Claes Olsson: Rikinkeltainen taivas (2021) ****½

Stella

 

Kjell Westön kirjat ovat suosikkejani. Olen lukenut niitä ruotsiksi, ja pitänyt eniten Hägring 38 -romaanista. Suomeksi olen nähnyt siitä Kansallisteatterin pienen näyttämön vahvan tulkinnan. Samassa katsomossa istui myös Pentti Linkola, ja mietin, mitä hän mahtaa ajatella näkemästään.

Hägringissä eli Kangastuksessa on kyse kansalaissodassa eri puolilla olleitten tapaamisesta ja kohtalokkaista seurauksista parikymmentä vuotta myöhemmin, kun toisen maailmansodan uhka leijui jopa Olympiastadionin avajaisten 100 metrin juoksun voittajan manipuloinnissa. Maalikuvassa sen voittaa juutalainen Abraham Tokazier, mutta hänet tuomitaan neljänneksi kolmen arjalaisen jälkeen.

Rikinkeltainen taivas kertoo myös luokkaeroista. Kirjaa lukiessa oli joskus vaikea pysyä mukana, kun tarinan etenemisen kannalta merkittäviä henkilöitä oli tosi paljon. Kirjan lukeminen on kuitenkin avuksi elokuva seuraamisessa, sillä valkokankaalla päähenkilötkin, rikkaan Rabellin suvun ihana tytär Stella ja työväen- tai keskiluokan Frej Östman rakastuvat monta kerta toisiinsa, pettävät ja jättävät. En muista miten kirja loppuu, mutta elokuva päättyy kauniisti.

Vaikka elokuvassa ratkotaan myös vakavaa pahoinpitelyä, niin nyt sitä katsellessani saan nauttia kuten jo kirjoitin "ihanasta" Stellasta ja välillä samaistun ja kärsin kuin mato koukussa opettajaksi ja kirjailijaksi ryhtyneen Frejhin niin seksi- kuin muunkin elämän koukeroissa.

Haluan kokea elokuvan kuten Episodin Jesse Raatikainen: "Elokuva ei kerro rakkaudesta, vaan on sitä".

P.S. Ohjaajan Ihania naisia rannalla käsittelee osin samoja teemoja. Ruotsinkielisiä ja  luokkaeroja ja kasvamista aikuiseksi. Perustuu Monika Fagerhomin romaaniin