Bertrand Tavernier: Auringonpimennys (1981)

Tämän elokuvan tarinan merkityksistä oli pakko ottaa selvää lukemalla muitten tulkintoja.

Toisaalta olin päätynyt itsekseni yhteen sanomaan: Ihminen on houkutuksille altis. Ranskan valkoisten hallitsemassa Länsi-Afrikassa vuonna 1930-luvulla tosiasiallista valtaa pitää korruptoitunut valkoisten koneisto sutenööreineien ja keplottelijoineen, ja yksi "neekerikin" sortuu valkoisten almuihin eli houkutuksiin. Tosin "neekerit ovat neekereitä, eivät ihmisiä" kuten elokuvassa todetaan,

Elokuvan alun löysä ja tahdoton poliisipäällikkö alistuu itsekin moiseen korruptioon, mutta muuttuu yht´äkkiä psykopaattiseksi, perverssiksi Jeesukseksi, joka ampuu useammankin miehen, josta yksi on mustaihoinen. Perustelu on juuri tuo sortuminen tarjolla oleviin mahdollisuuksiin, houkutuksiin rikastua. Hän ei tunne syyllisyyttä, vaikka suree tappamiaan, josta yhden vaimon Rosen (Isabelle Huppert) ottaa rakastajattarekseen. 

Elokuvassa tarkoitus pyhittää keinot: Poliisipäällikkö haluaa tuoda valoa Afrikan pimeyteen, mihin myös elokuvan nimi ja alku viittaa, tappamalla pahimmat paikalliset vallankäyttäjät.

****