Sebastian Lelion: Fantastinen nainen (2017) ****½

 

En ihmettelisi, vaikka näin voisi tapahtua Suomessakin. Toki katolisen uskonnon vanhoillisuus ja machokulttuuri ovat Chilessä hallitsevampia kuin Suomessa vastaavat tahot, joita en halua tässä osoittaa syyttävällä sormella.


Rakastuneen transnaisen Marinan, jota esittää itsekin transihminen Daniela Vega, 20 vuotta vanhempi elämänkumppani Orlando kuolee valtimotukokseen ja ennen sairaalaan pääsyä hän putoaa vielä pitkin rappusia saaden avohaavan otsaansa.


Marina ei kuitenkaan saa minkäänlaista rauhaa surrakseen elämänsä tärkeimmän ihmisen menettämistä. Viranomaiset epäilevät tai syyttävät häntä kuoleman aiheuttamisesta. Ilmeisenä perusteena on tieto hänen kuulumisesta sukupuolivähemmistöön.


Vieläkin julmempaa on Orlandon entisen vaimon Sonian ja suvun käytös. He tahtovat häivyttää Marinan olemattomaksi kaikkeen, mikä liittyy Orlandoon. Sonia kutsuu Marinaa sekasikiöksi. Häneltä evätään osallistuminen hautajaisiin, mutta hän onnistuu kuitenkin hyvästelemään rakastettunsa.


Elokuvan laulujen sanat osuvat lämpimästi teemaan ja tunnelmaan, eikä vähiten Marinan itse laulama loppulaulu.

P.S. Tämä on vasta toinen näkemäni chileläinen elokuva. Eri aihe, mutta samaa laatua voi sanoa puolidokumentista Salainen agentti vanhainkodissa.




Kommentit

  1. En ikävä kyllä enää muista elokuvaa kovin tarkkaan. Kommenttina kuitenkin sen verran, että Marina ei kuulu seksuaalivähemmistöön vaan sukupuolivähemmistöön. Marinahan on nainen ja Orlando mies. Nämä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön liittyvät käsitteet eivät kyllä aina ole ihan helppoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta ne käsitteet ovat ainakin nykyään vaikeita, koska ne muuttuvat myös varsin tiheään, ja eri näkökulmat ehkä painottavat eri ilmaisuja. Sen huomasin tänään Petreliuksen uimalassa, kun kehuin elokuvaa. Jo pelkkä trans- vaiensi muutaman suun ja johti toiset suut epäolennaisuuksiin tai - asiallisuuksiin.

      Kiitos kuitenkin oikaisusta

      Poista

Lähetä kommentti