Bing Liu: Minding the Gap (2018)

Elokuvan nimi on moniselitteinen. Metroissa varoitetaan junan ja laiturin välisestä aukosta, tarinan skeittaajille se voi tarkoittaa vaaroja tai esteitä skeittireitillä ja ehkä se tässä elokuvassa muistuttaa lapsuuden tyhjyydestä tai aukoista erityisesti isien ja poikien välillä. Viimeinen on huonon englanninkielen omaavan päätelmä tai arvaus.

Keire on musta ja Zack valkoinen amerikkalainen ja Bing amerikankiinalainen, joka on kuvannut poikien elämää 12 vuoden aikana. Yhteistä heille on kokemus perheväkivallasta, mikä on tuonut mukanaan ensin  mm.  skeittaamisen, sitten ystävyyden ja toistensa tukemisen. Toisaalta opintoihin he eivät ole jaksaneet motivoitua.

Vanhin pojista Bing toimii hiljaisempana elokuvan ohjaajana ja kuvaajana. Dokumentista kun on kysymys, niin välillä näytetään episodeja poikien elämästä ja joskus Bing panee heidät itse kertomaan niin lapsuuden kokemuksista kuin nykytilanteesta, missä Keire ja Zack ovat jo perustaneet perheen. Välillä Bing haastattelee omaa äitiään, jonka uusi mies osoittautui hyvinkin väkivaltaiseksi niin äidille kuin pojalle. Kylmäävää katseltavaa ja kuunneltavaa, mutta lopult puhdistavaakin.

Elokuva kasvaa myös yhteiskunnalliseksi kannanotoksi tai kokemukseen perustuvaksi tulkinnaksi köyhtyvässä ja väestökadosta kärsivässä kaupungissa Illinoisin Rockfordissa. Ainakin kaksi kertaa elokuvassa näytetään kaupungin pitkää ja vankkaa siltaa.

Ehkäpä tekijät haluavat dokumentillaan rakentaa siltaa niin eri taustoista tulevien kuin sukupolvien, miksi ei sukupuolienkin välille.

Zack, Bing ja Keire