Dokumentti: James Joyce ja Odysseus *****
Olipa vahva katselukokemus. Sopii niin loistavasti niiden kirjojen sanomaan, joita nyt vuorotellen luen: Euroopan yhteisrkuntapoliittiseen historiaan ja vapauden, humanismin ja suvaitsevaisuuden sanomaan Sixten Korkmanin Talous ja humanismi - teokseen, mutta myös Iida Rauman Hävitykseen. Dokumentin yksi avainlauseita on nimittäin, että kaikki universaali pitää kokea paikallisesti.
Korkmanin teos kuvaa Euroopan aatehistorioita kristinuskosta, sen reformaatiosta, sitten valistuksesta ja tieteen ja tutkimuksen valtakaudesta päätyen kilpailun ja yksilövapauden markkinatalouteen.
Odysseys on antiikin selviytymistarina, minkä James Joyce on kirjoittanut tapahtuvan hänen kotikaupungissaan Irlannin Dublinissa. Hän ei suostu uskonnon ylläpitämään moraaliin eikä nationalismiin, vaan hän hakee ratkaisut sovinnosta, joka tehdään Irlannin kansan ja eurooppalaisten vaikutteitten avulla. Itse asiassa dokumentissa yksi asiantuntija mainitsee tässä yhteydessä sosiaalidemokratian.
James Joycella paikallinen on Dublinissa, kun taas Iida Raumalla se on minun kotikaupungissani Turussa. Turku on hävitetty niin ulkopuolisten kuin oman väen toimesta monta kertaa, ja siitä Iida Rauma voimakkain ja rajuin sanoin paikallisia asukkaita ja päättäjiä varoittaa. Ja menon levitessä on hävityksen kohteena koko maailma.
Niinpä kannattaa ottaa Rauman varoituksen tosissaan ja opetella James Joycen modernismin arvot ja samalla miettiä, olisiko humanismilla paljonkin annettavaa kapitalistisen talouden eriarvoisille rakenteille,
hieno doku, oon kuunnelmana kuunnellut aikoja sitten,
VastaaPoistavarmaan pitäisi lukea koko kirja, joskus yrittänyt aloittaa, rauma on
mielestäni parhaita viime aikojen kirjoista, kirjallisuuspiirissä viimeksi
kaikki olivat sitä mieltä. että jokaisen opettajan olisi pakko lukea se,rm
Kiitos kommenttisi. Raumasta olen ajatellut, että vaikeuksiin koulutyöss
Poistahelposti ajautuvan opettajn voi olla hyvä, ja jättää lukeminen parempiin aikoihin, viisaampi säästää itseään
Mutta Odysseus doķari on niin hyvin kerrottu ettei tarvitse alkaa sitä kahlata sen parempi kuin Alastalon salissa teostakaan