Kristina Lindström ja Ulrika Nulty: Selma Lagerlöfin työ ja elämä (2020).*****

Selma Lagerlöf

 

Jos jollekin dokumentille haluan antaa täydet tähdet, niin tälle. Ja sekin liittyy muistoihin ja tunteisiin enemmän kuin järkiajatuksiin. Ruotsin ja ruotsin kielen rakkauteni on lähtöisin kotoa. Äitini(1914 - 2003) äidinkieli oli ruotsi, eli näkövammaisena lähes koko elämänsä ja teki kaikkensa, jotta hänen pojalleen, minulle, tulisi parempi elämä. Oppikoulussa toisen kotimaisen kielen opettaja Karin Miettinen on kuvissa kuin Selma Lagerlöf (1858 -1940) ja niinpä aloin lukion jälkeen lukea Turun Yliopistossa (niin se silloin kirjoitettiin) ruotsinkieltä. Ja yhdeksi ikimuistoiseksi kaunokirjallisuuden lukemiseksi saamme Gösta Berlings sagan.

Tiedän kaikenlaista irtotietoa Selma Lagerlöfistä, hänellä on synnynnäinen lonkkavika, hän elää monien ikäistensa sisäisten, mielikuviensa kautta, hän on lesbo, hän saa ensimmäisenä naisena Nobelin kirjallisuuden palkinnon, hän kirjoittaa romaanin Jerusalem, jonka mm.tanskalainen Bille August ohjaa myöhemmin.

Nyt menee sekaisin mitä tiesin ennen kuin katsoin dokumentin kaksi osaa. Nils Holgersson - kirjoillaan Selma Lagerlöf rikastuu. Vuonna 1909 hän voittaa Ruotsin Akatemian puheenjohtajan vastuksesta huolimatta Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Hän taistelee kiivaasti naisten ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Se toteutuu 1921,

Voi niitä mahtavia väkijoukkojen kuvia, mitä dokumentti näyttää Tukholmasta noilta vuosilta, jolloin ei vielä töllötetty kuvia siitä kun oikeuksien puolesta muut marssivat. Myöhemmin Selma Lagerlöf asettuu niin kameran taakse kuin alkoa tehdä myös Mauritz Stillerin (1883 - 1929) ja Viktor Sjöströmin (1879 -1960) kanssa elokuvia: Suotorpan tyttö ja Ajomies.

Lopetan nyt tähän, mutta sisäinen pakko tuottanee jatkoa