Aki Kaurismäki: Boheemielämää (1992) *****

 

Sydämellinen - tai niin kuin äitini olisi sanonut - sydämensivistynyt elokuva. Satu Rasilan "alistumaton kiltteys" (TS 4.10.22) osuu tähän Pariisiin sijoittuvaan kolmen miestaiteilijan - taidemaalarin, kirjailijan ja säveltäjän - taloudellisesti ailahtelevaan elämään.

Elokuva on täynnä loistavia, osin valkoisiin valheisiin perustuvia, elämästä selviytymään auttavia kohtauksia tarinoita ja samalla anteeksiantoja. Se on ikään kuin oodi hyvyydelle sanan parhaassa merkityksessä. Ehkä juuri siksi, että se perustuu Akin rakkaimmalle kirjalle, jonka Henri Murger on kirjoittanut vuonna 1851.

Elokuva on täynnä elämän ylä- ja varsinkin alamäkiä, joissa mestarillisten lyhyitten vuorosanojen myötä kasvaa luottamus ja ystävyys. Alistumattomuus tarkoittaa avun pyytämistä ja saamista samassa epävarmassa tilanteessa olevilta.

Matti Pellonpää, Rodolfo ja Kari Väänänen, Shaunard puhuvat ranskaa, auttavat toisiaan, ja Jean-Perre Leaud "taidemesenaattina" pelastaa Rodolfon, niin että hän voi jatkaa rakastamansa Musetten elämää.

Mustavalkoinen elokuva ei jätä toivottavasti ketään kylmäksi tai välinpitämättömäksi. Katsoin sen nyt Areenasta ensimmäisen kerran, ja menin sydän täynnä lämpöä ja hehkua kertomaan siitä ystävilleni alan miesten ja naisten  kapakkaan.