Rakkaudesta elokuvaan

                                                                          Aamiainen ruohikolla   Riemastuttava, sadun- ja taianomainen kertomus teknologisen kehityksen ja keinohedelmöityksen yhteenotosta luonnonjärjestystä, Dianan temppelin paimenen huilun soiton nostattaman myrskyä ja lähes koskemattomatonta maaseutua vastaan. Ehkä elokuvan opetus on, että onnen löytää alistumalla luonnonlakeihin. Voi myös ajatella, että on kysymys poliittisesta taistelusta pohjoisemman Euroopan teollisen tehotuotannon ja Välimeren maiden maatalousvaltaisen elämänmenon välillä. Ja tämän REnoir kertoo huikeassa väriloistossa, isänsä maalauksiin sulautuvissa maisemissa. Kuvat luonnosta, kauniista, rohkeasta ja viisaasta Nenettesta, Vespa-ajelut vanhoilla hiekkateillä lumoavat jopa televisioruudulla katsojan hyvän mielen tunteeseen. Keinohedelmöitysprofessori Alexsis Euroopan presidenttiehdokkaana lähes teknologian "Hitlerinä" muuttuu - kuinkas muuten, niin luonnollisuuden kuin naisen

Ilona hovimestarina   Tässä tarinassa Aki Kaurismäki kertoo ehkä selvimmin ja kauneimmin mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä pitäisi tehdä. Todennäköisesti elokuvan harrastajat tietävät tai muistavat elokuvasta hyvinkin paljon sellaista mitä itse en. Tänään Teema tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää. Niinpä tarjoan tarkasteltavaksi esim. seuraavia yksityiskohtia. *Lauri tulee irtisanotuksi raitiovanunkuljettajan tehtävästä kilpailuttamisen ja yksityistämisen seurauksen. Millä tavalla tai perusteella vuoropäällikkö valitaan irtisanottavat ja kuka esittää irtisanojaa. * Laurin ja Ilonan kotona on heidän kuolleen poikansa valokuva kirjakaapin päällä. Kenen silloin todellisuudessakin kuolleen näyttelijän kuva? Ilona käy elokuvassa myös hänen haudallaan. * Minkä niminen perinteinen ravintola elokuvassa menee konkurssiin ja minkä nimisen ravintolan entisen ravintolan työntekijä perustavat. He saavat rahoitusapua rouva Sjölundilta, konkurssiin menneen ravintolan entisel

Tage Erlanderia, kuvassa ravintola Kvarnenin seinällä Tukoholmassa ei mainita dokumentissa   Vuonna 1921 Ruotsissa käytiin valtiopäivävaalit. Niissä oli kaikilla aikuisilla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Elettiin murrosaikaa - köyhyyttä ja työttömyyttä ympäri maata. 1930-luku alkoi Ådalenin laukauksilla, missä puolustusvoimat ampuivat viisi mielenosanottajaa, jotka vastustivat rikkureitten käyttöä. Alkoi Per Albin Hanssonin pääministerikausi, jonka tavoitteena oli yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Saltsjöbadenissa päästiin sopimukseen, missä työehdoista sovittiin työnantajien ja työntekijöiden kesken ilman valtiota. Elettiin Alva ja Gunnar Myrdalin aikaa. Sosiaalisen asuminen, hygienia ja lastensuojelu saivat tilaa, mutta toisaalta myös rotubiologia, kallojen mittaus ja sterilointi. Otettiin käyttöön käsite sisäiset viholliset. Romanit ja kiertolaiset olivat vainottuja. Toisessa maailmansodassa Ruotsi pyrki olemaan neutraali. Talvisodassa Suomea lähti puolustamaan noin 10.

Ruotsi  reilu sata vuotta sitten   Olen heräämässä olympiakisojen aivoja turruttavasta unesta. Ehkä siksi kirjoitin eilen blogitekstin elokuvasta Heräämisiä , missä katatooniseen tilaan vaipuneet ihmiset herätetään lääkehoidon avulla. Onneksi oma tilani ei sentään päätynyt katatoniaan. Puolifiktiivisestä elokuvasta hyppään historialliseen dokumenttiin Ruotsin historiasta ehkä juuri siksi, että se alkaa vuodesta jolloin Ruotsi joutuu sodan seurauksena luopumaan Suomesta. Niinpä se alkaa kun Ruotsin kuninkaaksi valitaan Bernadottesuvun Kaarle XIV Juhana . Hänen toivotaan valloittava Suomen takaisin 700 vuota vallinneeseen yhteiseloon. Vaan siihen hankkeeseen mies ei lähde. Dokumentti siirtyy kuvaamaan köyhää, maaseutuvaltaista, vanhakantaista ja perin eriarvoista maata, missä kirkolla ja papeilla on erityisen paljon valtaa. Painetta muutokseen alkoi tulla kuitenkin mm. Tanskasta ja Saksasta. Skånessa 1849 syntynyt August Palm oli ahkera työväen aatteen julistajaa ja, vaikka ri

Tässäkö päähenkilöt?    Lienee ensimmäinen ns. aikuisten elokuva, jonka olen käynyt katsomassa poikani kanssa ehkäpä noin vuonna 1993. Elokuvasta tulee helposti mieleen  esim. Yksi lensi yli käenpesän, missä kritisoidaan sähköshokkeja ja erityisesti aivojen lobotomia leikkauksia. Heräämisissä tunnelma rauhallisempi, ja aiheeseen sopii jonkinasteinen sentimentaalisuus - ainakin minulle - tunneihmiselle. Elokuva kertoo päähenkilön, Leonardin ( Robert D e Niron ) kohdalla Parkinsonin taudin myöhempänä seurauksena katatooniseen tilaan vaipumisesta. Lääkäri, Malcolm Sayer ( Robert Williams ) , löytää kuitenkin lääkityksen , jonka avulla tapahtuu potilaissa heräämisiä. Sen seurauksena Leonard rakastuu muistaakseni sairaanhoitajaan tai yhden potilaan tyttäreen Paulaan  ( Penelope Ann Miller ). Leonard alkaa myös kritisoida sairaalaa ja lääkäriä. Miten lääkitys sitten toimii ja mitä kaikkea siitä seuraa, jääköön kertomatta. Näyttelijätyötä on kehuttava. Se on ehkä se viides täht