Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2025.

Deniz Gamze Ergüven; Mustang ****

  Moderni elokuva Turkin todellisuuksista, ahdasmielisestä islamilaisesta vuoristokylästä ja unelmasta vapaasta Istanbulista. Pääosassa on viiden orposiskon ja heidän kokemansa, nuorimman tyttären Lalon nimeämä "vaimotehdas" ja vanhimman Selman hämmentävä hääyö, jolloin hän kokee tulevansa "koko maailman makaamaksi", vaikka hän lääkärinkin mukaan on edelleen neitsyt. Lyhyesti sanoen naisen ruumiin vartionti ja siitä karkaaminen . Olen miettinyt omia kokemuksia omasta elämästä, jotka tietenkin ovat kevyempiä. Toki minunkin äitini jonkin verran asetti suosikkijärjestyksiin tyttöystäviäni, mutta kun olin poika, ei sen enemmän astunut esteeksi sen paremmin lastenin äidin kuin sen jälkeen tulevan elämänkumppanini valinnalle. Isäni ei tietenkään toiminut minkäänlaisena moralistina tai juristina näissä kysymyksissä. Joskus kun joku parisuhteeni oli katkennut, hän lohdutti minua leikillsesti sanomalla että "naiset ovat kuin raitiovaunuja., niitä tulee viid...

Stanley Kubrick: Eyes Wide Shut (1999) ****

  Elokuvan miespääosan lääkäri Billiä esittävä Tom Cr u ice on median, jopa Ylen mukaan tänään Suomessa - ehkä hankkimassa yli 100 jalkaa pitkään luksusvenettä. Tulee mieleen elokuvan mustasukkaisuusharhan seurauksista rajuin kohtaus, salaperäisen kultin orgioihin hakeutuminen juuri ennen joulua naamioituneena ihailemaan kymmeniä lähes alastomia naisia. Joitakin kohtia voi elokuvassa pitää ns. avainlauseina. Billin puoliso Alice, Nicole Kidman , tanssii alun juhlissa itseään lähes päätä pidemmän miehen kanssa. Tältä Alice saa kuulla selityksen, miksi naiset haluavat mennä naimisiin: silloin saa luopua neitseydestään ja rakastella vapaasti kenen kanssa tahansa. Kannattaa ottaa huomioon, että elokuva perustuu noin sata vuotta vanhaan tekstiin. Niin - ja tapahtunee New Yorkissa - toki noin 50 vuotta myöhemmin. Hyvänä pidän elokuvassa erityisesti pitkiä otoksia kaksinpuheluista, joissa Bill on toisena osapuolena. Ne kertovan hienosti tarinan avioliitosta ja parisuhteesta, jop...

Anssi Mänttäri: Saunavieras (2012) **½

  Elokuvan teema on hyvinkin selvästi moraalinen keskustelu. Mies, kurailija, jää kiinni toisen miehen naisen kanssa "naimisesta". Toinen mies juoksee asekädessä miehen perään. Omahyväinen, menestynytkin kirjailija pakenee komealle kesämökilleen Lappiin. Jos nyt oikein ymmärsin, niin petetty mies hankkii kostajan tai peräti murhaajan. Tämä saapuukin kirjailijan mökille. Alkaa lievästi viinan sekoittama saunominen, ja erityisesti geologiksi esittäytyneen miehen johtama moraalinen keskustelu kuolemisesta, itsemurhasta ja tappamisesta. Tyypillisesti suomalaisen elokuvan puheäänitys on heikohkoa - eikä toisenkaan kotimaisen kielen äänitystäkään näy. Ilmeisesti "geologi" haluaa selvittää, onko kirjailijan moraali niin alhainen, että hän ansaitsisi koston tai jopa kuolema. Mikä lie, niin pettäjäkirjailija ja kostaja kumminkin ystävystyvä - osuvatkohan moraalitasonsa sen verran hyvin yhteen. Toki naisia halveksivalle kirjailijalle jossakin vaiheessa selviätkin geolog...

Louis Malle (1932-95): Näkemiin lapset

  Oppikoulussa luokallamme oli yksi juutalaistaustainen tyttö. En muista mitään häneen kohdistuvaa syrjintää sen paremmin opettajilta kuin luokkatovereiltakaan. Tosin oli aika ymmärtämätön teemasta, kun kotonakaan ei tämän tyyppisistä asioista ei puhuttu. Sen sijaan joskus oli hiukan kyllästynyt esim. elokuviin, jos antisemitismi oli vahvasti pääaineena. Vaan tämä, ohjaajan omiin kokemuksiin perustuva elokuva karmeliittamunkin yllä pitämästä sisäoppilaitoksen valloittaa mielen. Siinä varmaan vasta lopussa - ainakin minulle - selviää, että niin koulun rehtorin kuin kolme oppilasta Gestapon miehet Ranskassa vievät nämä neljä henkilöä keskitysleireille. Elokuvan hienoksi päähenkilöksi nousee kuitenkin ranskalainen päähenkilö, nuori Julien, joka alkuriitelyjen jälkeen ystävystyy uuden tulokkaan Jean Bonnetin kanssa. Julienile selviää yökastelunsa takia että, että Jeanin sukunimi onkin Kippellstein, jolle koulun rehtori on antanut turvapaikan. Ohjaaja on pitkään halunnut teh...

Jay Roach: Trumbo (2015) *****

  Katsoin äskettäin Dalton Trumbon (1905-1976) käsikirjoitukseen perustuvan "viihteellisen" elokuvan Loma Roomassa (1953). Nimen elokuvalle ehdotti Trumbon perheen noin 10 -vuotias tytär Nikola. Asemaansa tympääntyneen prinsessan ja amerikkalaisen rahan perässä juoksevan lehtimiehen kohtaaminen ja rakastuminen johtavat siihen, että molemmat kasvavat ja viisastuvat. Sehän ei ole pelkkää viihdettä, vaan yhteiskunnallinen kasvukertomus käyttää asemaansa demokratian kunnioittamiseen. Ja niin Dalton Trumbo tekee, hänellä on "kommunistisia" tai vasemmistolaisliberaaleja yhteyksiä, viihdeteollisuuden mustalle listalle joutuneita. Hän joutuu myös vankilaan, saa kohdat pilkkaa ja halveksuntaa, mutta ei pelasta itseään paljastamalla muita mustalle listalle joutuneita kuten esim. Elia Kazan . Kysymys kuuluukin: voiko aikoinaan kallispalkkaisin ja rikas olla samalla radikaalinen vasemmistolainen ja siis jenkeissä. Ilmeisesti työhullu, ja välillä perheensä muiden jäsente...

William Wyler: Loma Roomassa (1953) ****

  Kirjoita tämän teksti muistellessani Dalton Trumbota . Hänen poikansa Cristofferin isästään alunperin näytelmästä muokkaama käsikirjoitus tulee huomenna 2.5. Teemalta puolidokumenttina Yle teemana ja siirtyy varmaan myös Areenaan nimellä Trumbo (2015). Minusta Dalton Trumbon uljain sekä käsikirjoittama (1939) että ohjaama (1971) elokuva on Sotilaspoika, Johnny Got his Gun, vaikuttavin sodanvastainen draama, jonka olen nähnyt. Siitä on teksti myös tässä blogissa Dalton Trumbo istui myös vankilassa syytettynä yhteyksistä kommunisteihin. Hän kirjoitti ja ohjasi myös salanimillä, mutta myöhemmin hänen julkinen kunniansa on palautettu. Elokuvassa Loma Roomassa on Trumbon Oscar-palkittu käsikirjoitus. Väkisinkin alkaa miettiä hänen vasemmistolaisuuttaan. Elokuvan päähenkilöt ovat Euroopan nimeämättömän maan prinsessa Anne ( Audrey Hepburn ) ja amerikkalainen toimittaja Joe ( Gregory Beck ), Kuitenkin Anne "sairastuu" ahtaasta kuninkaallisesta tehtävästään...

Matthew J. Saville:Isoäiti/Juniper (2021) ****½

  En ole nähnyt yhtään isovanhemmistani elossa. Se lisää kiinnostustani, ja elokuvan alkuperäinen nimi Junpereli Kataja symbolisoi sitkeyttä ja viisautta, uteliaisuus senkun kasvaa. Eikä turhaan. Ruth, jalkansa telonnut, ginistä tykkäävä isoäiti, ja hänen lapsenlapsensa Sam pakotetaan samaan taloon ja välillä ihan kahdestaan. Sam palvelee ja hoitaa kiukuttelevaa ja määräilevää Ruthia, kantaa Ruthin vessaankin, kun hoitajaksi pestattu Elleniltä palaa pinna ja Ruthin poika ja Samin isä Robert matkustaa Englantiin. Samin äiti on kuollut ja Samilla on huono omatunto ja ristiriitoja sisäoppilaitoksessa, mihin isä on hänet ohjannut. Lievästi epäuskottavat tapahtumat johtavat Ruthin ja Samin ystävystymään, juomaan yhdessäkin tuhteja ginipaukkuja. Robertkin palaa takaisin Uuteen Seelantiin. Isä ja poika selvittävät välejään paremmiksi. Vaan Ruth jatkaa omaperäistä tyyliään. Joutuu sairaalaan tutkimuksiin, ja lääkärin mielestä Ruthin paikka on sairaalassa. Ensin Robertkin on sama...