Mani Haghigh: Kohtalokas tapaaminen (2023)

 

Miksi sekoittaa samannäköiset ihmiset, niin etten vahingossakaan erota niitä, outoa kieltä puhuvia ihmistä, toisaalta kahta naista, toisaalta kahta miestä kuin vilaukselta toisistaan? En tiedä.
Ovat kuulema kaksoisolentoja, eivät ole klooneja, toisaalta muuten ihan erilaisia luonteeltaan.

No joka tapauksensa sattumalta he tapaavat toisensa miljoonakaupungissa, missä kokoajan sataa. Joku luulee puolisollaan olevansa toinen rakas, väärinkäsitykset, tekosyyt, vannomiset, hätävalheet alkavat aloittavat kierteen. Se jatkuu väkivaltana, hämäriksi jäävinä tapahtumina lopulta ilmeisesti ainakin toisen naisen ja toisen miehen murhana. Älkää minulta kysykö kumman, en uskaltaisi vannoa, jotta osuisin oikeaan. Toki se tässä elokuvassa olisi mahdollista.

Ehkäpä toisen miehen isä ja toisen naisen lapsi ymmärtävät, mistä on kyse. Ja tässä toinen voi olla taas kumpi tahansa. Tiedän että moni katsoja ymmärtää ja hoksaa paremmin kuin minä, ehkä joku jättää kesken. Ainakin TS:n kriitikko Pekka Eronen antaa neljä tähteä.

Yllä kirjoitetusta lienee helppo ymmärtää, etten kehtaa paljastaa tähtiäni tästä fantasian ja todellisuuden yhdistelmästä. Se ei tuo mieleeni mitään muistoja, jotka sopisivat omaan kokemusmaailmaani