Corona Film Club
Nimi kolahtaa ja tuntuu tutulta. Tämän bloginhan aloitin juuri kuten nimikin viittaa rakkaudesta elokuvaan kun korona rajoitti yksin Turun keskustassa asuvan elokuvafriikin sosiaalista elämää. Näin kävi myös Tukholmassa, Turun "naapurikaupungissa" tunnetulle elokuvakriitikolle ja ohjaajalle, Stig Björkmannille. Hän ohjannut 15 elokuvaa, ja ehkä elokuvaväkeä kiinnostaa erityisesti Ingrid Bergnan - omin sanoin.
Miten 82 -vuotias, kirjailijanakin tunnettu mies ratkaisi uhkaavan mökkihöperyytensä, siitä kertoo Stina Gardellin tänä vuonna ilmestynyt oivallinen "elokuvaelokuva" näkemys filmihullujen, joita tämänkin blogin seuraajat lienevät, viikolopun päättymisen merkiksi ja mahdolliseksi hyvän unen mahdollistajaksi .
 |
| Stig Björkman katselee Tukholmaansa ikkunasta korona takia |
Sinä tulitkin mieleen, kun katsoin tuota sympaattista elokuvaa.
VastaaPoistaTosiaan - niin tuli mieleen jo etukäteen lukiessani ennakkotietoja elokuvasta ja katsominen vahvisti tunnetta. Jopa päähenkilön asunnon maisemat meren ja Mälaren -järven yli ovat minulle tuttuja nuoruuden ajoiltani ja molemmat kirjojen kansien Bergmannit suosikkejani.'
PoistaSitten alkoi mielikuvitus laukata, että olihan tämä elokuvablogin osin koronan seurausta, vaikka harrastuksena monille osallistujille tuttu. Eikä myöskään Stig Bergamannin ja elokuvatuttujensa keskustelut olleet asiantuntijoiden kritiikkiä, vaan muistoja, tunteita ja ajatuksia elämästä.
Monia oli - iästäkin riippumatta - masentanut ja ahdistanut kuten minuakin ja miten ilmeisesti yhteys elokuvatuttuihin niitä helpotti. Samoin minäkin aina ilostun kun näen käyntejä blogilla ja varsinkin kommenteista.Jotkut kommentoijat tiedän antamiensa vihjeitten kautta, mutta mukava olisi anonyymeiksi jääneistäkin jotain enemmän tietää.
Olen muistaakseni kirjoittanut lehteen jutun otsikolla "Miten minusta tulimina elokuvafriikkinä" . Ehkä panen sen joskus tähän blogiin, jos löydän