Rakkaudesta elokuvaan

  Suffragette on peräisin latinan äänestämistä, valitsemista, kannattamista tarkoittavasta sufragor -sanasta. Elokuva käsittelee naisten äänioikeustaistelua Lontoossa 1910-luvulla. Elokuvan vahvuudeksi voi mainita yhden nuoren äidin, pesulatyöntekijä Maud Wattsin herääminen ja voimaantuminen - ja sanoman kertomisen sitä kautta. Toisaalta kokonaisvaltainen poliittinen tilanne Englannissa jää taka-alalle. Maudin silmät aukeavat vähitellen, sattumien ja henkilöhistoriansakin kautta, ensin hänet vedetään ja pian hän alkaa oma-aloitteisesti osallistua itsensä ja henkensäkin likoon panevien naisten vastarintaliikkeeseen. Näin hän tekee miehensä ja työyhteisönsä kauhuksi ja joutuu eroon näin myös lapsestaan, kuusivuotiaasta Georgesta. Noin vuosisata elokuvan tapahtumien jälkeen olen vain viikon viettänyt Lontoossa. Kuitenkin elokuvan lavastus ja sen antama ajankuva tuntuvat äärettömän tosilta - ja peräti tutuilta. Samoin yksityiskohdat naisten aliarvioimisesta ja miesten "itses...

  Tapahtumat sijoittuvat lähinnä Puolan ja Valko-Venäjän rajalle Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hykkäyssodan aikana. Syyrialaisperhe, vanhemmat, kolme lasta ja ukki sekä afgaaninainen Leila laskeutuvat Minskiin. Perheen päämääränä on Ruotsi. Nopeasti selviää miten he joutuvat ihmssalakuljettajien käsiin. He joutuvat synkkään, suoperäiseen metsään, ja alkaa armoton pallottelu Puolan ja Valko-Venäjän rajavartioiden ja armeijoiden välillä rahastuksineen: mustanpuhuva elokuva tapahtuu pitkälti pääosin metsässä. Nöyryytykset ja väkivalta ovat koko ajan läsnä. Maahanmuuttajat tai pakolaiset ovat Puolan viranomaisten mielestä osa "Putinin aseita". Ja toisaalta Lukasenka kostaa EU:lle sen pakotteista ja täyttää Euroopan huumeilla. Pakolaisia tulevat metsään auttamaan myös vapaaehtoiset aktivistit, mutta he eivät osllistua kuljetusapuun, koska silloin heitäkin syytettäisiin salakujetuksesta, Psykiatriksi opiskeleva Julia on aktivistien keskeinen hahmo. Elokuva tuo väkisinkin ...

  Matti ijäs ja Sulevi Peltola ovat sielun - ja ehkä minunkin - veljiä, niin ainakin uskallan ajatella. Odotin ja laskin kokoajan suudelmia. Ensimmäinen - suudelma kuolleelle äidilleen - kääntäen kuin  äitini kuolleelleni isälleni. Ja oma suudelmani rakkaalle elämänkumppanilleni myös kuin muistoja kahden minut joskus ihmeellisistä syistä hyvyksyneeltä. Niinpä päähenkilö oli filosofian- ja historian lukion opettaja. Sitä tai jotain vastaavaa minäkin olisin halunnut olla, ehkä hiukan sainkin toteuttaa auikuisopettajana. Hieno ajan kuva, ehkä hieman ennen ilmestymisvuottaan, ja ehkä sopii poikani (s, 1980) koulukokemuksiin. En ole puolueeton kun näen nimet Matti Ijäs, Sulevi Peltola ja Kristiina Elstelä. Eikä elokuvan kynttilänvalossa laulettu Kaj Chydeniuksen Jos rakastat minua muuta kuin vajoaaa minut tuolillani muistelemaan.

 Tämämkin elokuvan katsoin Cieastista Valitsin elokuva nimen perusteella. Ajattelin että se on jokin puolidokumentti ansioituneista ja tunnetuista naisista. Sitäkin selvemmäksi tuli, että hiukan historiaa ja Yhdysvaltojen kulttuuria taaksepäinkin kuvaava fiktio voi täyttää elokuvan nimen korkeat vaatimukset, ellei ole tosikko. Niinpä 50-vuotias äiti Dorothea , 15-vuotias poikansa Jamie , heidän kotiaan remontoiva ja siellä asuva William sekä kaksi nuorta naista Julie ja Abbie lataavat täyslaidallisen itsensä etsimis- ja kasvudraamaa vuonna 1979 Kalifornian Santa Barbarassa. Julie ja Jamie nukkuvat osin salaa samassa sängyssä. Juliella on seksitaustansa, Jamiella ei. Minusta kaikkein opettavaisin ja kypsin on heidän suhteensa ratkaisu. Toisaalta Annette Beningiä Jamien äitinä, hänen ilmeitään, eleitään ja äänenpainojaan ihailee välittömästi, niitä ei tarvitse eikä ehkä pystykään muistelemaan. Dorothea pyytää Abbieta ja Julieta kasvattamaan Jamieta kasvamaan kunnon t...

 Poikani opastamana olen viime aikoina katsellut ja kirjoitellut blogitekstejä Turun kirjaston, joka kuuluu Vaskiin eli Varsinais-Suomen kirjastopalveluun, digitaaliseen ilmaispalvelun elokuvia. Ainakin elokuvat Barbara ja Punainen taivas olen katsonut Cineastista.  Toki en tiedä onko kaikilla kirjastoilla tällaista palvelua eikä varmaan eri kirjastoilla samoja elokuvia tarjolla. Ainakin Vaskin palvelu on näin vanhallekin digitaalipalvelun käyttäjälle helppo. Käsittääkseni on myös jokin raja, kuinka monta elokuvaa voi kuukaudessa palvelusta katsoa

  Lääkäri Barbara haluasi muuttaa Berliinistä länteen, mutta saakin kommennuksen Ita-Saksan sydänmaille vuonna 1980. Hänen tuleva työtoverinsa Andre - niin onko hän sopeuttaja vai ammattitaitoinen, omista ristiriidoistaan taisteleva, ammattinsa osaava lääkäri. Barbaralla on rakas mies lännestä, jolta saa rahaa, rakkautta tai ainakin seksiä ja suunnitelman paete länteen, Sairaalassa kaksi potilasta työleirin nuori tyttö Stella ja parvekkeelta hypännyt Franciscus. Itä-Saksan alkeellisuus niin asuntoja kuin sairaalavälineitä kuvataan sekä inhottavat vakoilut ruumiintarkastuksia myöten. Toisaalta Andren tunnollisuus keitä tahansa, luusereitakin kohtaan ja - tiukkuuskin Barbaraa kohtaan murtaa ainakin osin Barbaran tylyyden. Epäselväksi jää miten paikallisen vakoilupäällikönkin sanat pitävät paikkansa ja miksi Stella, vaan ei Barbara pakenee riskillä länteen. Mikään maailmassa ei ole pelkästään hyvää tai pahaa, oikeata tai väärää, ei edes länsi tai itä, on ehkä elokuvan "ope...

  Olin suurimman ajan vuotta 1969 26-vuotias, joten tutulta vaikuttaa elovan tanssipaikan kuusi minuuttia kestävä tunnelma seurauksineen. Nyt vasta luen, että se on kiertnyt maailmaa ja niittänyt mainetta naisnäkökulman pioneerilyhytfiminä. Varmaan koskettaa ainakin omaa ikäluokkaani lähellä olevia naisia ja miehiä. Paljon tulee henkilökohtasia muistoja - niin lämpiä kohtaamisia kuin pettymyksiä -mieleen ns. Kunnan tanssipaikalta Turun yliopistossa, Ruissalosta, Sammon huvipuistosta, Kruunusalista VPK:n talolta ja yliopiston eri osakuntien saleista Hyvä valinta Yleltä näyttää se kansainvälisenä naisten päivänä

  Elokuvavisa Mikä on näitten alkuperäiskielisten elokuvien suomenkielinen nimi ja kuka on niitten ohjaaja? 1. Angst esssen Seele auf Pelko jäytää sielua, Rainer Werner Fassbinder 2. Johnny got his gun Sotilaspoika, Dalton Trumbo 3. Gycklarnas afton Viettelysten ilta, Ingmar Bergman 4. Baisers volés Varastettuja suudelmia, Francois Truffaut Kuvassa roolihahmo Antoine Doinel eli Jean-Pierre Leaud 5. Ghahreman (persiankieli/Iran) Sankari, Aghar Farhadi 6. L á sky jedn é plavol á sky (Tsek) Vaaleaverikön rakkaus, Milos Forman 7. New order Uusi järjestys, Michel Francon 8. Vagabond Kuin taivaan lintu, Agnes Varda 9. Cul de sac Umpikuja, Roman Polanski 10. Sorry we missed you Kiitos tilauksestasi, Kenneth Loach 11. V krag Yöpartio, Stephan Komandarev 12. The Night of the Hunter Räsynukke, Charles Laughton

  Elokuvan päähenkilö Leon, itsekeskeinen kirjailija, lähes pakottaa blogin ylläpitäjän itsevertailuun epäkäytännöllisyydellään, epävarmuudellaan ja miettimisellään, Nadjaan, jota arvelee ensin venäläiseksi, hän rakastuu. Hän vertaa niin Nadjaa, Devidia ja Felixiä itseensä, utelee ja vähättelee heidän töitään, jopa Devidin ansioita. Vertaa omaan, "arvokkaampaan" ammattiinsa. Nadja yrittää avata Leonin sisäistä umpisolmua kiusoitellen, mutta myös rehellisyydellä ja auttamalla. Felix on luonnonlapsi. Hän nauttii sattuman kautta syntyneestä tilanteesta, merestä, uimisesta ja järkevästä käytännön tekemisestä. Kirjakustantamon mies hylkää Leonin kirjan julkaisemisen, hän keskustelee Nadjan kanssa saksalaisesta kirjallisuudesta, katsoja kuulee vertailuja Leonin tekstin teennäisyydestä ja Heinrich Heinen herkästä kauneudesta. Kaikki vain synkistää Leonin tilannetta, ja umpisolmi sen kun tiukkenee. Nadja paljastaa Leonille armottomasti tämän avuttomuuden tosi elämän ymmärtämisestä...

  Mikä on näitten alkuperäiskielisten elokuvien suomenkielinen nimi ja kuka on niitten ohjaaja? 1. Angst esssen Seele auf 2. Johnny got his gun Roolinimi Antoinen Doinel 3. Gycklarnas afton 4. Baisers volés 5. Ghahreman (persiankieli/Iran) 6. L á sky jedn é plavol á sky (Tsek) 7. New order 8. Vagabond 9. Cul de sac 10. Sorry we missed you 11. V krag 12. The Night of the Hunter Joistakin alkuperäisnimistä en ole sataprosenttisen varma