David Freyne: Treffit Amberin kanssa (1995) ****
 |
| Amber ja Eddie |
Tulipa mukava olo virkistävästä ja luovata näkökulmasta, miten ratkaista homouden ja lesbouden haasteita koulunkäynnin loppuaikoina. Välillä toki liioitellaan, mutta toisasalta elokuva kertoo toiveikkaasti, miten luovat ratkaisut ja esimerkin voima vähitellen kantavat kohti avarakatseisempaa yhteisöä.
Eikä riitä, että vain samanikäiset nuoret joutuvat tai saavat uutta ajateltavaa. Jopa nuorten vanhemmat tarttuvat kasvumahdollisuuksiinsa erilaisiin umpikujiin ajautuneissa tilanteissaan. Eddie yhdessä vaiheessa sanoo Amberille: "Minä rakastan sinua". Silloin näinkin vanha mies jaksaa uskoa parempaan tulevaisuuteen heidän kahden kohdalla kuin laajemminkin.
Elokuvan todellisuutta voi peilata esim. siihen, että homous poistettiin Irlannin rikoslaista vasta kaksi elokuvan valmistumisen jälkeen
rr: pidimme elokuvasta todella paljon. Se oli sopivan hidas ja sai samastumaan näihin nuoriin. Pinnallisen ratkaisun sijasta tarina kypsyi ratkaisuunsa niin nuorten omista kuin ulkopuolisista paineista huolimatta.
VastaaPoistaKyllä - on pakko jatkaa keskustelua alan miesten ja naisten kapakassa. Ja kun olen sattuneesta syystä nyt itse selvinpäi, niin ehkä tulen sanomaan jotain piikikästäkin - tai avataan keskustelu tulevan presidentin seksuaalisesta suuntautuneisuudesta.
VastaaPoistaIhana elokuva itseksi tulemisen oikeudesta, joka sopisi näytettäväksi yläkoulussa. Se herättäisi varmasti keskustelua ja vähentäisi homofobiaa. Ystävyys ja rakkaus, rakkaus ja seksi, rakkaus ilman seksiä, ystävyys sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta, oma paikka perheessä ja suhde vanhempiin ja sisaruksiin - näitä varmaan moni nuori miettii mielessään, olipa hetero, homo tai millainen hyvänsä.
VastaaPoistaOnkohan blogin seuraajista joku vaikka yläkoulun opettaja, toki elokuvan pääosien esittävät taisivat olla hiukan vanhempia, kun inttikin oli tulossa Eddielle, mutta paremmin ehkä vastaanottavuus onkin herkemmässä nuorempana
Poista