Dalton Trumbo: Sotilaspoika (1971)***** lisätty teksti

 

Seuraava lihavoitu kappale on lisätty. Ajatuksena on, että kannattaisi lukea kirja tai katsoa elokuva ennen kuin päättää Nato-kannastaan.

Muistaakseni elokuvassa sairaalassa kaikki rajat amputoituna, sokeana, kuurona ja puhekyvyttömänä, vain päätään heiluttamalla ja tuntoaistinsa avulla kommunikoiva Johnny toivoo, että hänet vietäisiin sodan mielettömyydestä kertovana, elävänä nähtävyytenä julkiselle paikalle. Hän haluaa elämänsä aikana vielä vaikuttaa ihmisten ajatteluun sodasta.

Lisäksi kannattaa myös kuunnella Hectorin Palkkasoturi ja erityisesti sen loppu

Johnny got his gun on ehkä yksi vahvimmista maailmankatsomukseeni vaikuttavista elokuvista. Sen sanoma on ahdistava, kammottava, hirvittävä, julma, pysäyttävä. En keksi tähän hätään "parempia" adjektiiveja.

Ehkä olin silloin vastaanottavaisessa vaiheessa elämääni. Elämänkatsomukseni oli muuttumassa turvallisesta ja itsestään selvästä opiskelu- ja työurasta kriittiseksi, yhteiskunnalliseksi osallistujaksi. Turkua pienemmässä Hyvinkäällä osallistuin ties mihin. Muutuin yhteiskunnalliseksi osallistujaksi.

Sotilaspoika vei ajatusmaailmaani vasemmalle.

Mutta itse elokuvaan. Se on armoton, mutta kaunis kertomus viattomuudesta, isänmaallisuuden väärästä sanomasta, sairaanhoitajan inhimillisestä auttamishalusta ja -taidosta, ihmisen tehtävästä.

Se on myös julma, tai peräti raaka elokuva sodasta ihmisten, kansojen, valtioiden, puolueiden ja omistamisen keskinäisten suhteitten käsittämättömänä ratkaisuyrityksenä.

Koulussa opettelimme Ateenalaisten laulua.

Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä

kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.

taistellen puolesta maan, puolesta heimosikin