisäoppilaitos, Australian alkuperäisasukkaitten ja englantilaisten maahanmuuttajien välit eivät ole automaattisesti kunnossa, selvittämätön nuorten tyttöjen katoaminen heidän päästyään synkkähenkisestä, suljetusta laitoksesta villiin ja vapaaseen luontoon fallossymbolisine vuorenhuippuineen rikkoo lopulta niin sisäoppilaitoksen kuin koko paikallisyhteisön. Sitä voi kuvata myös kausaaliseksi kertomukseksi, mitä mistäkin yhteiskunnallisesta vääryydestä seuraa Kuitenkaan ohjaaja mitenkään selvästi vihjaa ketään yksilöitä syyllisiksi tai katoamisten selittäjäksi. Ja mitähän tarkoittaa kun yksi tytöistä Miranda, jota verrataan Botticellin maalauksiin, kertoo parhaalle ystävälleen, orpokodista tulleelle Saralle, ettei hän elä enää k...