Sarah Gavron: Suffragette (2015) ****½

 

Suffragette on peräisin latinan äänestämistä, valitsemista, kannattamista tarkoittavasta sufragor -sanasta. Elokuva käsittelee naisten äänioikeustaistelua Lontoossa 1910-luvulla. Elokuvan vahvuudeksi voi mainita yhden nuoren äidin, pesulatyöntekijä Maud Wattsin herääminen ja voimaantuminen - ja sanoman kertomisen sitä kautta. Toisaalta kokonaisvaltainen poliittinen tilanne Englannissa jää taka-alalle.

Maudin silmät aukeavat vähitellen, sattumien ja henkilöhistoriansakin kautta, ensin hänet vedetään ja pian hän alkaa oma-aloitteisesti osallistua itsensä ja henkensäkin likoon panevien naisten vastarintaliikkeeseen. Näin hän tekee miehensä ja työyhteisönsä kauhuksi ja joutuu eroon näin myös lapsestaan, kuusivuotiaasta Georgesta.

Noin vuosisata elokuvan tapahtumien jälkeen olen vain viikon viettänyt Lontoossa. Kuitenkin elokuvan lavastus ja sen antama ajankuva tuntuvat äärettömän tosilta - ja peräti tutuilta. Samoin yksityiskohdat naisten aliarvioimisesta ja miesten "itsestään selvästä ja luonnollisesta" ylivallasta ovat onnistuneesti ripoteltu pieniin ja lyhyisiin otoksiin. Joukkokohtaukset ja yhteenotot puhuvat puolestaan selvää kieltä elokuvan viestistä.

Elokuvan lopussa on luettelo naisten äänioikeuden saavuttamisesta eri maissa. Suomi ja 1906 puuttuivat listasta.