Matti Kassila: Tulipunainen kyyhkynen (1961) ****½
Tuona vuona 1961 sain päähäni ylioppilaslakin. Silloin varmaan ajattelin, ettei unilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Nyt jopa kirjoitan kalenteripäiväkirjaani, mitä aiheita ja keitä ihmisiä unissani on ollut mukana - jos muistan. Nyt satuin lukemaan, että "Kyyhkynen" perustuu jollakin tavoin Kassilan yksittäiseen uneen. Ja on sanottava, että tulos Kassilalle poikkeaa, hiukan film noiria, ihana kulkemista Helsingissä, sadunomaisuutta ja sattumuksia. Mietin omia unianiani. Kyllä riittäisi aiheita niin tragedioihin, komedioihin, kauhuun, toiveisiin, unelmiin, pettymyksiin, seksiin, mustasukkaisuuteen, voittoihin, tappioihin, syntymisiin, kuolemiin. Kyyhkysessäkin riittää aineksia ties mihin. Ja Tauno Palo muistaakseni viimeisessä pääosassaan tekee oivan roolityön, ei perinteisenä sankarina jos ei ihan antisankarinakaan. Nostan hattua edesmenneelle. Ja onhan siellä muitakin - Matti Oravisto, Toivo Mäkelä, Gunvor Sandkvist Kassilan kolmiodraamassa Sininen ...