Alzheimer tai muistisairaus
Hei
Tässäkin blogissa on käsitelty Alzheimeriä ainakin kolmessa elokuvassa. Muistako missä ja mitä muita samaa teemaa koskevia tiedät. Kerro. Onko kotimaisia.
Turun kaupunginteatterissa esitettiin vuonna 2019 vahvasti koskettava Alzheimeria käsittelevä näytelmä Katoava maa Satu Rasilan ohjaamana.
Mainittakoon vielä, että näytelmän miespääosassa esiintyi vielä joulukuussa 2019 Juha Muje.ja hän menehtyi helmikuussa 2020. Juha Muje esitti Turun kaupunginteatterissa "Kotkien aikana" Seitsemässä veljeksessä Eeroa ja hänen vahvoja elokuvaroolejaan oli mm. pornokauppiaana. Raidissa.
Viimeksi näkemäni teemaan liittyvä elokuva oli Supernova, ohj. Harry Macqueen (parhaillaan elokuvateattereissa). Trailerina leffateatterissa esitettiin pätkä elokuvaa Isä, joka sekin kertoo Alzheimerista.
VastaaPoistaKiitos kommentista ja tiedosta. Oikeastaan hämmästyttää tämä kotimaisten puute tai ehkä sitä jotenkin jossakin käsitellään muttei pääteemana.
PoistaTämän blogin elokuvia ovat mm.Aisling Walsh: Elizabeth on kadonnut (2019), Maite Alberti: Salainen agentti vanhainkodissa (2020), Alexander Payne: Nebraska ( 2013) ja Stephan Komandarev: Yöpartio (2019)
Ehkä niitten kaikkien sanoma on välittäminen. Minuun kolahti erityisesti Yöpartion yksi episodi missa Sofian katuja partiova poliisi löytää vanhainkodista kadonneen harhailevan vanhan mielen odottamassa elokuvan alkua. Poliisi vie hänet takaisin vanhainkotiin, mutta kun näkee sen täyteen ahdetut, ankeat olosuhteet viekin hänet ainakin hetkeksi kotiin.
Nebraska saa ajattelemaan, miten omat lapseni toimisivat jos tai kun muistisairaus minut kaappaa. ja Salaista agenttia katsoassani ajattelin, että mitäpä jos yrittäisin jotain vastaavaa. Onhan hyvinkin läheinen ystäväni samantyyppisessä paikassa, minkä potilaiden suurimmaksi ongelmaksi paljastuu, että omaiset tai ystävät eivät käy heitä katsomassa.
Edelleen Alice taidettiin näyttää viime viikolla televisiossa.
Jatkan Alzheimerista kun huomaan sillä blogilla käydyn. Minun läheiseni sairastaa Alzheimeria ja on hoitokdissa. Käyn häntä katsomassa 2-3 kertaa viikossa.
VastaaPoistaYstäväni kysyvät lähes säännöllisesti, tunteeko läheiseni minut. Joskus vastaan puoli tosissani: "Joka tapauksessa minä tunnen hänet". En siis voi olla varma, mutta arvelen puheista päätellen, että hän tuntee minut.
Olen opetellut ajattelemaan, että pääasia, että hänellä ja minulla on hyvä olla yhdessä se aika kun kävelemme ja istumme yhdessä ja juttelemme kaikennäköistä ihan arkista ja sitten yhteisiin muistoihin liittyvää. Kun sekä minulla että hänellä on tapaamisen aikana hyvä mieli ja tunnelma, niin eikö ole saman tekevää tunteeko hän minut tai yleensäkin kuinka hyvin tunnemme toisemme.
Oikeastaan sitä varten hoitokodissa käy ns. vapaaehtoisiakin, jotka ulkoiluttavat ja pitävät seuraa sellaisille, joita omaiset tms. käyvät hyvin harvoin katsomassa. Ja varmaan silloin on tilanne se että hoitodin asukas ei tunne vapaaehtoista, mutta siitä huolimatta tuo tapaaminen on hänelle mielekästä.
Kävin katsomassa elokuvan Isä. Siinä katsoja pantiin muistisairaan housuihin: kokemaan, miltä se sitten tuntuu, kun ei enää tunnistakaan ihmisiä tai paikkoja. Sitä ei voinut kuivin silmin katsoa. Hieno, ahdistava elokuva!
PoistaYleensä tosihyvät elokuvat myös ahdistavat ja kosteuttavat silmiä.. Tällä hetkellä ja tässä mielentilassa Isän mahdollinen katsominen herättää kaksijakoisia ajatuksia ja tunteita.
PoistaAhdistus ja siihen liityvät itsetutkiskelut eivät houkttele, kun ei ole läheistä jonka kanssa voisi heti purkaa kokemusta. Toisaalta voisi oppia ymmärtmään enemmän oman läheiseni mielialoja ja tunteita.