Heidi Köngäs: Hyväntekijä (2014) ****

Esko Salminen, Tea Ista ja Sari Siikander

 

Ensimmäiseksi katsottuani elokuvan kysyn automaattisesti: kuka on elokuvan hyväntekijä. Entisenä kehitysyhteistyöaktiivin tulee mieleen lääkäri Juhani, lääkäri ilman rajoja. Mutta hänen työstään ei elokuvassa näy konkreettisuuden häiväkään. Niinpä luonnolliseksi ratkaisuksi nousee Alma. Hänkin keski-ikäinen, eronnut yksinhuoltajaäiti, ravintolan tarjoilija, ja jonka vanhemmat alkavat yhä enemmät tarvita hänen huolenpitoaan.

Toki muitakin ehdokkaita hyväntekijäksi on. Vaan sitten minun ikäiseni katsojan mielenkiinto kohdistuu näyttelijöihin. Alman äitiin, minua kymmenen vuoitta vanhempaan Tea Istaan ja isään Esko Salmiseen, minua kaksi vuotta vanhempaan. Elokuvan valmistusvuosi on sama kuin Tea Istan kuolinvuosi ja elokuvassakin hän makaa kuolinvuoteellaan sairastettuaan Alzheimeria. Kyllä pysäyttää ainakin minut.

Mutta ei jää roolityössään vanhoista mestareistaan yhtään jälkeen Almana Sari Siikander, minua 22 vuotta nuorempi, elokuvan aikoina siis viisikymppinen nainen. Ehkä hän puhkeaa täyteen kukkaan juuri heidän tuellaan. Vakuuttavan rohkea ja vahva työ.

Ehkä parasta elokuvassa on sen osuvuus päähenkilön Alman elämäntilanteeseen: taloudellisen ahtauden, naisen ja äidin rooliin, sekä ikääntyvistä vanhemmista huolehtimiseen - ja omien tarpeiden ja unelmien toteutumiseen