Klaus Härö:Tuntematon mestari (2019)
Olavi (Heikki Nousiainen) tekee taas roolin, joka mykistää. Perheensä, tyttärensä ja tämän vaikeuksiin joutuneen murrosikäisen Otto-pojan kanssa välit rikkonut jäärä haaveilee vielä yhdestä taideteoksesta ja kaupasta millä rikastuisi.
Vastentahtoisesti hän ottaa Oton apupojaksi galleriaansa Helsingin Bulevardilla. Poikaa on vaikea opettaa seitsemänkymppisen myyntitavoille, mutta...
Arvoituksellinen taulu muuttaa ja kärjistää tilanteen. Olavi aavistaa, että sen ostohinnasta voisi saada jälleenmyymällä sievoiset eläkerahat. Vaan miten selvittää teoksen alkuperä, mikä tekee siitä maineikkaan. Oton digitaidotkaan eivät pelkästään riitä, mutta hän tekee lopulta jotakin, mikä yllättää niin äidin kuin isoisän.
Taidekaupallakin on raa'at markkinatalouden ja rikollisuudenkin raamit. Toisaalta Olavin, tyttären ja Oton välit paranevat
Heikki Nousiaisella on yhtä hieno roolityö Samuli Valkaman ohjaamassa Saattokeikassa. Molemmissa elokuvissa tuon suomalaisen näyttelijätyön helmen rooli päättyy samalla tavalla kuten myös Härön Postia pappi Jaakobille.
Minun ikäluokkani elokuvan ystävälle Heikki Nousiainen (s, 1945) ja Toivo Mäkelä (1909 - 1979) ovat suuria ja persoonallisia, ja aika tunnettujakin mestareita.
Härö tekee lempeitä elokuvia. Niissä uskotaan hyvän voittoon. Sen vuoksi katsomisesta tulee hyvä olo. Olisipa arkikin kuin Härön elokuvaa!
VastaaPoistaSamaa mieltä. Häröllä liittyy ehkä ukonnollisuuteen. Toki muistakin eettisistä arvoajatteluista voi päätyä samantyyppiseen, jopa (puolue)poliittisesta.
PoistaMinusta on itsestään selvää, että hyvistä ja oikeista teoista seuraaa pikällä täht äimellä hyvää, kun taas pahoilla ja väärillä teoilla on pitkä varjo.
Ei tarkoita, etten olisi tehnyt pahaa