Danny Boyle: Slummien miljonääri (2006)

Vain valtiossa, missä on jokaista suomalaista kohti reilusti yli 200 asukasta voi uskoa todeksi nämä Intian Mumbain tapahtumat. Minulle uskominen on ehkä keskimääräistä helpompaa, kun lähes pari kuukautta olen viettänyt maassa ja osan ajasta Mumbaissa, "maailman keskuksessa" kuten ikänsä siellä asuneet veljekset toteavat. Suurin osa heidän lapsusolojensa slummeista on rakennettu liike-elämän pilvenpiirtäjiksi tiedä sitten minne lähes 20 miljoonan asukkaan kaupungin enemmistö, köyhät ja kastittomat on siirretty.

Mainio on kuitenkin tuo uskomattomuus tai uskottavuus. Haluatko miljonääriksi -kilpailussa menestyy poika, joka ei tiedä mitään Mahatma Gandhista tai isänmaansa juhlallisista tunnuslauseista, vaan käyttää niissä kysymyksissä  kilpailun oljenkorret eli kysyy katsojilta ja fiiftyfiftyn avulla. Mutta hän, Jamal osaakin lapsuutensa ja slummikokemusten avulla vaikkapa kysymykseen kuka keksi revolverin.

Voi miettiä, onko elokuva genreltään hollywoodia vai bollywoodia, mutta viihteellinen ja jännittäväkin se on, sitä on turha kieltää. Mutta onko se kahdeksan Oscarin arvoinen, on toinen kysymys. Sankari- ja rakkausseikkailu, missä alaikäiset köyhät rääsyläiset joutuvat taistelemaan virkavaltaa ja ankeita elinolosuhteita vastaan mielikuvituksellisin ja laittominkin keinoin pysyäkseen hengissä äärimmäisen taloudellisen ja sukupuolisen eriarvoisuuden keskellä. Väkivaltaiset ihmiskauppaa harrastavat ökyrikkaat miehet eivät myöskään ole helpoimpia kohdattavia.

Matkusta Intiaan. Lue vaikka pohjustukseksi Arundhati Royn romaani Joutavuuksien jumala. Voit myös googlata nimen Mikko Zenger ja siitä tulee esim. Hyvinkään kehitysmaayhdistys. Silloin törmää tämänblogikirjoittajan kertomukseen kansalaisjärjestömatkalta vuonna 2008 Mikko Zengerin opastuksella.

Saavatko Jamal ja Latika toisensa?