Alli Haapasalo: Pikku juttu ****½

 

Muistan Krista Kososen Turun kaupunginteatterin Anna Kareninana, dominana Koirat eivät käytä housuja ja Viveca Bandlerina Tovessa. Hyvin erilaisissa ja vaativissa osissa ja vahva oli roolityö kaikissa, vaikka dominaa ja koko elokuvaa en suostu oikein hyväksymään, on niin vieras alue itselle.

Tämä oli kuitenkin parasta Krista Kososta ja ihan omalle iholle tulevaa. Vaikka en itse tarkalleen muista, niin varmaan olen itse joskus, jos en suoraan sanoen "kouraissut" kuten elokuvassa mainitaan, vaan jotain ehkä omasta mielestäni silloin aikanaan muka kauniimpaa. Ja tiedän, että elämänkumppanilleni en tehty jotain vastaavaa.

Muistan myös me too -ilmiön alussa kun siitä porukalla juteltiin, ja itse kuvittelen päässeeni moisesta eroon, niin yhtäkkiä kun muutamat miehet yrittivät kuitata asian lähinnä flirttailuun kuuluvaksi ja huumorilla. Ja silloin tuo yli 70-vuotias nainen, joka oli koko illan ollut vaiti avasi suunsa ja lausui; " Ei se ainakaan minulle ollut huumoria". Tuli pitkä hiljaisuus ja siirryttiin kahville.

Mutta vieläkin Pikku juttu tuli iholle. Niin vahvasti niin ilmein, elein kuin sanoin Krista Kosonen ilmaisi kohteen tunteen muka pikku jutusta, kouraisusta.

Pikku juttu kuuluu sarjaan Yksittäistapaus