Mika Kaurismäki: Arvottomat (1982)

Anssi Tikanmäen sovitus Finlandiasta enteilee minkä kuvan kotimaastamme Kaurismäen veljekset haluavat näyttää, haaveena ja päämääränä Pariisi. Pikkurikolliset, ravintolat ja viina,vanhanaikaiset ja syrjäiset hotellit ja kansan syviä tuntoja kuvaava musiikki uppoavat.

Unto Monosen kohtalokkain tango Erottamattomat saa minut jo nieleskelemään: "vaikka taivas ja maa kerran katoaa, meitä ei kukaan saa koskaan erottaa" ja ellei se riitä, niin saman kylän pojan Ikkunaprinsessa avaa loputkin kyynelkanavat. Pakomatkat halki Suomen ja vuodenaikojen säväyttävät.

Yhden tähden pudotan väkivallasta, ammuskelusta ja jopa tappamisesta. Ne tuovat mieleen tämänkin päivän jennkilän ja minun Suomelleni vieraammat väkivaltaisemmat ratkaisut. Akin kirjakieliset lyhyet repliikit ovat mestarillisia. Eräs ystäväni latelee niitä jostakin muusta Akin ohjaamasta elokuvasta.